sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Valoa kansalle ja väriä elämään

Innostuin joskus vuonna 2008 ajatuksesta tehdä itse kynttilöitä. Olin silloin osallistunut opiskelupaikassani kynttilänvaluuiltaan, jossa tehtiin kynttilöitä kastamalla. Halusin kokeilla tehdä kynttilöitä myös valamalla, joten hankimme siihen välineitä. Ostimme kaksi kattilaa, keittolevyn (jotta hella ei sotkeentuisi), kynttilämassaa ja värejä. Sitten jostain syystä sille ei jäänytkään aikaa, vaan välineet hautautuivat kotimme uumeniin. Ajatus tehdä kynttilöitä tuli aina välillä mieleen, mutta edellisessä asunnossa olisi ollut liian ahdasta tai sitten on ollut muuten vain kiire. Tänä vuonna kuitenkin sain lopulta aikaiseksi pyytää äitiä hakemaan kynttilävälineet varastoista ja ryhdyin tuumasta toimeen.

Kynttiläntekotarvikkeet. Hirveästi ei läikkynyt, mutta varoiksi oli hyvä suojata pöytä huolella. Keittolevy oli korvaamaton apu, koska meidän hellalla ei olisi millään edes mahtunut tekemään kynttilöitä. 

Suunnitelmissa oli tietysti tehdä ihania värikkäitä kynttilöitä. Ja koska olen kunnianhimoinen, halusin tehdä heti raidallisia kynttilöitä. Hain ohjeen Kynttilänvalmistus-kirjasta (Sue Spear, 1999). Muoteiksi haalin maitotölkkejä, ostin askartelukaupasta sydänlankaa ja värejä. Ostin myös uutta kynttilämassaa, koska vanha massa oli valtavana könttänä, joka pitäsi saada rikottua ennen kuin sitä voi käyttää. 

Kynttilätarvikkeet:

- Kynttilämassaa (parafiini-steariinisekoitusta) tai vanhoja kynttilöitä
- Muotteja, esim. maitotölkkejä
- Sydänlankaa
- Grillitikkuja tms. pitkiä tikkuja
- Kattiloita massaa varten (jotka saa suttaantua)
- Kattiloita vesihaudetta varten

Kauhat jäivät jatkossakin kynttiläkäyttöön. Onneksi tajusin ottaa sellaisia, joita en muuten juuri käytä.

Aluksi sulatin pienen määrän steariini-parafiiniseosta. Pussin sisältö piti ensin sekoittaa jossain astiassa, koska parafiini ja steariini olivat kerroksittain eikä sekaisin. En oikein osannut arvioida paljonko kynttiläseosta menee ja sulatin aina vähän kerrallaan. Mittasin sydänlangat sopivan mittaiksiksi (noin 2x muotin korkeus) ja vahasin ne kastamalla ne kynttilämassaan. Laitoin langat kovettumaan uunipellin ja leivinpaperin päälle. 

Kynttilälankojen "karkaisua", jotta niiden ympärillä olisi tasaisesti vahaa. 
Muotteina käytin siis ihan maito- ja mehutölkkejä. Jostain luin, että kannattaa välttää sellaisia tölkkejä, joiden sisällä on foliota. Se kuulemma tarttuu. Katkaisin tölkit ehkä puolesta välistä. Tein tölkkien pohjaan pienen reiän, josta pujotin sydänlangan. Sydänlangan toinen pää kiinnitettiin grillitikkuun ja laitettiin kuten alla olevassa kuvassa. Pohjassa olevan reiän voi tukkia esimerkiksi muovailuvahalla, jotta sula massa ei valu reiästä ulos. Minä en viitsinyt ja osasta hiukan valui aluksi, muttei sekään suuremmin haitannut. 

Sydänlangan tulisi tietysti olla mahdollisimman suorassa ja keskellä. Kuvassa ne eivät ole kovin esimerkillisesti.
Sitten alkoi massan sulatus ja värjääminen. Käytin sellaisia pieniä väripalleroita, joita näkyy ekassa kuvassa pusseissa. Jo muutama pallero värjäsi melko hyvin ja lisäsin niitä vähitellen, kunnes sain halutun väristä. Massan väriä voi kokeilla tiputtamalla pienen määrän leivinpaperille ja antamalla kovettua. 

Halusin kynttilöihin kaikkia pää- ja välivärejä, joten värjäsin kattilalliset suunnitelmallisesti. Ensin tein toisessa kattilassa sinistä ja toisessa keltaista. Myöhemmin värjäsin sinisen vihreäksi ja keltaisen oranssiksi. Lopuksi tein vielä ensin punaista ja siitä violettia. Myös väliväri-palleroita olisi ollut tarjolla, mutta tämä oli aivan yhtä helppoa ja halvempaa. Lisäksi sävyihin pystyi vaikuttamaan paremmin itse. 

