perjantai 25. huhtikuuta 2014

Ihan sama

Yksi uusi ja monta vanhaa kaveria rinnakkain.

On selvästikin kevään merkki, että alan pohdiskella sisustamista ja kodinlaittamista täällä blogissa. Viime keväänä pohdin, mikä tekee kodista persoonallisen, klassisen ja toisaalta trendikkään. Tänä vuonna mieleni ovat vallanneet pohdinnat siitä, voiko tällainen koti- ja sisustuspainotteinen blogi pysyä mielenkiintoisena, jos sinne ei jatkuvasti ilmesty uutta tavaraa tai kirpparilöytöjäkin vain harvakseltaan?  Jos joku hakee täältä blogista sisustuksen uusia tuulia, hän saattaa todeta, että sisustuksen sisältö onkin ihan sama kuin ennen. 

I've noticed that spring turns me into a thinker. Last year I thought about what makes a home unique. This year I've been wondering whether a blogger with focus on home decor should constantly be buying new things to give the readers something new and interesting to read about. Or whether it's enough that I simply make the most of what I already have and only occasionally buy something new (or old) I really-really like to add to my collection of my beloved belongings. Either way, I tend to  lean towards the latter option because I don't want to fill my home with stuff that only last for one season.  

Kevään kunniaksi otin esiin alkuvuodesta tekemäni leivoskynttilät. Purkissa on kestokarkkeja eli huopakonvehteja.

Aloin pohtia näitä asioita, kun siirtelin jälleen kerran samoja, rakkaita tavaroitani uuteen järjestykseen ja erilaisiin asetelmiin. Jonkun verran laitoin kaapin perälle odottamaan unohtumista ja uutta löytymistä, mutta koska säilytystilat ovat rajalliset, aika paljon sisustusasioita on jatkuvasti esillä. Yllättävän paljon saa kuitenkin aikaan myös tekemällä esineistä uusia yhdistelmiä: sininen vaasi näyttää aivan toiselta keltaisen maljan vieressä kuin kirkkaan lasimaljan tai vaikka Pauli-serkun pallojen rinnalla.

Pinkki-vihreät pallovalot pääsivät jugend-kukkapöydälle luomaan kontrastia uuden ja vanhan välillä. 

Yksi syy siihen, ettei kodistamme löydy jatkuvalla syötöllä kaikkea uutta on tietysti raha. Ei meillä nyt vaan ole varaa jatkuvasti ostella kaikkea, vaikka ihan hyvin toimeen tulemmekin. Yritän välttää halpiskrääsän ostamista (mikä ei aina onnistu, koska halpiskrääsäkin voi olla niin kivaa) ja kalliit sisustushankinnat taas... no, ne ovat kalliita. Hah, eniten uusia sisustusjuttuja meille taitaa ilmestyä miehen soitinten muodossa! 

Djembe on yhtä vain suosikkini soittimista. Asparaguksen kanssa se luo lähes eksoottista tunnelmaa. 

Toisaalta en halua jatkuvasti ostaa uutta siksikään, etten halua kuluttaa turhaan. Itsekurin ylläpitäminen erilaisten ostosten suhteen on välillä kamppailua, mutta yleensä tiedän, milloin esine tai asia on liian herkullinen ohitettavaksi. Teen todella harvoin hutiostoksia ja samoja vanhoja tavaroita jaksaa katsella, koska ne on valittu huolella. 

Synttärilahjaksi saamani kahviastiaston osia pääsi jälleen esille. Toistaiseksi ne eivät ole päätteet kuin sisustuskäyttöön, mutta ehkä valmistujaisissa kahvi tarjotaan niistä. 

Sisustus ei tietenkään ole pelkästään esineillä piipertelyä vaan siihen kuuluvat myös huonekalut ja pintaratkaisut. Pintaratkaisut sun muut sivuutan nyt tässä, koska asumme vuokralla, eikä mitään ole edes tarvetta muuttaa. Huonekalut taas on kerätty pikkuhiljaa, monella niillä on tarinansa ja historiansa, joten miksi niitä uusimaan. Joulukuussa  kokeilin sentään vaihtaa järjestystä olohuoneessa, mutta palasin pian ulkonäkö- ja käytännön syistä pian vanhaan. 

Paras tapa "kierrättää" sisustusjuttuja on keksiä niille uusia käyttötarkoituksia. Vaasi toimii loistavasti sekä kaukosäädinastiana että käsitöiden säilytyksessä. 

