perjantai 10. tammikuuta 2014

Karkkiksen pimeä puoli

Raflaava otsikko saa lukijan miettimään, mitä ihmettä Karkkis tällä kertaa kirjoittaa. Tuleeko kenties paljastuksia Karkkiksen hämärästä menneisyydestä? Vai skandaalin käryisiä kertomuksia blogin ulkopuolisesta elämästä? Vai läheisten sumeilematonta tilitystä Karkkiksen todellisesta luonnosta? 

Suuri paljastukseni on se, että pidän kirkkaiden karkkivärien lisäksi myös - TAN TAN TAA - mustasta ja valkoisesta! 

I love bright and cheerful colours but I have a dark side: I also like black and white. (Well, that's not a very gloomy secret...) Especially my wardrobe is full of black and white polka dots. This post was inspired by a piece of  leftover black marzipan from my husband's birthday cake. I made black and white polka dot squares with mint chocolate flavour. 

Kollaasi mustavalkoisista vaatteista. Pitkä mekko on espanjan vintagelöytö. 

Huh, sainpa sanottua! Hirveä paljastus. Hah, no eipä sentään, mutta totta se silti on. Erityisesti vaatekaappiin kertyy säännöllisesti lisää graafisia, mustavalkoisia vaatteita. Erityisesti olen mieltynyt palloihin ja aina kun näen uuden musta-valkopallollisen vaatteen, huomaan hypisteleväni sitä kaupassa. Onneksi minulla on sentään joku tolkku, eikä jokainen niistä vaatteista ole päätynyt kaappiini. Erittäin nopealla vilkaisulla sain vaatekaapista kuitenkin kaivettua melkoisen kavalkadin mustavalkoisia, graafisia vaatteita. Suurin osa on vieläpä pallollisia!

Marimekon siirtolapuutarhat ovat yksiä suosikkikulhojani. Tuo isompi on kätevän kokoinen moneen. 

Löytyy sitä mustavalkoista myös kodista. Keittiössä on useampiakin rakastamiani astioita, jotka eivät ole karkkivärejä nähneetkään. Tai ehkä nähneet kyllä, koska kököttävät hyllyillä vierekkäin riemunkirjavien kippojen ja kuppien seassa. Eikä pidä tietenkään unohtaa eteisen ja keittiön lattiaa. En tietenkään ole itse sitä valinnut, mutta mustavalkoinen ruutulattia on ollut haaveissa jo ennen tätä lattiaa.

Musta-valko-kultainen kahviserviisi rinta rinnan moniväristen kohokasvuokien ja maitonekan kanssa. 

Inspiraationa tähän mustavalkoiseen postaukseen toimi pötkö mustaa marsipaania, joka on ollut jääkaapissamme miehen synttärifestareista asti. Mietin, mihin ihmeeseen käyttäisin sitä, kunnes välähti. Mustavalkopilkullisiin leivoksiin tietysti! Valkoista sokerimassaakin oli juuri sopivasti pieni pala jäljellä. Valitsin Ullan unelmakakut -kirjasta minttusuklaapalojen ohjeen, jonka päälle lätkäisin marsipaanin ja pilkut.

 Olen viimeaikoina alkanut lämmetä minttusuklaalle. Ennen en ole juuri pitänyt siitä.

Minttusuklaapalat


Pohja
  • 200 g voita
  • 3 dl sokeria
  • 3 kananmunaa
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 3 tl leivinjauhetta
  • 3 tl vaniljasokeria
  • 3 rkl kaakaojauhetta
  • 1½ dl maitoa
  • 150 g minttusuklaata, esim. Pätkiksiä
  • 1 dl hasselpähkinärouhetta


Kuorrustus

  • 200g tummaa suklaata
  • 5 rkl vahvaa kahvia
  • 5 rkl voita sulatettuna



1. Vaahdota pehmeä voi ja sokeria. Lisää kananmunat yksitellen joukkoon koko ajan sekoittaen.

2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää massaan maidon kanssa vuorotellen. 

3. Rouhi suklaat pieniksi paloiksi ja lisää taikinaan hasselpähkinärouheen kanssa.

4. Levitä massa leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200 asteessa n. 25-30 minuuttia.

5. Valmista kuorrute: sulata suklaa ja sekoita siihen voi ja kahvi vatkaamalla. Alkuperäisessä ohjeessa oli myös 300-400 grammaa (!) tomusokeria mutta jätin kokonaan pois. Sulatin suklaan juuri ja juuri sulaksi, joten kuorrutus oli aika tönkköä mutta levittyi hyvin.