Kohta kaatuu keltaista päälle! Väriä osui välillä reunoille, mutta lopputuloksessa se ei juuri näkynyt.
Raidat oli helppo tehdä. Ohjeessa suositeltiin käyttämään läpinäkyvää muovimuottia, mutta ihan hyvin sujui arvioimallakin. Edellisen kerroksen piti olla jähmettynyt reunoilta, muttei keskeltä. Minulla ilmeisesti jäähtyi välillä liikaa, koska osa kerroksista jäi "irrallisiksi" eivätkä tarttuneet seuraavaan kerrokseen. No, haitanneeko tuo. 

Myös vanhoista kynttilöistä saa hyvää kynttilämassaa. Sydämet vaan pitää noukkia pois ja sulatus on hitaampaa. 
Lopputulokseen olin kovin tyytyväinen. Ainoastaan harmitti, että punainen ja oranssi kerros olivat kovin saman väriset. Kynttilän voi uskoakseni aloittaa kummasta päästä tahansa, joten toiset aloitain valkoisesta ja toiset violetista päästä. Violetti pinta on hiukan röpöinen, mutta eipä tuo haittaa. Kerroksista tuli yllättävän tasakokoiset ihan vaan arvioimalla! Reunoissa on pieniä epätasaisuuksia, mutta se on vaan käsityön jälkeä. 

Älä kuitenkaan polta kynttilää molemmista päistä! ;)
 Kynttilöiden valaminen oli hauskaa, mutta aikaavievää ja raskastakin hommaa. Sen huomasi esimerkiksi siitä, että koko yön värjäsin unessani kynttilämassaa. Varsinkin siivoaminen oli harmittavaista, koska sulaa kynttilämassaahan ei missään tapauksessa saa kaataa viemäriin. Pienet jämät vesihauteena toimineista kattiloista sain lopulta irti saippuavillalla. Lopputulos oli kuitenkin vaivan arvoista ja aion vielä tänä syksynä tehdä lisää kynttilöitä! Väri-ideoitakin minulla on jo monia nyt kun tietää miten erilaiset massat ja värit käyttäytyvät. Toivottavasti ohjeesta on apua myös jollekin toiselle!

Illalla kynttilä pääsee ilostuttamaan meidän telkkarihetkeämme. 

19 kommenttia:

  1. En ole koskaan tehnyt kynttilöitä valamalla, ainoastaan kastamalla. On sellainen kokemus että lahjaksi saadut itsevaletut kynttilät ovat palaneet huonosti. Kerro miten sinun kynttiläsi käyttäytyy?
    Se astia, jossa steariini sulatetaan on aika kätevä olla metallinen säilykekurkkupurkki! Mutta mistä sellaisen saa nykyään? Ennen vanhaan saimme niitä aina kyläkaupastamme, kun he avasivat ison säilykekurkkupurkin, josta asiakkaat ostivat kurkkuja. Nykyisin kai täytyy ostaa koko kurkkupurkki itselle.
    Itse asiassa mieheni oli pari påäivää sitten ostanut kurkkupurkin. En ole vielä edes ehtinyt kysyä häneltä aikooko hän syödä kurkkuja urakalla vai onko mielessä kynttilänvalu.
    t. VE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toistaiseksi kokeilemani kynttilä on palanut siististi. Ei ehkä ihan tasaisesti, mutta kuitenkin.

      Minustakin olisi kiva tehdä kastamalla kynttilöitä, mutta ongelma on juuri tuo, että mistä saan purkin. Joskus minulla oli purkkeja kun olin töissä ravintolassa, mutta ne on jo heitetty pois. Meillä ei ikinä saataisi kulumaan isoa kurkku- tai punajuuritölkkiä.

      Poista
    2. Kurkku- tai kurpitsapikkelssipurkkeja voi kysellä suurtalouskeittiöistä! Meillä töissä ainakin tulee n. purkki/viikko. Ja sitten piti vielä sanomani, että luin juuri päiväkirjastani tuosta opiskeluajan kynttiläillasta. Oi, ne muistot;)

      Poista
    3. Ai totta! Täytyy yrittää hyödyntää suhteita, että saisi kurkkupurkin...

      Hauskaa, että sinulla on tuostakin illasta päiväkirjamerkintä! Se oli tosi hauska tapahtuma kyllä!

      Poista
  2. Miuakin kiinnostaa, millaista itse tehtyjä kyntilöitä on polttaa! :) Vai oletko raaskinut vielä kokeilla..? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtä olen raaskinut polttaa. Välillä kynttilää täytyy "niistää" eli sydäntä katkaista, jos liekki muuttuu liian pitkäksi. Kynttilä palaa melko tasaisesti, tosin reunoilta toki vähemmän. Raportoin, miten käy kun kynttilä on palanut enemmän.