Niin, kyllähän tämä kaikki on kovin järkevää ja perusteltua, mutta riittääkö se mielenkiintoisen blogin ylläpitämiseen? Haluaisin uskoa, että riittää. Uudet oivallukset vanhoista esineistä, kirpputorilöytö silloin tällöin ja jotain uutta piristysruiskeena. Perintönä saadut ja muutama muu huonekalu toimivat kaiken pohjana. Toivoisin, että blogissa näkyisi se, että arvostan niitä kauniita esineitä ja asioita, joita meillä on ja haluan etsiä niistä aina uusia puolia. Ainakin tiedän, että minulla on monia ihania lukijoita, joita jaksaa kiinnostaa tämä blogi ja myöskään sisustusjutuista ei tule "ihan sama"-reaktiota. 


Jotain uutta tuli tänään kuitenkin hankittua: uusia tarroja taidemuseosta. Yritän korvata näillä jugend-kakluunin puutetta. En vaan vielä tiedä, mihin näitä liimaan.
Tietysti kirjoitan blogissa paljon muustakin kuin sisustuksesta ja se on välttämätöntäkin. En itsekään jaksaisi keskittyä pelkästään sisustamiseen. Onneksi saan kirjoittaa juuri sellaista blogia kuin haluan, ja moni muukin vielä pitää siitä!

Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö sisustukseen keskittyvässä blogissa olla jatkuvalla tykityksellä uusia ideoita ja asioita vai riittääkö hitaampi tahti hankinnoissa?

18 kommenttia:

  1. Nykyajan sanahan on kestävä kehitys. Se ettei koko ajan osta uutta ja uutta vaan sellaista jota jaksaa katsoa pidempäänkin on juuri sitä kestävää elämäntapaa jota useamman pitäisi noudattaa länsimaissakin.

    Kauniita jugend-tarroja. Oliko siellä joku jugend-tyyliin liittyvä näyttely?

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatusta kestävästä kehityksestä yritän toistella itselleni aina, kun passaan jonkun houkuttelevan sisutusostoksen... ja samaa ajatusta yritän painaa pois mielestä kun taas teen jonkun "turhan" hankinnan.

      Ei ollut jugend-tyylistä näyttelyä, mutta kai siellä on aina myynnissä myös jugend-kamaa, kun rakennus on ko. aikakaudelta.

      Poista
  2. Ihania tarroja! Himottavan ihania!
    (Meinasin sivuuttaa kysymyksesi kokonaan, hmm...*)
    Mun mielestä sulla on nämä sisustusasiat hyvin kestävällä pohjalla. Ja lukijoissa on varmasti niitä, jotka haluavatkin vinkkejä järjestelyyn ja sesonkien mukaiseen korostamiseen niillä olemassaolevilla asioillaan.
    Eihän se nyt niinkään voi mennä, että bloggaaja muuttaa ajatustapaansa blogin ja lukijoiden vuoksi. Eihän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarrat olivat aivan vastustamattomia! Osalle löytyi jo käyttöäkin: meillä ei ehkä ole jugend-kakluunia, mutta sen sijaan meillä on jugend-valokatkaisijat. Niitä ei olekaan ihan joka kodissa!

      No se ei todellakaan ole tarkoituksenmukaista, että bloggaaja kokee paineita muuttaa tyyliään lukijoiden takia. Tai varmaan näitäkin on, mutta itse en halua olla sellainen. Kiitos kannustavasta kommentista!

      Poista
  3. Minä olen sisustus- ja ostosasioissa kanssasi samoilla linjoilla. Yritän välttää turhuuksia ja hankin sellaista, mistä todella pidän. Rahakaan ei kasva puussa, joten on kiva, että löytyy myös pienemmän budjetin sisustukseen keskittyviä blogeja. Ja myös vähän vaihtelua vallalla olevaan mustavalkoisuuteen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että on muitakin samoilla linjoilla olevia! Tosiaan, ehkä sekin on hyvä, että on myös tällaisia pienemmän budjetin blogeja, sillä eivät kaikki blogien lukijatkaan voi jatkuvasti ostaa uusien trendien mukaisia sisustusasioita.

      Poista
  4. Sinun blogistasi en muuttaisi mitään, sisältö on juuri mielenkiintoista ja mukavaa luettavaa! Itse tykkään kovasti tästä "hitaasta" sisustustahdista. Minusta on kiva lukea myös muita juttuja kuten esim. ne muna-askartelut, reseptit yms. Ja "vanhasta uutta" postaukset ovat suosikkejani joissa näkee sen kauneuden maksimoinnin/rumuuden minimoinnin kuten se postilaatikon tuunaus, kaapin järjestely tai musiikkinurkkauksen siivous! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti kommentistasi! Hauskaa, että muna-askartelutkin jäivät mieleen. Ja postilaatikon tuunaus! :D

      Nythän on kovasti vallalla kaikenlainen hidastaminen: slow-food, down shiftaus ja niin edelleen. Ehkä tämä blogi edustaa hidasta sisustamista! Mitäs se olisi? Slow decorating? Näköjään englanniksi aiheesta löytyykin jo kirjoituksia, tietysti.

