perjantai 8. toukokuuta 2015

Kevät yllätti ulkoilijat

Vaahtera on parhaimmillaan sekä syksyisin että keväisin. Keväällä rakastan näitä kukkapalleroita ja syksyllä siinä taas on upea ruska.
Joka vuotinen "talvi yllätti autoilijat"-fraasi kääntyy mukavasti näin keväisin sopivaksi otsikoksi. Miten tuntuu, että kevät saapuu aina yhtä rytinällä. Siis se sellainen kunnon vihertävä kevät, ei se sellainen ruskean ruohon ja katupölyn kausi, jolloin koen vielä kaipuuta talveen. Tunnetusti suosikkivuodenaikani on aina juuri se parhaillaan meneillään oleva, ainakin silloin jos vuodenaika muistuttaa juuri "prototyyppiään". Ja viime päivät on ollut oikein kevään prototyyppiä kerrakseen! Keskiviikon sade sai luonnon vihertämään ja kasvamaan kohisten (yhdessä mahani kanssa) ja eilen ilmassa tuntui jo lupaus kesästä. Tänään sää on ollut jotain siltä väliltä, mutta onneksi suurimmaksi osaksi ihanan aurinkoista. 

Söpöt hiirenkorvat kilpailevat kyllä vaahteran kukkapelleroiden kanssa. 
Jotenkin tämä kevät ja hormonit sun muut saavat mieleni nyt ihan pakahtumaan. Eikä pakahtumista vähentänyt yhtään pikavisiitti Turun taidemuseon Ellen Thesleff -näyttelyyn. Minun on koko vuoden pitänyt hyödyntää perjaintain ilmaisiltoja, mutta aina olen ollut liian väsähtänyt perjantaisin. Nyt kevät virkisti mieltäni niin paljon, että ehdin piipahtamaan museossa ennen sulkemisaikaa. Tunnen hävettävän huonosti suomalaisia naistaiteilijoita, mutta vähitellen olen tutustunut muutamiin taiteilijoihin paremmin. Thesleffin tyyli ihastutti heti, etenkin myöhäiskauden pastelliset teokset ja toisaalta 1910-luvun värikkäät puupiirrokset. Tässä Hurmioitunut-blogissa näyttelyä ruoditaan perusteellisemmin. 

Ihan parhaimmista teoksista ei ollut kortteja, mutta ostin kuitenkin nämä. Tuo marionetti-puupiirros oli todellisuudessa vieläkin kirkkaampi.

Näkymä taidemuseon mäeltä. 
Paluumatkalla kuvasin Puolalan puistoa, jossa riittää kuvattavaa etenkin näin vuodenaikojen taitteessa. Rakastan isoa vaahterarykelmää puiston keskellä ja kumpuilevia polkuja. Odotan oikein, että kesällä voin mennä Bonbonin kanssa löhöilemään puiston nurmelle. Nyt nautin kuitenkin keväästä ja vasta heräävästä luonnosta. Huomennakin pitää suunnata matka Puolalan mäelle, sillä Turun filharmonisen orkesterin 7 Kukkulaa soi -konsertti kuulostaa kokemisen arvoiselta. Turkulainen (tai lähistöllä asuva), valitse siis kukkulasi huomenna kello 15!

Puolalanmäkeä taidemuseolta katsottuna. Museolta on kauniit maisemat joka suuntaan. Täydellinen paikka siis museolle!

Tämä vaahterarykelmä on yksi suosikkikohtiani Puolalan puistossa. 

Tästä kehkeytyikin varsinainen kevään ja taiteen ylistyspostaus, sillä en voi olla mainitsematta eilistä konserttia, jossa soittivat yhdessä TJO ja TFO laulusolistinaan Johanna Iivanainen. Konsertissa kuultiin suomalaisen elokuvamusiikin helmiä, osa klassikoita, osa tuntemattomampia. On hienoa, että Turussa on monipuolisesti kulttuuritarjontaa, mistä valita. Minusta TFO:n hauskat mainokset tuovat kulttuuria sopivalla tavalla lähemmäs kuulijaa. Konsertissa voi olla tietty etiketti, mutta sen ei tarvitse näkyä kuivina mainoksina tai kuluneina konsertti-ideoina. 

