keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Annos kauneutta

Minun piti kirjoittaa tyypillisistä arkipäivistäni, mutta nyt on ollut sen verran erikoisia päiviä, etten ole oikein saanut edustavaa otosta. Siispä päätinkin kirjoittaa eräästä uudesta arkeani kaunistuttavasti asiasta. Ja kukista, aina voi kirjoittaa tai ainakin kuvata kukkia.

My mother and I found a lovely small vase at a flea market for five euros. Mum did a little research around the web and found out that this little baby is a carafe by Kaj Franck, a famous Finnish designer. I love it's blueberry hue and elegant contours (which are very typical of Franck's designs). Bright ranunculi and kermit chrysanthemums make an especially beautiful contrast with the dark glass.

Kirpparilöytö parhaimmillaan. Väri ei tule kuvassa kunnolla esiin, mutta malli sen sijaan tulee.

Kiertelimme äidin kanssa viime viikolla kirpputoreja ihan vaan huviksemme. Yllätteän vastaan tuli pieni sininen maljakko vitosella. Tietysti kaunis pieni maljakko päätyi mukaamme, viisi euroa siitä täyttää kirpparilöydön määritelmän. Äiti arveli kyseessä olevan Kaj Franckin suunnittelema astia. Eniten tietysti on merkitystä sillä, että astia miellytti ja sellainen sopi kokoelmiini. Minusta astian malli on erityisen viehättävä ja sopusuhtainen.  Sen syvän mustikan sininen väri näyttää erityisen hyvältä valkoisella pöydällä, kun aurinko asuu siihen.

Tässä kuvassa näkyy parhaiten astian todellinen väri, mustikan sininen. 

Kotona tutkailimme nettiä ja ilmeisesti maljakko onkin karahvi. Tarkemmin sanottuna se on Kaj Franckin ravintolakäyttöön suunnittelema annoskarahvi. Tuotannossa karahvi on ollut vuosina 1954-68. On kiinnostava tietää tällaisia yksityiskohtia, vaikka juuri tämän maljakon taustat jäävätkin mysteereiksi. Missäköhän karahvi on ollut käytössä? 

Ah, ihanat leikkokukat. Äiti antaa minulle joskus vähän "kukkarahaa", jotta raaskisin ostaa niitä kodin kaunistukseksi. Rahoja ei saa tulhata mihinkään "järkevään".
Niinhän siinä tietysti kävi, että kun poikkesin ostamaan puutarhaliikkeestä multaa, mukaan tarttui multasäkin lisäksi kukkia. Lempparikukkani leinikit ovat nyt parhaimmillaan (ja halvimmillaan). Aluksi suunnittelin järkevästi ostavani kestäviä ja edullisia neilikoita, mutta en voinut vastustaa täydellisen pulleita jaloleinikkejä. Kaveriksi niille ostin pirteän terhakoita nappikrysanteemeja.  


Asetin kukat nimettömän lipaston päälle. Kukkien värit toistuvat hauskasti taulussa ja Pixeline-vadissa.

Kukkien herkulliset värit näyttävät mielestäni erityisen kauniilta tummansinisessä maljakossa. Tai siis karhavissa. Luultatavasti käytän sitä kuitenkin ennemmin maljakkona kuin karahvina. Jotenkin värit korostuvat tumman maljakon rinnalla. Maljakko on sen verran paksua lasia, että valon on tultava juuri oikeasta suunnasta, että sen todellinen väri näkyy. Jotenkin tummuus ei kuitenkaan haittaa yhtään, kun kukat ovat räiskyvän kirkkaita. 

Kukkia ei voi koskaan kuvata liikaa. Katsokaa nyt noita leinikin ihania kerroksia!

Kukkakaupassa sanottiin, että kukkien pitäisi kestää melko pitkään. Siltä varalta, että kukat ovatkin lakastuneet, kun taas palaan perjantaina kotiin, piti laittaa vielä yksi kuva ihailtavaksi näin etänä. Onneksi elämässä on paljon kauneutta, jota ihailla! 

