maanantai 18. maaliskuuta 2013

Konsertti, kukkia ja kahvikekkerit

Kolmannen kerran putkeen päädyin  alkusointuiseen otsikkoon, mutta ei voi mitään, että viikonloppu sisälsi paljon k-alkuisia asioita. Viikonloppu vierähti siis orkesterini kevätkonsertin ja kahvikekkereiden merkeissä. Meillä on ollut tapana kutsua konsertin jälkeen vanhempani, appivanhempani ja kummini kahville. Perinne jatkui tänäkin vuonna ja pääsin jälleen suunnittelemaan kahvipöydän tarjoiluja. Päädyin tarjoamaan voileipäkakkua, limoncello pannacottaa ja lisäksi äitini toi pöytään porkkanakakun. 

Konserttikahvit. 

En ollut koskaan aikaisemmin tehnyt voileipäkakkua. Muistan, että ihastuin voileipäkakkuihin vieraillessamme naapureiden luona. Taisin olla noin 11, koska silloin nämä kyseiset naapurit asuivat rivitalossamme. Voileipäkkuja saa vain valitettavan harvoin. Se taitaa olla vähän kasari- tai ysärijuttu. Onneksi Ulla Svenskin Juhlaleivonnaiset-kirjasta löytyy monta ihanaa reseptiä, jotka sopivat myös 2010-luvulle. 

Lähikuvaa kakusta. Kirjassa reinoissakin oli kinkkusilppua, mutta minusta  yksinkertainen on kaunista.

Kullannupun kinkkukakku (minä tietysti olen se kullannuppu)


  • 300 g (vaaleaa) paahtoleipää (itse käytin kohtuullisen tummaa)

Täyte

  • n. 300 g palvikinkkua pilkottuna
  • 100 g emmentaljuustoa raastettuna
  • 200 g ruohosipulituorejuusota 
  • 200 g kermaviiliä
  • 2 pientä suolakurkkua pilkottuna 
  • 100 g majoneesia
  • 1-2 rkl sinappia
  • persiljasilppua

Kostutus

  • 4 dl lihalientä

Kuorrutus ja koristelu

  • 400 g ruohosipulituorejuustoa
  • ohuita kinkkurullia
  • jääsalaattia


Laita kelmu pyöreään halkaisijaltaan 24 cm:n irtopohjavuokaan. Sekoita täytteen ainekset. Leikkaa leivistä reinat pois. Laita vuoan pohjalle kerros leipää, leikkaa palat pyöreään vuokaan sopiviksi. Kostuta leivät hyvin.

Laita puolet täytteestä leipien päälle. Aseta toinen kerros leipää täytteen päälle ja kostuta se. Levitä loput täytteestä leipien päälle. Aseta viimeinen leipäkerros täytteen päälle ja kostuta se. 

Nosta kakku jääkaappiin yön ajaksi, jotta maut tasaantuvat ja kakku mehevöityy. Kumoa kakku seuraavana päivänä tarjoiluastialle. Kuorruta kakku tuorejuustolla, koristele jääsalaatilla ja kinkunsiivuilla. 

Tässä näette taidokkaasti kulmista leikatut kolmiot. 
Tässä näette uskaliaasti käännetyn kakkuvuoan. Lopputuloksen tiedättekin jo.
Aluksi ajattelin tehdä myös makean täytekakun, mutta ajattelin, että siitä olisi liikaa vaivaa kun voileipäkakkukin oli uutta. Sitten muistin Pastanjauhantaa-blogissa nähneeni limoncello-pannacotan reseptin. Aloin miettiä, että kuka sanoo, että kahvipöydässä pitää olla kakkuja tai leivonnaisia? Päätin, että minä ainakin voin yhtä hyvin tarjota myös pannacottaa! 

Pannacotat pääsivät värikkäisiin kohokasvuokiin.
Pannacotta on todella helppo tehdä. Lämmitetään vähän kermaa, sokeria ja vaniljaa, lisätään joukkoon vähän liivatetta ja maustetaan esimerkiksi jollain kastikkeella. Kyseisen Limoncello-pannacotan resepti löytyy hyvän videon kera täältä, joten en ala sitä tähän toistaa. Kannattaa kokeilla, sillä maku oli mitä mainioin ja limoncello-siirappikin helppo tehdä! Itse pannacotta olisi voinut olla mielestäni sitruunaisempi, ehkä ensi kerralla lisään vähän sitä. Limoncello toi oman lisänsä jälkiruokaan, vaikka hinta kirpaisikin. Mies sanoi, että Italiasta olisi saanut vastaavia pulloja kolme kertaa halvemmalla, muttei tullut mieleen kysyä. 

