perjantai 16. elokuuta 2013

Kattaus koreaksi

Valitettavasti en ole alkanut opiskella ravintola-alan sanastoa koreaksi, vaikka otsikko antaakin niin ymmärtää. Tällä kertaa postauksen aiheena ovat uudet kahvipöydän koritukseni sekä pieni näppärä idea juhla- ja miksei arkipöytäänkin.

Mainitsin jossain vaiheessa, että esittelen täällä blogissa vanhemmiltani saamani synttärilahjat. Facebook-sivuilla kerroinkin siirtyneeni älyaikaan ja esittelin isältä saamaani puhelimeen askarreltua suojapussia. Nyt esittelyvuorossa on äidin lahja, graafinen vanha kahviastiasto.

I had thought about someday buying a fancy coffee set for my future candle light suppers or somesuch a bit more formal occasions. That day came sooner than I had thought when my mum and I came across a beautiful vintage coffee set. We just had to get it for my birthday. I love the simple elegance of the pattern. They are hand-painted (although not periwinkles). Before I'll invite the vicar, my neighbout and some very important people over, I think I'm going to host parties that are a little less formal. For those occasions, I bought a box to hold all our napkins so that the guests can choose the napkin they want.

Synttärilahja pääsi näin aluksi esille olohuoneeseen.
Lahja löytyi jo keväällä, kun olimme äidin kanssa kiertelemässä Turun vintage- ja antiikkitarjontaa. Tarkoituksenamme ei ollut ostaa mitään vaan ihan vain katsella ja ihailla. Meillä on usein tietyt kaupan joissa käymme ja yksi niistä on Wanhan tawarwain tawaratalo. Siellä on aina ystävällinen palvelu ja liikkeessä ei tule tunnetta, että olisi pakko ostaa jotain. 

Pyöriessämme kaupassa, silmiimme osui tämä yksinkertaisen tyylikäs astiasto. Hinta ei ollut päätähuimaava, vaikka astiasto oli kahdeksan osainen ja kaikki osat olivat tallella. Olimme puhuneet, että joskus voisin kerätä vähän hienomman kahviastiaston tulevaisuutta ajatellen. En kuitenkaan ollut ajatellut, että se voisi löytyä nyt ja kertarysäyksellä. Ajattelin, että enhän minä astiastoa tarvitse. Astiaston tyyli oli vain juuri oikea, tyylikäs mutta leikkisä. Jätimme asian hautumaan ja siirryimme seuraavaan liikkeeseen. Siellä minulle tuli kuitenkin olo, että olisi kauheaa jos liikkeeseen jäänyt nuoripari ostaisikin astiaston pois. Silloin tajusin, että astiasto on juuri sellainen mitä haluan, vaikka se sattuikin löytymään vähän aikaisemmin kuin oli tarve. 

Kuppi ja tassit. Osa mustista viivoista on hieman kuluneet.
Palasimme kauppaan ostamaan astiaston ja se meni piiloon vanhempieni luokse synttäreihin saakka. Vihdoin sain kaivaa kupit ja tassit esiin ja ihailla niitä! Lautasissa ja kupeissa kuviot ovat paikoin hieman kuluneet, mutta sokerikko ja kermakko ovat kuin uusia. Käsinpestävää tavaraahan nämä ovat, joten eivät ihan arkikäyttöön pääse. Posliini on ohutta ja kuppien muotokieli vie 50- ja 60-luvuille. Kuppi tuo mieleen Arabian mallin SS, jota on käytetty mm. Raija Uosikkisen Stellassa.

Se, joka nämä on maalannut on tehnyt tarkkaa jälkeä ja keksinyt ihanan kuvion. Yksinkertainen on parasta!

Sen enempää en astiasto osaakaan sanoa. Se ei ole mitään tunnettua sarjaa ja astioiden pohjan merkinnän perusteella epäilen, että sen on koristellut käsin joku yksityinen ihminen. Osassa astioista on Bavarian leimat pohjassa, osassa ei. Jokaisessa sen sijaan on mystinen merkki, kaksoispiste ja sto/HL. Epäilen, että merkki esittää kuusta ja tekijän sukunimi on Kuusisto. HL:stä en oikein osaa sanoa, mitä se tarkoittaa. Jos se olisi etunimi, tyyliin Hanna-Leena, miksi se on kauttaviivan jälkeen ja perässä? Mysteeristä. Mutta se taitaa vaan lisätä astiaston kiehtovuutta. Eikä merkillä tai mallilla ole oikeastaan väliä, kun se on niin hieno!


