tiistai 26. elokuuta 2014









16 kommenttia:

  1. Hauska idea. Tuli mieleen lapsuus ja nuoruus. Silloin pää yhteydenpitomuoto kavereiden kanssa olivat kirjeet. Nykyään kirjoitan itsekin niin vähän kirjeitä, että kaunista kirjoituspaperia ei taida olla kirjoituspöydän laatikossa lainkaan. Kortteja löytyy aika kokoelma ja niitä tulee joskus lähetettyä. Niihinkin saa aika paljon tekstiä mahtumaan.


    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin pistää korvan taakse lahjaidea. Kirjepaperia! Tosin kortit ovat kyllä käyttökelpoisia, varsinkin jos ei kirjoita kovin pitkiä kirjeitä.

      Poista
  2. Mulla on edelleen useita kirjekavereita, uusimmat tältä vuodelta. Olen käyttänyt esim. christianpenpals.com sivustoa kirjekaverien löytämiseen. Kirjepaperin löytäminen edullisesti onkin sitten se haastavampi juttu. Mutta ihmisten pitäisi ehdottomasti kirjoittaa enemmän kirjeitä!

    A-T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistelinkin, että sinulla oli useampiakin kirjeystäviä vielä. Minulle riittää kyllä tämä yksi.

      Kirjepaperit tuppaavat tosiaan olemaan aika kalliita, jos sellaista sattuu löytymään.

      Poista
  3. Ihana idea. :D Ja ihana tarina kirjeystävästäsi!

    Miun ei parane tarttua tähän, miun käsialasta ei saa selvää edes mieheni tai äitini. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, ihan varmasti käsialastasi saisi selvää! Ainakin kortissasi taannoin käsialasi näytti kauniilta.

      Poista
  4. Sinäpä jaksoit kirjoittaa monta sivua!
    Minä olen ratkaissut kirjepaperin puutteen leimaamalla ihan vaan valkoista paperia. Leimasimia kertyi valmistujaislahjaksi ja olen ostanut joitain kyllä myöhemminkin.
    Sinä olet löytänyt kauniita papereita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin kertaluontoisesi jaksoin tosiaan kirjoittaa yllättävän paljon. Jos joka kerta pitäisi tehdä postaukset näin, niin voi olla että ne lyhenisivät aika lailla.

      Leimaaminen onkin hyvä idea! Minulla ei ole yhtään leimasinta, mutta ehkä pitäisi hankkia oman kirjepaperin koristelua varten.

      Poista
  5. Haha, ihan mahtava idea! Tuli ihan sellainen olo, että pitäisi itsekin kirjoittaa nyt kirje. Olen sellaisen kirjoittanut viimeksi tammikuussa 2010. Muistan tämän siksi, koska olin viimeistä kertaa opiskelukaupungissani silloisessa asunnossani ennen tänne muuttoa. Mieheni oli mennyt hakemaan jotain tarvikkeita muuttoon, asunto oli jo ihan tyhjä enkä keksinyt mitään tekemistä. Avaimet oli jo annettu seuraaville asukkaille, joten en voinut lähteä asunnosta pois, joten minun piti pysyä asunnossa. Paperia löysin sattumalta ja yhden kuulakärkikynän. Kirjoitin kirjeen eräälle lapsuuteni tärkeälle hahmolle, äitini tädin miehelle. Kirje alkoi kutakuinkin näin: "Hei XXX, mahdat ihmetellä, kuka sinulle täällä kirjoittaa." En koskaan saanut vastausta tähän kirjeeseen ja jonkun ajan kuluttua kyseinen vanhus jo kuolikin. Toivon ja uskon kuitenkin, että hän sai tervehdykseni.

    Kirjeet selvästi aiheuttavat kyllä nostalgisen olon. Mistäköhän kirjekavereita voisi hankkia?

    Olisi mukavaa, jos kirjekaveri oli joku sellainen, jonka kanssa ei olisi muuten tekemisissä, ei oltaisi edes Facebook-kavereita. Olisi hienoa jakaa ajatuksia ja kuulumisia vain niillä kirjeillä.

    Miten usein te kirjoitatte toisillenne?

    P.s. Munkin oli pakko laittaa tuo salasanavahvistus päälle, kun roskaposteja alkoi kesän aikana tulla niin paljon, vaikka minulla kommenttien tarkastus onkin käytössä. Tosi ärsyttävää! Olen muutamia kertoja aiemminkin tehnyt näin ja aika nopeasti ne taas sitten loppuvat (oon pitänyt vahvistusta vain muutaman päivän).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska tarina viimeisimmästä kirjeestäsi! Olen varma, että kirjeen saaja arvosti sitä. Kirjeen saamisesta tulee aina hyvä olo. Minä ja kirjekaverini kirjoittelemme suurin piirtein kerran kuukaudessa tai kahdessa eli suhteellisen harvakseltaan, mutta kuitenkin säännöllisesti.

