sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Karkkiksen kirjastosta ja sen luokitusjärjestelmästä

Lapsuudenkodissani olohuoneen yksi seinä on pelkkää kiinteää kirjahyllyä. Se on myös täynnä kirjoja ja pienenä minusta oli ihanaa kuvitella, että meilläkin oli sellainen valtava kirjasto kuin esimerkiksi Kaunotar ja Hirviö -elokuvassa. Siksi minusta on hauskaa, että meillä nykyisessäkin kodissa on iso kirjahylly, joka peittää puolet olohuoneen yhdestä seinästä. 

Hylly suorastaan notkuu kirjojen painosta. Johtunee tosin enemmän hyllyn laadusta...
Hylly on ihan vaan Ikean Billyä ja sen ovat laittaneet paikalleen edelliset asukkaat. Toisaalta minua miellyttäisi myös jonkinlainen matalampi senkkityyppinen ratkaisu, mutta toisaalta on ihanaa, kun koko huonekorkeus on  omistettu kirjahyllylle. 

Hyllystä löytyy myös pelejä ja opintoihini liittyviä kansioita. Ja Rupeli Rokkilisko, joka on ostettu neljätoista vuotta sitten Nizzasta.

En harrasta lukemista niin paljon kuin haluaisin. Kaikkeen ei vaan ole aikaa ja lukeminen rajoittuu lähinnä muutamaan sivuun iltaisin juuri ennen nukahtamista. Kirjahyllyn täytettä ei silti puutu, sillä olen hamstrannut sinne kaikki vanhat lastenkirjani. Juuri eilen sain vähän lisää kirjoja hyllyyn, kun hain varastossa pitkään olleita kirjoja esiin. Voi mitä klassikoita löysinkään: Otto-nallen seikkailuja, Adalminan helmi, Tiitiäisen tarinoita ja niin edelleen. Sen lisäksi, että voin hyödyntää kirjoja opinnoissa ja töissä, on kivaa kun lapsivieraille löytyy lukemista. Ja onhan niitä ihana selata itsekin. Tiheikön väki omasta lapsuudesta ja Tatu ja Patu nykykirjallisuudesta ovat ehkä suosikkejani. Mauri Kunnasta on sekä vanhoja että uusia. 

Löytyykö tuttuja kirjoja?
Tärkeä asia hyllyssä on sen järjestys. Kirjoja ei todellakaan ole aakkostettu tekijän sukunimen tai genren mukaan! Jo joskus teininä minua alkoi ärsyttää kirjahyllyn värien sekamelska ja kirjavuus. Raikaisuksi päätin järjestellä kirjat värijärjestykseen. Ratkaisu oli toimiva ja uudet kirjat päätyvät hyllyyn muiden samanväristen viereen. Tai ainakin suurinpiirtein, sillä samaan sarjaan kuuluvat kirjat tulevat takakannen väristä riippumatta vierekkäin ja aina tilaa ei löydy. Esimerkiksi punaisen sävyisiä kirjoja tuntuu olevan ylivoimaisesti eniten. Visuaalisena ihmisenä minun on melko helppo muistaa missä kohtaa kirjahyllyä mikäkin kirja on.

Kaikenkarvaisia kirjoja Geri Halliwelin elämäkerrasta Tuntemattomaan sotilaaseen ja keittokirjoista Tunnustuskirjoihin.

Hyllyssä on myös muuta värikoodausta. Kamera on taitelijaystäväni tekemä ja piikkikehyksissä isovanhempieni kihlakuva. Lisko on Barcelonasta.
Koska hylly on niin massiivinen, siihen jää tilaa myös koriste- ja taide-esineille. Määrän haluan pysyvän kuitenkin maltillisena ja näyttely on vaihtuva. Tänään järjestelin hyllyä vähän syksyisemmäksi ja art deco -henkiset kortit saivat väistyä pulleampien naisihmisten tieltä. Toin eilen varastosta myös maatuskoita, joita isäni on tuonut minulle työmatkoiltaan kun olin pieni. Aivan pienintä ja suurinta en löytänyt, mutta nämäkin riittänevät. Sopivat muuten kivasti hyllyn väreihin! 

Siroista muotikuvista... 

... maanläheisiin muoreihin. 

Minusta kirjahylly tuo sisustukseen lämpöä ja kodikkuutta. Ehkä tämä juontaa juurensa siihen, että lapsuuden kodissa oli paljon kirjoja. Minun kirjahyllyfilosofiani on se, että jos sellainen on, siinä pitää myös olla kirjoja (tai ainakin dvd-bokseja). Filosofiaan kuuluu luonnollisesti myös kirjojen värijärjestys. 

Onko sinulla kirjahylly? Jos on, niin millainen ja mitä siitä löytyy?

16 kommenttia:

  1. Meillä oli lapsena jostain syystä niin, että Otto-nalle oli veljeni kirjasarja ja Pupu Tupuna minun. Luultavasti täti päätti tämän asian ostaessaan meille lahjoja. Bongasin monta ihasteltavaa teidän hyllystä: Gilmoret ja muotikuvat erityisesti! Tämä oli hyvä idea, mutta kirjahyllyni kaipaa siivousta ja laajennusta ennen esittelyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kyllä minäkin luin Pupu Tupunoita, mutta niitä taidettiin lainata kirjastosta.

      Gilmoret käy ihan kirjoista! Ainakin melkein...