Mystisiä ja vähän vähemmän mystisiä merkintöjä.

Lupasin lisäksi vinkin juhlapöydän kattamiseen. Tämä idea on napattu kavereiden tupareista ja oli mielestäni niin nerokas, että halusin ottaa sen käyttöön ja jakoon. Juhlissa lautasliinat oli laitettu nättiin laatikkoon riviin siten, että jokainen saattoi valita haluamansa värisen lautasliinan. Tämä sopii erityisesti vähän rennompiin juhliin, jossa on noutopöytä.


Kohta laatikkoon taiotaan lautasliinoja.
Sopivaa laatikkoa ei löytynyt heti, mutta tällä viikolla bongasin Tigeristä huokean ja kauniin laatikon. Laatikoksi käy mikä tahansa lautasliinojen levyinen laatikko. Halusin, että laatikko on jämäkkä, jotta liinat pysyvät kuosissa. 

Yritin taitaa lautasliinat niin, että niiden kuviot tulevat hyvin esiin.

Sitten vaan otetaan lautasliinat esiin, taitetaan pino keskeltä pehmeästi ja asetellaan taitetut lautasliinapinot vieriviereen laatikkoon. Tähän tietysti tarvitaan laatikon koosta riippuen melko paljon lautasliinoja. Minulla ainakin niitä on kertynyt lahjojen muodossa melko paljon, joten niillä sai helposti täytettyä tuollaisen vähän kenkälaatikkoa pienemmän rasian.

Lopputulos. Tästä vieraat voivat napata haluamansa lautasliinan, eikä tarvitse miettiä onko samaa kuosia tarpeeksi.

Saa nähdä koska uusi astiasto tai lautasliinalaatikko pääsevät ensimmäisen kerran käyttöön. Luultavasti eri kerroilla kuitenkin. Nyt voin järjestää niin vapaamuotoiset hippalot kuin kynttiläillalliset, joihin kutsun vain erittäin tärkeitä ihmisiä ja illallisen päätteeksi pääsen esittelemään käsinmaalattuja kahvikuppejani, kuten  Mrs. Bucket Bukée ikään. 

28 kommenttia:

  1. Ihana astiasto! Ja sopii kuin nakutettu senkin päälle kaunistukseksi. Voisiko HL tarkoittaa paikkaa, esim. Hämeenlinna? Aika hyvin keksitty tuo Kuusisto-nimi!

    MB

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HL voisi myös olla opettajan nimikirjaimet. Jos kuppien maalaus on ollut tehtävänä jossain käsityöalan oppilaitoksessa tai vaikka työväenopiston kurssilla, niin olisi varsin loogista, että kurssitöissä on oma ja opettajan nimi. Tuli nyt vain mieleeni yhtenä vaihtoehtona.

      A-T

      Poista
    2. MB: Kiitos, astiasto oli aivan käsittämätön kaappaus! HL voisi tosiaan viitata vaikkapa Hämeenlinnaan.

      A-T: Tuokin on hyvä pointti, että HL-kirjainten takan voi olla joku aivan toinen henkilö. Tai sitten se voi viitata vaikka itse oppilaitokseen. En vaan keksi mihin.

      Poista
  2. Kullanvärinen kynttilänjalka sopii täydellisesti näiden kuppien kanssa. Pitäisikö ostaa toinen joululahjaksi? Voi olla, että yksi riittää.

    Onko muuten laatikosta helppo ottaa lautasliina itselleen? Onko se tarkkaa kuinka täynnä laatikko on?

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kynttilänjalka on kuin tarkoitettu astioiden pariksi. Siinä on sopivasti pyöreää muotokieltä astioiden graafisuuden vastapainoksi. Luulen, että yksi on sopiva määrä.

      Minusta laatikosta on kohtuullisen helppo ottaa liina, ainakin kun se ei ole liian täynnä. Toisaalta jonkun verran lautasliinoja on oltava, jotta ne pysyvät nätissä rivissä, eivätkä kaadu laatikon pohjalle.