Tämä muistuttaa kivasti, että kohta on pääsiäinen!
"Miehen kimppu". Onneksi toisenkin kimppuja saa ihailla.
Paitsi että viikonlopusta sai hauskoja muistoja, sain lisäksi ihania kukkia. Äitini toi jälleen kaksi kimppua, toisen minulle ja toisen miehelle. Kimput taitavat olla äitini vakkaripaikasta, Kukka-shop Rosasta, joka ansaitsee vähän mainosta. Sekä kummini että appivanhemmat toivat ihania keväisiä narsisseja, jotka pääsivät piristämään niin kuistia kuin rapunpieltäkin. Ja olin minä kukkani ansainnutkin, konsertti meni osaltani ja myös koko orkesterin osalta ennätyshyvin! 

Minun kimppuni. Vähän turhan kellertävä tosin, sen siitä saa kun unohtaa kuvata valoisalla. 

15 kommenttia:

  1. En tiennytkään, että soitat orkesterissa. Se on niin kivaa!
    Ja tuo limoncellopannacotta on pakko päästä täälläkin kokeiluun. Esim. seuraavalla kerralla kun opiskeluajan tyttökaverit tulee kylään. Namskis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tosiaan kivaa! Tai no, harjoitukset tuntuvat välillä puuduttavilta, mutta konserteissa aina muistaa, miksi soittaminen on kivaa.

      Kannattaa kokeilla tuota pannacottaa! Se oli helppoa ja huippuhyvää.

      Poista
  2. Limoncello-pannacotta on todellakin ihanan makuista. Tykkään itsekin tehdä tätä jälkkäriä, kun se on niin helppo valmistaa. Itse oen tehnyt limoncello-siirapin tilalle yleensä vadelmakastiketta. Siinäkin on kiva kirpeys kerman "särmäksi"

    Pitäisköhän yrittää joskus voileipäkakkuakin, kun tuo ohje tuntui kohtuullisen helpolta.

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin pannacottaan sopii parhaiten jokin kirpeä makupariksi. Vadelmakin on hyvää!

      Tuo oli todella helppo tehdä. Mössättiin vain ainekset yhteen ja lätättiin leipien päälle. Ja leivätkin menivät vuokaan kuin itsestään kun vähän kulmia pyöristi. .

      Poista
  3. Mie toivon aina juhliin mennessäni, että siellä olisi voileipäkakkua - harmillisen harvoin vain on! Tosi upean näköinen tuo siun kakku, ja varmasti maistuikin herkulliselta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että joku muukin on voileipäkakkujen ystävä! Kiitos, se tosiaan oli hyvää. Tykkäsin tuorejuuston raikkaudesta. En pidä siitä, jos voileipäkakussa on liikaa majoneesia.

      Poista
  4. Sinun kohokasvuokasi ovat niin nami nami!!! Täytyy saada! Muistelen, että kerran kerroitkin minkä merkkisiä ne ovat, mutta olen unohtanut.

    Linkissä ollut pannacotan ohje näytti tosi haasteelliselta. Itse olen saanut siskolta ihanan mustikkapannacotan ohjeen ja se on jotenkin helpompi. Mutta sitruunainen pannacotta voisi olla kiva tuttavuus myös.

    t. VE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohokasvuoat ovat tosiaan ihanat. Emile Henry on niiden merkki. Stockalla myydään ainakin osaa väreistä. En tiedä, mistä äiti nämä kaikki värit bongas

      Ei se ollut yhtään sen haasteellisempaa kuin aikaisemmin käyttämäni resepti. Tuossa vaan tietty oli sitä siirapin tekemistä ja muuta.

      Poista
    2. Ostin ne Tampereelta nyt jo toimintansa lopettaneesta liikkeestä. Kyllä niitä hyvinvarustetuista astiakaupoista varmaan saa. Ja ainakin tilaamalla.

      Poista
    3. Minkä kooiset vuokasi ovat. Etsiskelin netistä ja niitä on kahta kokoa: 3,5" ja 4" (lieneekö tuumia?). Mutta jos mittaat läpimitan ihan sentteinä niin vois olla helpompaa.

      t. VE

      Poista
    4. Tuosta yläreunasta mitattuna noin 9cm eli tuo 3,5'' olisi muunnin.comin mukaan kyseessä.

      Poista
  5. Limoncello pannacotta kuulostaa niin hyvältä, pitää ehdottomasti testata! Tykkään sekä Limoncellosta että pannacotista, joten tuon on pakko olla hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti kokeilla! Limoncelloa voi laittaa vähän oman maun mukaan. Itse pistin aika varovasti, mutta olisi voinut laittaa reippaamminkin.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos! Värikkäät astiat toimii aina niin ei tarvii hirveästi koristella.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.