      Poista
  2. Värijärjestys tekee kirjahyllystä tosi hauskan näköisen. Maatuskatkin näyttää hauskoilta, vaikka itse olen niitä niin paljon nuorena katsellut, että olen vähän kyllästynyt.

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistelinkin, että sinä olet kyllästynyt maatuskoihin. Minä taas en ole katsellut niitä pitkiin aikoihin ja vain pienenä, joten kyllästymistä ei ole päässyt syntymään. Mikään suurfani en kuitenkaan ole

      Poista
  3. Olen ihan samaa mieltä! Ensinnäkin kodissa TÄYTYY olla kirjahylly(jä, joka paikassa), ja kirjahyllyn kuuluu pullistella kirjoista. Ja dvd-bokseista (aijai, syksy on koittanut ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin kohta täytyy taas alkaa viettää iltoja Lorelaitten kanssa). Ah, kirjat on niin ihania. Kaikin puolin. Jopa huonot kirjat voi olla hyvää hyllyn täytettä, jos ne sattumoisin ovat kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti, että huonoilla, mutta kauniilla kirjoilla voi silti olla tärkeä paikka hyllyssä!

      Gilmoren tytöt on sellainen sarja, että sen jaksaa aloittaa aina alusta. Ainakin pienen tauon jälkeen.

      Poista
  4. Mäkin olen aina haaveillut sellaisesta kirjastosta, jossa kaikki seinät olisivat ylös asti täynnä kirjoja. Mutta koska edellisessä asunnossa meillä ei ollut omaa työ(/kirjasto)huonetta, niin minimalisti halusi kirjahyllyyn ovet. Meillä on noita samoja Billyn hyllyjä, mutta ovellisina. Ehkä joskus tulevaisuudessa sitten se Kaunotar ja hirviö -kirjasto :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta kaikkein ihaninta tuollaisessa valtavassa kirjastossa oli ne tikapuut, joilla saattoi liukua hyllyjen välillä. Tikkaita kyllä joskus kaipaisikin meidän hyllyn kanssa.

      Ovet ovat hyvä ratkaisu myös siihen, että kirjat nyt on aika kirjavia. Meille sopii näin värikäs hylly, mutta jos koti olisi erilainen, ovet voisivat olla paikallaan.

      Poista
  5. Oi! Ompa ihana, kun jää tilaa kaikelle järkevälle ja myös koristeille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Ja on tulla vielä yksi tyhjäkin hylly. Sinne tosin ei yllä laittamaan mitään, vaan tarvitsisi ne tikkaat...

      Poista
  6. Minä rrrrakastan kirjahyllyjä (ja kirjoja) ja suorastaan jumaloin meidän kirjahyllyämme, jonka avokki on tehnyt päättötyönään puusepäksi valmistuessaan. Väritys on tumma, muttei liian, ja kirjat on suojattu Boknäs-tyylisillä lasiovilla. Ja kuinka rakastankaan tuon hyllyn sisuksia, joita olen hartaasti kerännyt jo monta vuotta. Ja meillä ei hyllyssä oikeastaan ole lainkaan huonoja opuksia, ostan vain hyviä ;D Pari koriste-esinettäkin mukaan on mahtunut, mutta hylly täyttyy koko ajan ja kaikki muu väistyy vähä vähältä kirjojen tieltä. Ihan lemppareita ovat keittokirjat ja hyvät romaanit <3
    Maatuskasi ovat hirveän söpöjä! Olen saanut yhden äitini vanhan maatuskan, ja ajattelin jalostaa sen Anu Harkin tapaan joskus hyllyn päälle pikkutavaroiden säilytysastioiksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän kirjahylly on kyllä hieno ja sopii teille.

      Minä en muistanut, että maatuskani olivat noin söpöjä. Pidän erityisesti noista vasemman puoleisista. Hyvä idea laittaa maatuskoihin pikkuesineitä! Nuo minun on kyllä niin tiukkoja, ettei oikein olis käytännöllistä. Joka kerta se ikävä puun kirskahdus. Hrr.... Paitsi tuo yksi, joka ei mene kiinni. On vähän eri paria.

      Poista
  7. Kaunein näkemäni avokirjahylly! Värijärjestys on siis ihan ihana!

    Me olemme siirtyneet lasiovellisiin kirjahyllyihin ja niihin tottuneena ei avohyllyihin kyllä enää ikinä halua palata!

    t. VE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Avokirjahylly melkein vaatii aina jonkun hyvän järjestyksen. Ovet on siitä hyvät, että ne pitää pölyt poissa paremmin.

      Poista
  8. Meillä on kirkkaansiniseksi maalattu miehen vanha kirjahylly (oli alunperin puunväristä lastulevyä, nyt näyttää hienommalta). On täynnä kirjoja ja DVD-bokseja, sekä musiikkilaitteita. Hylly on käytössä jonkin verran kulunut, mutta haluaisin sen silti myös uuteen taloon. (Mies vastustaa, katsotaan mihin päädytään=). Meille on tulossa yhdestä makuuhuoneesta vahvan värinen "sininen huone", laitetaan sinimustaa Kiurujen yö-tapettia jne. vaalenharmaan tai valkoisen lattian kaveriksi. Sinne se voisi sopia hyvin, jos ei ihan paraatipaikalle olohuoneeseen =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta kirkkaansininen kirjahylly kuulostaa hienolta! Varmasi iso parannut lastulevylle. Hauskaa, että mies vastustaa, vaikka alunperin olikin hänen hyllystään kyse. Sinisen tapetin kanssa voisi kuvitella, että sopisi hyvin.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.