      Poista
  3. Astioiden pohjassa oleva tehtaan leima on Hutschenreuther joka on Baierissa (Bavary) Saksassa. Tunnistan tuon nimen, koska minulla on itselläni Hutschenreutherin teekupit ja teekannu. Leijonaleima on edelleen sama, mutta minun kupeissani leijonan alla on vuosiluku 1814. On kyseessä hyvin vanha ja arvostettu posliinitehdas. Jos nuo ovat Suomessa käsin maalaamalla koristeltuja niin alunperin ne ovat olleet siis valkoisia, tai voisiko olla, että osa kuvioista on maalattu jo tehtaalla? Pystyykö sitä näkemään? Kun laittaa googlen kuvahakuun Hutschenreuther sanan niin saa tuhansia kuvia. Minulle sattui silmään tämä kuva:
    http://www.wunderkammershop.de/en/product.html?info=185&xfed0b=fab6ebdec753ee4c24f73af53b20e209#.Ug6CAW09XCA jos saat sen näkyviin, niin siinä on samaa muotokieltä kuin sinun kupeissasi ja tämä on vuodelta 1950 ja myytävänä kohtuu arvokkaaseen hintaan! Myös leijonaleima on samanlainen kuin sinun kupeissasi.

    Kuusisto on hyvin keksitty ja itse uskoisin, että HL on Hämeenlinna kuten MB tuossa arveli.

    Kun kirjoitit että osia on 8 niin tarkoittaako se, että on vain kaksi kuppia ja kermakko ja sokerikko.

    Upean tyylikkäät, täytyy sanoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisään vielä jatkoa omaan kommenttiini. Jäin nimittäin miettimään tuota kirjainyhdistelmää leijonan alla IHS mitä se tarkoittaa? IHS on hyvin vanha lyhennys latinalaisille sanoille Jesus Hominus Salvator eli Jeesus ihmisten Vapahtaja. Ensin ajattelin, etteivät ne millään voi tätä tarkoittaa, mutta sitten tuli mieleen, että Baierin alue on syvästi katolista aluetta edelleen ja aiemmin vielä enemmän, niin että voi se hyvinkin olla mahdollista. Ja kun leima on modernisoitu, kirjainyhdistelmä on vaihdettu tehtaan perustamisvuoteen. Kuuulostaa loogiselta.

      Poista
    2. Kiitos paljon tiedoista, jotka olet etsinyt! Huomasin äsken, että vain nekan ja sokerikon pohjassa on Hutschenreutherin leima. Kupeissa ja lautasissa ei ole mitään leimaa eli ne voivat olla ihan mitä vaan astioita. Niisä on vain tuo Kuusista/HL. Tämä vahvistaisi sitä, että ne ovat jonkun yksityisen maalaamia. Kuviot on kokonaan maalattu käsin.

      Ilmaisin epätarkasti tuon astiaston koon. Kuppeja tasseineen on siis kahdeksan ja siihen vielä päälle nekka ja sokerikko.

      Poista
    3. Olisiko sitten niin, että vain sokerikko ja kermakko ovat aitoa Hutschenreutheria? Kuitenkin posliininmaalaaja on löytänyt tosi hyvin toisiinsa muodon puolesta sopivat kupit ja serviisit, vaikkain kupit sitten olisivat nimettömiä. Onko kuppien kulma täsmälleen sama kuin sokerikon tai kermakon? Yritin katsoa sitä näistä kuvistasi, mutten ihan osannut sanoa.

      Upeaa, että niitä on kahdeksan! Siinä on sinulle juhlaserviisi eläkkeellelähtöjuhliin asti.