      Poista
  5. Uutena lukijana olen myös ihastunut nimenomaan siihen, ettei blogi ole täynnä uuden ostamista vaan pienilläkin muutoksilla tai tuunauksilla saa kotiin uutta ilmettä. Myös värien käyttö ja hauskat yksityiskohdat (kuten tuo hellyyttävä Pluto-taulu) sisustuksessa ovat aina iso plussa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä tämä postaus keräsikin ihanan kannustavia kommentteja, kiitos! Toivon ainakin, että pienetkin muutokset näkyvät piristyksenä arjessa ja kodissa.

      Pluto-taulu on rippilahja entisiltä naapureiltamme. Kyseisen perheen äiti on vaikuttanut paljon sisustustyyliini, joten siksikin se on minulle tärkeä.

      Poista
  6. Ihana Asparagus sinulla! Onko se uusi, en muista nähneeni blogissa ennen. Se on suloinen viherkasvi, mutta minulla se ei menestynyt. Olen kuullut, että se viihtyisi viileässä huoneessa.
    Minä sain joku vuosi sitten samanlaisen tarra-arkin lahjaksi. Mutta yllättävän vaikea on ollut löytää kohteita, mihin niitä voisi liimata. Olen laittanut kirjeiden somistukseksi, mutta tuossa on monta, joiden tunnelma on liian synkkä, ei ole voinut laittaa mihinkään kirjeeseen.
    Kestävä kehitys on jees!
    VE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuo asparagus minulla on ollut jo ainakin vuoden ja se on esiintynyt kuvissakin. Ehkä et vaan ole huomannut sitä. Meillä oli kotona asparagus kun olin pieni, joten halusin sellaisen itsellekin.

      Osa noista tarroista on tosiaan aika synkkiä, mutta onneksi joukossa on monta valoisampaakin.

      Poista
  7. Tänne oli muutama muukin ehtinyt kirjoittaa samasta asiasta, jota itsekin ajattelin. Arvostan sitä, että sisustus ei ole kertakäyttökulttuuria; hankitaan järkevästi sellaista, mikä kestää ja mistä saa iloa kauan, eikä tavaroita heitetä jatkuvasti pois uusien tieltä. Arvostan kekseliäisyyttä, vanhan tuunaamista ja sitä, että pienistäkin asioista voi ilahtua ja inspiroitua. Sellaisia asioita sun blogista löytyy! Lisäksi tykkään sun ruokakokeiluista ja muista postauksista! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, ihana lukea tällaisia kommentteja! Vaikken varsinaisesti ollut edes harkitsemassa tyylisuunnan muutosta, niin on se mukava lukea, että tästä blogista tykätään tällaisenaan. Ehkä kuitenkin hyvä, että kirjoitan muustakin kuin sisustuksesta. Se piristää itseäkin, vaikka yritän pitää sisustuksenkin säännöllisesti mukana.

      Poista
  8. Minä en harrasta sisustamista, en kotona enkä blogissa. Tämä sinun blogi on toinen niistä harvoista, tämän aihepiirin blogeista, joita luen. Ja olen kyllä ihan koukussa, ollut siitä asti, kun ekan kerran tänne jostain eksyin.

    Ihan kuin olisin kertonut tämän ennenkin; kirjoita mistä vaan, minä luen ja tykkään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, että sinua kiinnostaa tämä blogi, vaikket välitäkään sisustuksesta! Ja olet vielä koukussakin! :D

      Poista
  9. En edes voi ymmärtää, miten jotkut bloggarit pystyvät ostamaan niin usein uutta tai miksi he ylipäätänsä haluavat. Sisustusbloggaaminen kyllä onnistuu ilman jatkuvia mittavia hankintoja. Ja oikeasti, miten kukaan haluaisi muutenkaan muuttaa kotiaan koko ajan - viitaten siis joidenkin hengästyttävään muutostahtiin... Tämä sinun blogisi on juuri hyvä näin. Mukavaa päivää sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista, sinun kommenttisi saavat usein hyvälle mielelle! En minäkään ymmärrä joidenkin jatkuvaa muutostahtia. Mihin se kaikki sisustustavara mahtuu?

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.