      Poista
  3. Olen itsekin ajatellut joululahjaksi tehdä kynttilöitä.
    En ole vielä vaan löytänyt aikaa ja uskallusta kokeilla.
    Kerro miten palavat, kehtaako siis antaa lahjaksi vai ei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta yläpuolelta voit lukea parin ekan värikerroksen palamisesta. So far so good!

      Poista
  4. Hauskoja! Itse en ole muotteihin koskaan valanut kynttilöitä, mutta ala-asteella teimme aina ennen joulua koko koulu itse kruunukynttilöitä. Siinä kärsivällisyys punnittiin kun piti odottaa ennen seuraavaa dippausta että edellinen kerros kuivuu, mutta ihan kynttilän näköisiä sain alle 12-vuotiaana aikaan (!). Pikkuveljeni kärsivällisyys ei ihan ollut samaa tasoa, muistan ikuisesti veljen "kynttilän" - lankaa pari kertaa liotettu steariinissa ja lopputuloksena noin kolme milliä paksu kynttilä :-) Purkkiversiossa vähemmän kärsivällinenkin pärjäisi, voisin kokeilla sitä joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kuulostaapa kivalta tehdä koko koulu kynttilöitä! Taisi olla kuitenkin melko pieni koulu? Kuulostaa nimittäin suuritöiseltä muuten.

      Varmasti on ollut monen kärsivällisyys koetuksella, itsekin teki kruunukynttilöitä valaessa mieli dipata liian aikaisin. Ehkä veljesti yritti tehdä hienon, kapean tuohuksen... tai sitten ei.

      Poista
  5. Ei oo ehkä sattuma, että joulun alla valetaan kynttilöitä: meilläkin on suunnitelmana viettää hiljaista kynttilänvaluuiltaa lapsuudenkodissa äidin ja kummitädin kanssa. Odotan jo! Tulis jo joulukuu!

    Inspiroiduin tästä sun postauksesta valtavasti! Monivärikynttilä on hauska!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kynttilänvaluuilta kuulostaa tunnelmalliselta! Minäkin odotan jo joulunaikaa. Hyvä että tämä inspiroi!

      Poista
  6. Nämähän on tosi hienoja, raikkaan näköisiä. Muistan, että äiti teki joskus itse kynttilöitä ja ne ei näyttäneet ihan samalta ;). Hänellä oli niissä joku säästöidea, että sulatetaan kaikki kynttilänjämät yhteen ja tehdään niistä uusia kynttilöitä. Tuloksena oli sellaisia ankeita ruskeita kynttilöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Voin kuvitella, että kun sulattaa monen värisiä kynttilöitä, lopputulos ei voi olla muu kuin ankean ruskea. Tässä ei kyllä itse tekemällä varmaan säästä kovin paljoa, mutta tämä onkin harrasuts.

      Poista
  7. Heips!

    Hauskoja ja raikkaan värisiä kynttilöitä. Tein itsekin nuorena raitakynttilöitä. Täti H:lla oli muuten kaksi kapeaa säilyketölkkiä hitsattuna korkeaksi kynttilänkastamisastiaksi. Sai tosi pitkiä itsetehtyjä kynttilöitä. Kuka osaisi hitsata, että saisit sellaisen. Minä muuten pidän kynttilöistä vaalea puoli alaspäin, mutta se on makuasia.

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muistanutkaan, että sinäkin olet tehnyt raitakynttilöitä! Minäkin taas olen ehkä alkanut pitää tuosta vaaleasta puolesta ylöspäin enemmän.

      Osaisikohan appiukko hitsata minulle kynttilänkastoastian... Niitä sai kyllä ihan ostaakin jostain nettikaupasta, mutta siellä oli joku vähimmäisostovaatimus.

      Poista
    2. Itse asiassa kirjoitin väärin. Tykkään siis vaalea puoli ylöspäin. En tiedä miksi kirjoitin väärin. Jonkinmoinen kirjoitusafasia iski. Kynttilä hehkuu valoisampana kun on vaalea lähellä liekkiä. Uskon, että appiukkosi voisi tehdä sellaisen. Sinun täytyy kysyä.

      Poista
  8. Niin ihania kynttilöitä. Olen useamman kerran myös tehnyt kynttilöitä, mutta aina vain pitkulaisia ja valkoisia. Sinun näyttivät niin kivoilta.
    t.K:n ja A:n äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minsta ne pitkulaiset ja valkoisetkin ovat ihania, aion tehdä tänä vuonna sellaisiakin.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.

Pahoittelen sanavahvistusta, mutta sähköposti alkoi tukkeutua roskaposteista.