      Voisin kuvitella, että netissä olisi useitakin palveluita, joista kirjekavereita voi saada.

      Nyt roskapostit tuntuvat loppuneen, mutta pidän varmaan vielä jonkin aikaa tuota sanavahvistusta.

      Poista
  6. Hauska erikoisjuttu! Mutta voihan kirjeitä lähettää vaikkei kirjoitakaan käsin! Minä kirjoitin kaikki kirjeeni koneella jo silloin kun mitään sähköpostia ei ollut. Kirjoitin siis kirjeen kirjoituskoneella ja lähetin sen postissa. Kirjoitan niin paljon nopeammin koneella ja käsin kirjoittaessa ajatus harhailee.
    Olen huomannut, että on paljon tehokkaampaa vielä nykyisinkin tulostaa kirje ja lähettää se postissa kuin lähettää sähköpostissa. Fyysiseen postilaatikkoon tulevat kirjeet luetaan paljon tarkemmin kuin sähköpoistilaatikon kirjeet. Tosin vime aikoina on asia kääntynyt taas niin, että jos haluaa jonkun tärkeän asian varmasti menevän perille, sitä EI uskalla lähettää tavallisessa postissa. NIin paljon posti myöhästelee ja posteja hukkuu matkalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kirjeitä voi tietysti kirjoittaa myös koneella! Minä jotenkin tykkään kuitenkin kirjoittaa kirjeet käsin. Joulupukille olen tosin kerran kirjoittanut oikein kirjoituskoneella!

      Poista
  7. Kiitos tästä. Oli ilahduttavan erilainen postaus. Tulin hyvälle tuulelle :))

    Kirjeitä tosiaan tulee nykyään älyttömän harvoin vastaanotettua tai lähetettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, että tulit tästä hyvälle tuulelle! Kirjeet piristävät näemmä näin virtuaalisestikin.

      Poista
  8. Moi!
    Ihana postaus! Itse olen aikanaan ollut paljonkin kirjeenvaihdossa, ja olen sitä pienen tauon jälkeen edelleen. Olen myös ajatellut kirjeaiheista postusta Nuoruusdiskoon, tästä sain idean, että kirjoittaisin sen käsin. Mahtava haaste!
    Olen viime aikoina yrittänyt myös bongailla kirjepapereita kaupoista, mutta toisin kuin sinä, olen saanut pettyä osittain aika paljonkin. Esimerkiksi niissä kahdessa Postin myymälässä, joissa olen käynyt, ei ole myyty kirjepaperia ollenkaan. Valittelin siitä Twitterissa, että miten voi olla, että kaikista maailman paikoista juuri Postissa sitä myydä. Posti vastasi twiittiini ja sanoi parhaimpien valikoimien olevan heidän omissa myymälöissään - no niissä minä juuri olin käynyt. Joskus ennen Posti julkaisi vielä itsekin kirjesettejä, joissa oli samoja aiheita kuin joissain postimerkeissä. Ne olivat hienoja. Laitoin sitten Postille palautetta pitemmästikin, ja sain perusvastauksen. Aika blaablaa. Kyllähän noita settejä joskus jostain löytyy, mutta sanoisin silti muutoksen tapahtuneen (huonompaan suuntaan) melko nopeasti. Reilut kaksi vuotta sitten etsin kirjepaperisettiä arpajaispalkinnoksi yksiin juhliin, ja en silloin tullut ajatelleeksi, että valikoima olisi ollut liian huono. Joten jotain lienee tapahtunut. Tietysti samalla ymmärrän, että kirjeitä kirjoitetaan nykyään kovin vähän, eikä tälle tuotteelle siksi ole kovaa kysyntää. Se harmittaa minua silti. Sillä onhan oikeaan kirjepaperiin kirjoittaminen ihan eri asia, kuin raapustaa juttunsa jollekin luentolehtiölle! Vanhoja settejä on minulla sentään vielä tallessa, ja kieltämättä niiden kulutusvauhti ei ole päätä huimaava, joten varastoni tulevat varmasti kestämään vielä pitkään.
    Huh, tulipa juttua, mutta tämä kirjepaperiasia on ollut minulla vähän kuin sydämenasiana viime aikoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että nappasit haasteen!

      Argh, kuulostaa tutulta tuo kirjepapereiden vähyys. Suuri osa mitättömästä valikoimasta on suunnattu lapsille ja aikuisten setit taas ovat helposti ihan tylsiä. Voi olla, että tuo kukallinen setti on ostettu jo pari vuotta sitten, joten ehkä silloin oli helpompi vielä löytää kirjepaperia. Minä olen ostanut tuon setin Eerikinkadun postista. Akateemisesta olen myös löytänyt kirjepaperia.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.