sunnuntai 3. elokuuta 2014

Juhlien anatomia

Tasan viikko sitten meillä vietettiin valmistujaisiani sukulaisten ja muutamien perhetuttujen kesken. Äitini on perinteisesti kutsunut suvun koolle kesäjuhliin (a.k.a. Karkkiksen synttärit). Kesäjuhlissa on yleensä ruokatarjoilu ja ne on järjestetty aina lapsuuden kodissani. Tällä kertaa juhlat järjestettiin vähän eri formaatilla, eli vastaanottotyyppisinä kahvikekkereinä meillä. Juhlat onnistuivat erinomaisesti ja vieraat saapuivat paikalle sopivaan tahtiin. Rakastan juhlia, mutta pientä vaivaa juhlien eteen on tietysti aina nähtävä. Siispä täsäs kuvakavalkadi juhlien valmisteluista itse juhlien kautta jälkipyykkiin.

Last sunday we arranged a graduation party for my relatives and family friends. It takes a little effort to throw a party but it certainly is worth it. We had a lovely time, the finger foods and the cakes were delicious and the weather was sunny (and hot!). Now I'm ready to throw another party for my friends!

Kaikki nätistä järjestyksessä vieraita varten.
Meidän astiamme eivät olisi millään riittäneet kaikille, joten äiti toi "muutamia" apukuppeja. Minä raivasin niille tilaa keittiön aputasolle. Kahdella Moccamasterilla ja kahdella termospannulla keitettiin kahvit koko vierasmäärälle. Minä tein kotona etukäteisvalmistelut, äiti toimi juhlien ajan keittiöhenkilökuntana. 
Hetkeä aikaisemmin ylemmän kuvan astiat olivat vielä näissä koreissa ja kasseissa.
Koska päivästä tiedettiin tulevan helteinen, piti tehdä reissu Lidliin. Lopulta juomia oli niin paljon, että niitä jäi seuraaviakin pippaloita varten. Ja kyllä näillä keleillä varsinkin vissyä kuluu ihan kahdestaankin. 

"Lidlivesi" on parasta hellejuomaa.

Jääkaappi pullisteli ruokaa. Kakut eivät olisi mahtuneet omissa laatikoissaan, joten siirsin yhden kolmesta kakusta tupperwaren kakkuvuokaan. Minulle kävi tosin ajatusvirhe ja laitoin kakun vuoan syvempään osaan, eikä sitä saanut enää nostettua sieltä pois ... hups.... Onneksi viimeiset vieraat, joille kakku tarjottiin, osasivat nauraa asialle. 

Onneksi on iso jääkaappi! Kakkurasiat eivät olisi ihan pieneen kaappiin mahtuneetkaan.
Juhlapöydässä oli pientä suolapalaa ja makeaa. Suolaiset tehtiin sunnuntai aamuna ennen vieraiden saapumista. Suolaisella puolella tarjolla oli kylmiä tortillarullia, saaristolaisleipiä graavisiialla, kurkkuvoileipiä, iso briejuusto hunajalla ja pekaanipähkinöillä sekä unkarista tuotua makkaraa. Makeana tarjottavana oli äidin tekemää pullaa ja pikkuleipiä, irtokarkkeja sekä kakkua. 

Pöytä valmiina vieraita varten.
Muut tarjottavat tehtiin itse, mutta kakut tilattiin valmiina. Koska oltiin juuri tultu reissusta ja olin osan viikosta töiden takia poissa kotoa, ei kakkujen leipomiseen vaan ollut aikaa ja energiaa. Lisäksi tiesin tasan tarkkaan, millaiset kakut haluaisin. Olin ostanut Stockmannilta joskus MBakeryn passion-mansikkaleivoksen ja ihastunut siihen. Huomasin, että MBakerysta voi tilata myös vastaavia kakkuja, joten asia oli nopeasti päätetty. Kakku oli erittäin raikas ja kevyt, joten hellepäivälle valinta oli onnistunut. 

Kakun pinta vaurioitui helposti, mutta onneksi yleisilme säilyi kauniina. Ja herkullinen maku on kuitenkin tärkein juttu!

Sitten saapuivatkin vieraat. Osa vieraista vain piipahti paikalla ja osa viipyi pidemmän aikaa. Kutsuun oli laitettu, että vieraat voivat tulla siihen aikaan iltapäivästä, kun heille parhaiten sopii. Vieraita tulikin sopivan taisaista tahtia ja kaikki mahtuivat meille hyvin. Istumapaikkoja oli laitettu myös kuistille ja pihan puolelle, mutta niitä ei tarvittu. Suuri osa vieraista ei ollut koskaan käynyt meillä aiemmin, joten kutsuun laitettiin ohjeeksi, että meidän ovi on se, jonka edessä on eniten kukkia!

Kaikki huoneet hyödynnettiin. Juomapiste ja muutama istumapaikka sijoitettiin makkariin.
Vaikutti siltä, että vieraat viihtyivät hyvin ja kaikki löysivät jonkun, jonka kanssa rupatella. Koska äiti pyöritti keittiötä isä apupoikanaan, myös minulle jäi aikaa seurustella vieraiden kanssa. Oli hauska nähdä sukulaisia ja tuttavia, joita ei ihan joka käänteessä näekään. Lisäksi oli ihanaa, että paikalle pääsivät myös suurin osa "vakiovieraista".

Kutsuvieraita.
En ihan tarkkaan muista, koska viimeiset vieraat lähtivät. Ehdimme kuitenkin vielä vähän siistiä kotia ennen kuin lähdin vanhempieni kanssa ajamaan yöksi lapsuuden kotiini. Seuraavana päivänä oli työpäivä! Ruokia jäi jonkin verran, muttei kauheasti eli aika hyvin olimme laskeneet tarjottavat oikein.