6. Levita kuorrutus jäähtyneelle pohjalle ja anna jähmettyä kylmässä. Koristele halutessasi marsipaanilla ja leikkaa paloiksi.

Tein pilkut moccamasterin suppilon avulla! Varmaan ihan tavallinen trattikin sopisi tähän hyvin.

Hihii, näitä oli hauska painella marsipaaniin. Kostutin marsipaanin pullasudilla, että pilkut tarttuivat paremmin.

Palat näyttävät hyviltä niinkin. Jos kuitenkin haluat mustavalkopilkullisia leivoksia, kauli pötkö mustaa marsipaania n. 2-3 mm paksuksi. Levitä marsipaani kuorrutteen päälle. Ota pieni määrä valkoista marsipaania tai sokerimassaa. ja painele siitä pilkkuja vaikkapa kahvinkeittimen suppilolla. Asettele pilkut paikoilleen. Minä käytin marsipaanin kaulimisessa niin paljon tomusokeria, että leivosten pinta oli ihan harmaa. Sivelin pullasudilla pintaan hieman vettä, jolloin väri syveni ja pilkut tarttuivat siihen paremmin.

Kuviosta tulee tasainen kun pilkut laittaa riveihin lomittain.

Leivokset onnistuivat hienosti! Ehkä en olisi jaksanut nähdä vaivaa jos marsipaania ei olisi löytynyt valmiiksi jääkaapista. Olen tosi tyytyväinen, että tein nämä, koska näistä tuli ehkä hienoimpia leivoksia koskaan. Ehkä ne olisivat saaneet olla hieman kosteampia. Minttu maistui juuri sopivasti eikä marsipaanin maistunut oikeastaan ollenkaan.

Nam nam! Nämä eivät väriä kaipaa. 

12 kommenttia:

  1. No löytyi se pimeä puoli Karkkiksestakin. Kuka olisi uskonut? Hih hih!

    Oliko muuten helppo leikata noita kakkuruutuja vai pyrkikö marsipaani repeämään? Ainakin prinsessakakussa joskus marsipaanikuori vähän venyy.

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, yllätyin täsä pimeästä puolestani itsekin!

      Leikkasin ruudut keittiöveitsellä ja hyvin leikkasi. Marsipaani ei revennyt mistään kohtaa. Johtui varmaan siitä, kun leivospohja ei ollut kaareva kuten prinsessakakku.

      Poista
  2. Karkkiksen konditoria pystyyn vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, tarvitsisin siihen kyllä ehdottomasti sinut työpariksi!

      Poista
  3. Minäkin pidän kovasti mustavalkoisista vaatteista, ja aivan erityisesti pallollisista. Niitä on kiva yhdistää värillisiin vaatteisiin. Ja tuo marsipaani on aivan mahtavaa! Upea idea! Leivonnaisten ei aina tarvitse olla söpönvärisiä, hyvä muistutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustavalkoisissa pallovaatteissa vaan on sitä jotain. Ehkä niissä yhdistyy tyylikkyys ja leikkisyys.

      Minä tykkään yksinkertaisista koristeluista ja tosiaan, ei leivosten aina tarvitse olla vaaleanpunaisia!

      Poista
  4. Tosi kauniita tuli noista leivoksista! Suloisia!

    Mie olen nyt ihan yllättynyt tästä pimeästä puolesta, entä heti olisi arvannut. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, mutta eikös se harmaakin ole iloinen väri, joten sitten varmaan musta ja valkoinenkin?

      Poista
  5. Heipä hei, olit poikennut blogissani joten minä tulin vastavierailulle. Ihanan näköisiä leivoksia! Hauska idea tuo päällysteen pilkuttaminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tulit vastavierailulle! Pilkkuja näkee aika harvoin leivoksissa. Ullan unelmakakkujen toisessa kirjassa (olisiko juhlaleivonnaiset?) oli myös pilkullinen kakku ja siitä sain koristeidean.

      Poista
  6. Aah järkyttävän hienoja leivoksia! Mulla on ihan samanlainen pimeä puoli, eli hakeudun hyvin usein vaatekaupassa mustavalkoisten graafisten vaatteiden luo. Jonkun verran niitä on kertynytkin, mutta en kyllä jaksa niitä kovin usein käyttää... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Leivoksia ei ollut edes erityisen vaikea tehdä. Pilkkujen asettelemiseen meni aikaa, mutta ei tarvinnut näpertää.

      Mustavalkoisissa, graafisissa vaatteissa on selvästi vetovoimaa. Minusta on välillä piristävää pukeutua mustavalkoiseen. Tosin yleensä piristän asua jollain väripilkulla silloinkin.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.