lauantai 4. helmikuuta 2012

Juupuugendia

Joskus suusta pääsee lipsahdus, slip of the tongue, ja sen hassuuden huomaa vasta kun  itse kuulee mitä tuli sanottua. Harvoin ne jäävät mieleen, mutta otsikossa oleva lipsahdus on painunut mieleeni varmaan ikuisiksi ajoiksi. Kun olimme juuri muuttaneet uuteen kotiimme, selitin jollekulle innoissani, että "me asumme nyt sellaisessa juupuugend-talossa." Tarkoitukseni oli tietenkin sanoa, että olemme juuri muuttaneet puujugend-taloon.

Samana päivänä päästin vielä toisenkin hauskan ja itseasiassa monitulkintaisen lipsahduksen. Selitin, jälleen kerran innokkaasti, jostain talosta, joka on selvinnyt "purun talosta". Halusin sanoa rakennuksen selvinneen Turun palosta, mutta olihan kyseinen rakennus säästynyt myös "Turun taudilta" eli talon purkamiselta.


Villiviini on kaunis kesällä ja talvella taas saamme ihailla mustarastasta, joka käy syömässä sen marjoja.

No, se kielitieteestä. Tässä on muutama kuva kotitalostamme. Kaksi ylintä ikkunaa ovat meidän. Jos joku (joka ei jo tunne minua) tunnistaa talon niin kommentoi kiitos!


Oma rapunpieli on mahtava juttu: siihen saa laittaa lyhtyjä, kukkia
ja kesällä vaikka kesäkurpitsoja kasvamaan.

Talon piirustukset ovat vuodelta 1908 ja sen on suunnitellut turkulainen jugend-arkkitehti Kaarlo Thomander. Talo on Turulle tyypillistä puujugendia: alaosa on kiveä ja yläosa puuta. Kuvassa vasemmalla näkyy ulko-ovemme ja siitä lähtevät portaat yläkertaan. 


Jos katsoo tarkasti voi nähdä lakanan kuivumassa kuistilla.
Tässä kuva meidän "lasiverannasta". Tai näin ainakin luki asuntoilmoituksessa. Taitaa olla sisustuskieltä kun kuulostaa hienolta. Itse puhumme kuistista. Se on sen verran vinksallaan ja eri tyyliä kuin muu rakennus, että veikkaan että se on rakennettu myöhemmin. Se on mukava olemassa, sillä se estää kylmän pääsemisen suoraan eteiseen. En sitten tiedä onko ennen tilalla ollut ulkoraput vai onko meidän asunto ollut osa toista asunta. Viimeisestä kuvasta voi bongata myös vintin ikkunan, jota usein ihailen. Sinne meillä ei kuitenkaan ole pääsyä.

Nautimme tästä kodista vielä kun voimme. Myöhemmin elämässä jugentaloon tuskin on varaa! Aina voi kuitenkin haaveilla, ja uusin harrastukseni onkin hienojen jugendtalojen bongailu. Joskus varmasti teen postauksen suosikki jugendtaloistani Turussa.

9 kommenttia:

  1. Paljon on tämä talovanhus nähnyt noin satavuotisen elämänsä aikana. Monenlaista remonttiakin on tehty niin sisälle kuin uloskin niinkuin esim alakerran asunnon ikkunoista näkee.

    Vuokra-asuntona aivan parhaasta päästä. Tunnelmaa riittää ja lämpöäkin tarpeeksi niinkuin viime päivien pakkaspäivät ovat osoittaneet.

    Äiti

    VastaaPoista
  2. Muistelin tässä vielä paria "slips of the tongue" meidän perheessä. Kerran iskä sanoi jostain asiasta, että tämä juttu on kyllä kaksipiippuinen miekka ja minä innoissani kerroin seuraavan kesän lomahotellin huoneesta, että siinä ikkunat ovat pääosin lasia kun esitteessä oli sanottu, että seinät ovat pääosin ikkunaa.

    VastaaPoista
  3. Oi miten ihana talo!

    Itsekin rakastan vanhoja taloja. Olen asunut muutamassa 1950-luvulla rakennetussa kerrostaloasunnossa, ne ovat olleet vanhimmat, joihin olen päässyt. Ja ihania olivat, luonnetta ihan eri tavalla kuin tässä nykyisessä 1990-luvun asumuksessa.

    Meidän kotikaupungissa ei oikein ole toivoakaan löytää 50-lukua vanhempia asuntoja, kun kaupunki on aika nuori ja purkuvimma on aina ollut täällä suurta...

    Näkisin mielelläni lisää kuvia teidän kodista, sisäpuolelta! :)

    VastaaPoista
  4. Purun talosta säästynyt juupuugend-kotinne näyttää ihastuttavalta ulkoakin päin. Mutta onko siellä kylmä näillä pakkasilla?
    Olen odottanut maalaisruusutyynyn valmistumista, eikös kangas ole jo hankittu?
    T. Virpi

    VastaaPoista
  5. Äiti: Me voitaisiin sanoa, että lasiveranta pääosin puuta, eikä kyseessä olisi edes virhe!

    Mietin usein, että millaisiakohan ihmisiä tässä on matkan varrella asunut. Ja olen varma, että Kaarlo Thomander on käynyt meillä!

    Minna: 50-luvun talotkin ovat ihania! Oikeastaan joka aikakaudella on myös helmiä, mutta toisilla aikakausille enemmän kuin toisilla. Ja tulevaisuudessa saatetaan arvostaa jotain, jota nyt pidetään rumana ja tylsänä. Ja sisustuksella voi onneksi vaikuttaa paljon!

    Ja lisää sisustuskuvia on varmasti tulossa.

    Virpi: Itseasiassa meillä on yllättävän lämmin, vaikka lattia on viileämpi. Olemme sulkeneet enemmän väliovia eteisestä asuinhuoneisiin. Ainoa viileä tai kylmempi paikka eteisen lisäksi on kylppäri, joka on asunnon keskellä ilman mitään lämmitystä (lattialämmitys on hajonnut) ja käynti on eteisestä. Se on hieman ikävää, mutta kyllä sen kestää.

    Kangas on hankittu lauantaina ja tyynykin haettu varastosta, mutta vielä pitää hankkia lakanakangasta väliin, kun tyynyn alkuperäinen väritys on niin tumma.

    VastaaPoista
  6. Onpa ihana talo :) Sinulla on kivoja sisutuspostauksia. Taidanpa alkaa seurailemaan aktiivisemminkin, vaikka olen hieman saamaton kommentoimaan :)

    VastaaPoista
  7. Tilda: Kiitos ja tosi kiva kun jätit kommenttia! Talo on kyllä huippu ja on suorastaan kunnia saada asua tällaisessa.

    VastaaPoista
  8. Täydellinen talo, paikka ja asunto. Ihanaa, kun pääsin käymään just ennen Italiaan lähtöä!

    VastaaPoista
  9. Noora: Oli kyllä aivan mahtavaa, että pääsit käymään! Ja kohta nähdään taas!

    VastaaPoista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.