      Mieheni korjaili vähän IHS kirjaimista antamaani tietoa. Ensiksikin, jos kirjaimet ajattelee latinan kirjaimiksi, silloin latinaksi kirjoitetaan: Jesus Hominum Salvator eli Jeesus ihmisten pelastaja. Voidaan myös ajatella, että merkitys on In Hoc Signo vinces eli tässä merkissä olet voittava. Mutta tämä merkki kristillisenä symbolina on alunperin kreikkalainen eikä latinalainen. Kreikaksi IHS ovat Jeesuksen nimen kolme ensimmäistä kirjainta. Sitä ei vain tule latinalaisiin aakkosiin tottuneelle heti mieleen, koska kreikkalaisissa aakkosissa meidän iso E kirjain kirjoitetaan H. Siis IHS ovat meidän kirjaimina JES eli kolme ensimmäistä kirjainta sanasta Ieshua. Mutta kun tätä monogrammia alettiin käyttää 1400-luvulla latinalaisittain, laitettiin kirjainten väliin pisteet sen merkiksi, että onkin kyseessä kolme eri sanaa. Haa, olin siis alunperin melkein oikeassa, paitsi että latinan taivutus oli väärin, sillä mielestäni astioittesi leimassa on kirjainten välissä pisteet!

      Poista
    4. Astioiden muoto on hieman erilainen. Kupit ovat reunoiltaan suorat, mutta sokerikon ja kermakon reunat kaartuvat hieman. Luultavasti ovat siis eri sarjaa.

      Mielenkiintoisia tietoja leimasta ja latinasta.

      Poista
  4. Kauniit astiat, kerta kaikkiaan! Ja minusta on mukavaa, että halusit kahvikupit. Että on olemassa vaihtoehto mukeille, vaikka sitä vaihtoehtoa ei usein käytettäisikään. Ja nuo Paavalinkukan tarjoamat tiedonpalaset ovat kiehtovia myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on kiva, että arkena kahvi juodaan eri astioista kuin juhlassa. Noiden lisäksi minulla on Primavera-sarjan kahvikuppeja, mutta ne eivät ole niin juhlavia. Tämä uusi sarja otetaan käyttöön varmaan viimeistään valmistujaisissani.

      Poista
  5. "Valitettavasti en ole alkanut opiskella ravintola-alan sanastoa koreaksi, vaikka otsikko antaakin niin ymmärtää. " Ai jesta kun naureskelin tälle. :D

    Mutta, aivan ihana astiasto! Kun sen oikean löytää, niin silloin pitää toimia, vaikka hetki olisikin vähän väärä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, niin minäkin naureskelin sitä kirjoittaessani! Hyvä kun joku muukin. :D

      Kyllä tuo astiasto oli vaan pakko ostaa. Painetta lisäsi se, kun kauppias sanoi monen muunkin nuoren(parin) katsoneen astiastoa.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Olen kyllä onnekas, koska tätä "sarjaa" ei noin vain keräilläkään. Todennäköisesti astiasto on aivan uniikki.

      Poista
    2. Nyt vaan pidät niitä ku kukkaa kämmenellä, ettei tuu sirpaleita. Ja jos tulee, niin ei sellaisia mitä ei korjattua saa...

      Ihania!

      Poista
    3. Niinpä! Siksikin näitä täytyy käyttää harkiten.

      Poista
  7. Ihana astiasto! Kiitos servetti-ideasta, laitoin sen kiertoon: http://paivakirja51c.blogspot.fi/2013/08/varkaissa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kävinkin kurkkaamassa, vaikka vähän jälkijunassa.

      Poista
  8. Oi, ihan täydellinen astiasto. :) Tykkään! :)Kuvio on varsin erikoinen, ja vaikka koko astiasto ei ilmeisesti olekaan Hutschenreutherin (miten jännittävää, jos olisikin ollut), niin silti todella upea kokonaisuus! Onnittelut huippulöydöstä! :)Vivi Vinna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvio on hieno. Täytyy olla kyllä aika taiteellinen, että tuollaisen edes keksii ja osaa tehdä.

      Poista
  9. Niin ihanat kupit!!! Olisin itsekin kahmaissut ne, jos eteen olisivat tulleet.
    t.Kaitaliinan ja Alman äiti

    VastaaPoista
  10. Hei! Ei ole aivan uniikki, sillä minulta löytyy saman näköinen sarja, mutta kakkuvadin kera, ilman kermakkoa ja sokerikkoa. 10 kuppia (pari kuppia ilmeisesti mennyt joskus rikki), 12 asettia ja 12 pullalautasta, sekä vati. Olen tätä myymässä ja etsiskelin netistä tietoja siitä, kun blogisi tuli vastaan.

    VastaaPoista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.