Harmikseni hävitin 7 Kukkulaa soi -konsertin hauskan pop-up mainoksen, mutta tämä TJO:n mainoslehtinen on myös tyylikäs ja hauska. 
Palataanpa hetkeksi takaisin kevääseen. Vaikka luonto pääsikin yllättämään kevään kukkeudella, minä olin kerrankin ajoissa omien kukkieni kanssa. Palatessani kotiin ihailin vielä hetken orvokkeja, jotka koristavat narsissien jälkeen rapunpieltä. En malta odottaa, että pääsee taas ostelemaan kesäkukkia! Eletään kuitenkin vaihe kerrallaan, nyt mennään vielä keväässä ja nautitaan siitä. Kevät menee usein niin hetkessä ohitse, se muuttuu yhtä varkain kesäksi kuin tulikin. Yhtäkkiä lehdet ovatkin jo isoja ja vaahteroiden kukkapallerot poissa. Keväällä on siis tartuttava hetkeen! 

Kaikenvärisiä orvokkeja. Ryppyreunaisia minulla ei ole aiemmin ollutkaan. 
Millainen on sinun kevääsi alku tänä vuonna?

10 kommenttia:

  1. Tuo oli hyvin sanottu, että paras vuodenaika on se meneillä oleva, jos se muistuttaa prototyyppiään. Kauniita keätkuvia olet napannut.
    Ihanaa lukea, että nautit Thesleffin näyttelystä noin syvästi! Eikä niitä taiteilijoita tarvitse tuntea ennalta, usein saa vain yllättyä positiivisesti jos ei tiedä liikaa etukäteen. Tuo museo on upea niin ulkoa kuin sisältä ja ihan uskomattomalla paikalla. Nousi ehdottomasti yhdeksi Turun suosikeistani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On paljon vaikeampi nauttia kylmästä ja sateisesta kesästä tai mustasta talvesta kuin siitä prototyypistä, mutta yritän silti ajatella silloinkin positiivisesti!

      Museonmäki on todella upea paikka! Olen käynyt melkein kaikissa viime vuosien näyttelyissä, kun asun niin lähellä.

      Poista
  2. Olet vanginnut kuviin juuri sen värin mikä tekee joka keväästä suuren värinautinnon. Kun ajaa autolla tähän aikaan vuodesta jonnekin niin on suuri nautinto koko matkan katsella kuinka hennonvihreä väri loistaa taustanaan kuusien ja mäntyjen tummat sävyt.

    Museonmäki on eräs Turun kauneimmista paikoista. Nyt kevään vihreys vielä korostaa kauneutta.

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevään vihreä on ehkä kaikkein kaunein vihreän sävy. Kesän vihreäkin on syvä ja huumaava, mutta keväässä on sitä jotain.

      Poista
  3. Ahh, ihanaa kun puut vihertyvät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Luonto kaunistuu hetkessä, kun vihreys ilmestyy.

      Poista
  4. Aivan totta että vaahterat ovat ihania sekä keväällä että syksyllä. Itsekin ihailin juuri vaahteran vihreitä kukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo vihreät kukat ovat niin suloisia ja kestävät aivan liian lyhyen auan!

      Poista
  5. Ihania kevätkuvia! Minä myös istutin viime viikonloppuna orvokkeja ja valitsin värit juurikin samalla periaatteella eli kaikkia värejä suloisesti sekaisin. :) Ryppyreunaisia orvokkeja en ole ennen nähnytkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ollut ennen nähnyt näitä ryppyorvokkeja! Minusta ne ovat hauskoja tavallisten rinnalla.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.