Melkein tyhjennetty tarjoilupöytä.

Tiskiä riitti, mutta onneksi on tiskikone!

Lahjoja ei erikseen tietystikään pyydetty, mutta yhtä sun toista hienoa sain kuitenkin. Kaikki lahjat ovat jo löytäneet paikkansa kotoamme. Nyt muun muassa nukumme uusissa lakanoissa, sohvapöytää koristaa metallinen Aalto-tarjotin ja rannekello helpottaa ajan katsomista.

Lahjapöytä ei ehkä ollut enää parhaassa mahdollisessa kuosissa kuvan ottohetkellä. 

Juhlissa on oma vaivansa, mutta kyllä se aina kannattaa! Seuraavia juhlia pääsenkin järkkäilemään tuota pikaa, sillä perjantaina olemme kutsuneet koolle kavereita valmistujais-synttäri-hääpäiväkekkereihin, joista lisää tuonnempana. Tässä välissä voi vähän nauttia ihan arjestakin.

Pidätkö sinä juhlien järjestämisestä vai jätätkö juhlien järkkäämisen suosiolla muille?

11 kommenttia:

  1. Se on hieno hetki kun vieraat ovat juuri saapumassa, juhla alkamassa ja kaikki on tip top sekä ruokapöytä että huusholli. Myös se kaaos mikä siitä seuraa kuuluu asiaan: on astioita sikin sokin tiskipöydällä ja kaikkialla on juhlan jälkiä. Huonekalut ovat vähän eri paikoissa kuin normaalisti jne. Oli hauska katsoa kuvista juhlan kulkua alusta loppuun.


    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuo kuvaamasi hetki on oikeastaan juhlien jännittävin. Sitä ennen on oltu työn touhussa ja sen jälkeen, kun ekat vieraat on saapunut kaikki alkaa rullata hyvin. Mutta juuri ennen minua aina hiukan jännittää, että miten kaikki sujuu.

      Poista
  2. Ihan mahtavat juhlat ja tarjoilut! On tosi mukava järjestää tuollaisia juhlia ja sitten juhlia niitä! Meillä on tänä kesänä juhlittu miehen 60v-synttäreitä oikein olan takaa ja kivaa on ollut!
    Olin kovasti odottanut Budabestin matkakertomusta ja ihan melkein jo kirjoitin, että missä se viipyy (sain nimittäin vinkin, että kertomus on tulossa), mutta nyt huomasin, että sehän onkin täällä, on vain tuolla viime kuun puolella. Ihana matka teillä! Hyvät oppaat ovat kullanarvoisia ja sitten pääsitte vielä paikallisen vieraaksi, sellainen on aina hienoa. Olin kälyn kanssa Budabestissä noin 30 vuotta sitten ja silloin siellä oli vähän eri meininki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos on jotain juhlimisen arvoista (tai vaikkei olisikaan) niin kannattaa kyllä ottaa siitä kaikki ilo irti ja juhlia oikein olan takaa!

      Matkakertomus tuli pienellä viiveellä, kun kuvat piti ehtiä saada koneelle. Voin kuvitella, että Budapest on muuttunut 30 vuodessa, kun kuulemma jo kahdeksassa vuodessa ilme oli siistiytynyt!

      Poista
  3. Ihanat juhlat teillä ja ihanat tarjoilut! Meillä on tänä kesänä juhlittu miehen 60v synttäreitä oikein olan takaa ja kivaa on ollut!

    Olinkin odottanut Budabestin postausta (sain vinkin!) mutta nyt vasta sen huomasin. Teillä oli upea matka kun oli asiantutnevat oppaat ja pääsitte vielä paikallisen vieraaksi. Olin kälyn kanssa Budabestissa 30 vuotta sitten ja silloin siellä oli vähän eri meininki.

    VastaaPoista
  4. Vaikuttaapa olleen kivat juhlat! Hauska kirjoitus, ja aina kivaa nähdä kuvia teidän kauniista kodistanne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juhlat oli oikein hauskat! Heh, kiitos kotikehuista, vaikka ainakaan viimeisissä kuvissa koti ei ole ihan parhaassa kuosissa! :D

      Poista
  5. Heh heh! Tuossa onkin nyt kahteen kertaan kommenttini. Kirjoitin ensimmäisen ja kun julkaisin, se katosi. Sitten kirjoitin uudestaan, mutta en enää tarkkaan muistanut miten se meni, joten toinen on lyhyempi. Mutta nyt ne onkin siinä molemmat!

    VastaaPoista
  6. Ihanat juhlat!

    Mie rakastan juhlia, niitä on kiva järkätä ja miusta on kiva myös osallistua, laittaa kivat vaatteet ja lähteä seurustelemaan ja viemään joku hauska lahja.. Harmi vaan, että meidän suvussa ei juhlita kuin "ihan pakolliset" juhlat, ja nekin kovin pienesti. Olen ajatellut ryhtyväni suomenruotsalaiseksi, niin voisin viettää rapu- ja puutarhajuhlia sekä kaikenmaailman nimipäiviä.

    Onneksi on Ellu: syntymäpäivä on hyvä syy höyrähtää kerran vuodessa! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomenruotsalaisuudessa on sitä jotain kyllä ja haluaisin olla ainakin juhlien määrän suhteen suomenruotsalainen. Kannattaa vaan alkaa luoda omia juhlaperinteitä, vaikkei suku olisikaan innostunut järkkäämään juhlia! Ehkä seuraava sukupolvi onkin jo juhlaintoilijoita täynnä.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.