Kaunista keskiviikkoa kaikille! Millainen arjen kauneus saa sinut piristymään?

10 kommenttia:

  1. Vaikea sanoa, kumpi näissä kuvissa miellyttää enemmän, kukat vai vaasi. Molemmat ovat todella herkullisen värisiä ja muotoisia. Minulla on melkein samanlainen Franckin karahvi ( tai vaasi), mutta se on vaalempi ja muistuttaa muodoltaan enemmän Franckin peruskaadinta, joka on kyllä isompi.

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta kukkien ja vaasin yhdistelmä on aivan täydellinen. Yleensä tykkään eniten kirkkaista kukkamaljakoista, mutta tämä on kyllä ihana.

      Poista
  2. Teillä on kyllä ihme supernäkökyky kirppareilla, kun bongaatte tuollaisia aarteita tuon tuostakin! Vaasi-karahvi on tosi kaunis ja samalla vaatimaton niin että kukkien kauneus pääsee esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äidillä on se supernäkökyky. Minä en käsitä sitä! Tai no, on minunkin silmäni jonkin verran kehittynyt, mutta äiti bongaa silti ne parhaat (eli halvimmat) löydöt.

      Poista
  3. Hei, luen aina välillä blogiasi, ja nyt luin useamman postauksen peräkkäin, kun en ollut aiemmin niitä lukenut. Itse käytän Ole Hyvän käsitiskiainetta, ja minusta se on oikein toimivaa. Miksi et itse siitä tykännyt? Samalta sarjalta minulla on myös yleispuhdistusaine, jota voi käyttää melkein kaikkeen siivoamiseen. Itse tykkään ostaa kyseistä sarjaa, koska minusta se on ollut toimiva ja ennen kaikkea koska se on kotimainen.

    En ole muuten myöskään varma, kuinka ympäristöystävällisiä Maison bellet yms. ovat vaikkapa Ole Hyvään tai vastaaviin verrattuina. Toki ne ovat varmaan parempia kuin perinteiset Fairyt yms. (jotka ovat itse asiassa aikamoista myrkkyä), mutta olen ymmärtänyt, että niiden brändi ratsastaa enemmän mielikuvilla kuin todellisilla teoilla. En ole kuitenkaan ole asiantuntija tässä asiassa, mutta näin olen tosiaan ymmärtänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luulen, että meillä on niin kova vesi, että Ole hyvät eivät toimi. Minä olisin vielä kitkuttanut käsitiskiaineella, mutta mies ei enää kestänyt sitä, että astioihin jäi rasvaa. Silloin meillä ei ollut tiskikonetta ja mies hoiti suurimman osan tiskeistä. Tämä on meidän kokemuksemme ja osaltaan siihen varmasti vaikuttaa se veden kovuus.

      Maison bellejä en ole kokeillut, mutta olen ymmärtänyt, että Methodit ainakin olisivat ainesosiltaan ekologisia. Eivät tietenkään ole kotimaisia, mutta ainakin ovat niin riittoisia, että siinäkin mielessä ovat ekologisia. Mutta mene ja tiedä, ainakin tuoksu on huumaavan hyvä tuossa greippisuihkeessa.

      Poista
  4. Muistuttaako tuo vaasi-karahvi muodoltaan jotenkin niitä astioita, joista me ollaan kaadettu lukemattomat kerrat esanssista seurakuntamehua EO-illoissa? Mulle tulee tällainen mielleyhtymä. Väri on toki eri. Hieno kirpparilöytö!

    A-T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt jostain syystä millään muista millaisia kannuja eo:lla tarkalleen on, mutta sen muistan, että tämä on pienempi. Voi olla, että Kartio-karahvi on saanut inspiraatiota tästä.

      Poista
  5. Meillä on samanmoista Kaj Franckin lasia, mutta pieninä maljakkoversioina.
    Maljakko on noin vaaksan mittainen. Kirpputorilta ovat löytyneet halvalla, sininen ja vihreä.
    Hyvä löytö siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo näitä taisi olla kolmea kokoa ja tämä isoin. Vaaksan mittainen maljakko kuulostaa suloiselta.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.