keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Kesäpäivä Kakolassa

Kuva on otettu huhtikuussa 2012. Nämä kuvat piti saada blogiin, vaikka jäivätkin vuosiksi unholaan. 
Kuva tältä päivältä. Portaat ovat uusi juttu.
"Mä sellissä ylimmässä..." alkoi soida päässäni, kun keksin otsikon. Vaikka eihän vankila oikeasti mikään naurunaihe ole, mutta tämän päiväinen vierailu Kakolan mäellä sai ehkä paikan rankkuuden vuoksi vitsailemaan aiheella. Ajatusta vankilan kätkemistä kohtaloista ei halua päästää liian lähelle. Silti entinen vankila kiehtoo ja vihdoin pääsin käymään muuallakin kuin muureja ympäröivillä joutomailla, tosin vain entisen lääninvankilan puolella. Tämän mahdollisti Turkulaisen Arte ry:n järjestämä Valtio+ -näyttely, joka on toteutettu Kakolan tiloissa. Ilmainen näyttely, eikä varmaan vähiten se itse vankila, on kiehtonut monia muitakin ja minäkin innostuin siitä heti kun kuulin näyttelystä. Tänään vihdoin saimme suunnattua vaunut kohti Kakolan mäkeä ja vielä ehtii muutkin, sillä näyttely on auki vielä 31.7. asti. 


Vihdoin pääsin myös näkemään kappelin - se oli upea, etenkin muuten karun vankilaympäristön sydämessä. 
Tuo näyttelyn esittelyteksti Valtio plussan sivuilla tiivistää oikeastaan omatkin ajatukseni näyttelystä (vaikken muista luinko tekstiä etukäteen). Vankilan äärimmäinen kontrolli ja taiteen vapaus kohtaavat kiehtovalla tavalla. Vaikka monet teokset menivät yli hilseen, enkä usein osaa analysoida nykytaidetta kovin syvällisesti, kontrasti suljettujen sellien ja villin ja vapaan nykytaiteen välillä oli käsin kosketeltava. Näyttely oli kokemuksena vaikuttava, vaikka teokset ehkä jäivätkin vähän etäisiksi ja vaikeiksi käsitellä. Tietysti paljon lisää näyttelyyn toivat entisten vankien seiniin kirjoittamat tekstit, edelleen seiniin kiinnitetyt vankilan erinäiset säännöt ja rapistuvat tilat. 


Vihdoin pääsin muurien sisäpuolelle - vielä jokin vuosi sitten se ei olisi ollut niin hyvä juttu. 

Näyttelyä ei suositella lapsille, enkä suosittelisi minäkään (vaikka veinkin sinne tuon kuukauden ikäisen, tekopyhä minä!). Osa teoksista on todella rankkoja ja lisäksi osassa selleissä on ilmeisesti asukkien jäljiltä pornolehtien leikkeitä, joita en ehkä itsekään olisi toivonut näkeväni. Etenkin toinen kerros oli sellainen, etten suosittelisi sitä lapsille. Meidänkään Bonbon ei päässyt ensimmäistä kerrosta ylemmäs, siitä yksinkertaisesta syystä, että tila ei ollut mitenkään esteetön - harmi ettei mukaan tullut Manducaa. Nyt kiersimme näyttelyä vuorotellen ja pieni osa jäi minulta näkemättä. Mutta sainpahan ikimuistoisen kokemuksen, kun äkkiarvaamatta vauva alkoi rääkyä keskellä kaikuvia käytäviä ja piti sitten vaihtaa vaippaa ja syöttää häntä. Joku vitsailikin ohi kulkiessaan, että elämän realiteetit on hyvä esitellä nuorena. 

Muutamia otoksia näyttelystä ja se pakollinen vankila-selfie. Oli siellä vähän väriä ja elämääkin!

Mikä ei kuulu kuvaan?
Vaikka toisaalta on jännittävää päästä kurkistamaan muurien sisäpuolelle ja vähän harmittaa, etten päässyt käymään vanhan vankilan puolella, kun siellä joitain vuosia sitten järjestettiin kierroksia, niin toisaalta tulee vähän sellainen tirkistelijä olo. Niin monet ihmiset ovat oikeasti istuneet vuosikausia ja kärsineet rangaistustaan noissa tiloissa ja nyt "me tavalliset ihmiset" otamme eritysselleissä selfieitä. Ja ihan yhtä tavallisia ihmisiä ne vangitkin ovat loppujen lopuksi. Sitä vaan helposti ajattelee, etten minä koskaan, vaikka ei sitä tiedä, millaisia ihmiskohtaloita vankilaan joutumisen taustalla on. Ihan iholle ei näitä pohdintoja uskalla edes päästää ja ehkä siksi onkin vähän vitsailtava aiheesta, joka olisi muuten liian rankka.

Kannattaa myös tutustua entisen vankilanjohtajan talossa sijaitsevaan kesäkahvilaan. Siellä on myynnissä hauskoja "Kakolan kakkuja" ja kahvin saa joko johtajan kupista tai vangin kupista. Me tietysti otimme metalliset vangin mukit. Linkin takana on myös kaikkea muuta mielenkiintoista Kakola-aiheista kävelykierroksista suunnitteillä olevaan escape room -peliin. Kakola jaksaa kiehtoa, eikä mikään ihme. 

Valtio+ näyttely avoinna entisessä lääninvankilassa Kakolan mäellä vielä 31.7. asti. Näyttely on maksuton, mutta ei esteetön. Näyttelyä ei suositella lapsille, mutta nukkuva (tai rääkyvä) vauva vielä menee. 


6 kommenttia:

  1. No olipa hyvä kun postasit tästä! Olin aikeissa mennä meidän lasten kanssa katsomaan näyttelyä, mutta taitaa ainakin heidän osaltaan jäädä väliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siellä lapsiakin näkyi, mutta itse olisin kyllä pienenä järkyttynyt joistain teoksista. Ensimmäinen kerros tosin vielä olisi ehkä mennyt.

      Poista
  2. Vaikka Kakola kätkee sisäänsä monenlaista rankkaakin kohtaloa kohtaloa on se rakennuksena kaunis ainakin kaukaa katsoen ja rakennusta ympäröivä puisto on myös kaunis. Enemmän kuin taidenäyttely minua kiinnostaisi käydä rakennukseen tutustumassa. Siellä on kierroksia ollutkin niin kuin mainitsit, mutta kun ei asu Turussa niin ei tullut käytyä.

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Kakola on kaunis. Myös sisätiloista näki, että ennen rapistumistaan ne ovat olleet yllättävän kauniin. Toki sellit ovat silti olleet karuja, etenkin erityssellit.

      Poista
    2. Erityssellit *tirsk*

      Oon joskus käynyt sellaisella Kakola-kierroksella, että sinne on päässyt ihan sisälle asti, myös siihen varsinaiseen the Kakolaan. Sellaisia järjestettiin ryhmille joitain vuosia sitten. Hienoa, että sinne pääsee taas ja paikalle on keksitty näinkin järkevää käyttöä!

      Taidenäyttelyt voivat tosiaan olla lapsille pelottavia, vaikka niissä harvemmin ikärajoja näkeekään. Hyvä, että tässä tapauksessa asia on huomioitu.

      A-T

      Poista
    3. Oho, hups. No, oli niissä selleissä kyllä vessa samassa yhteydessä, niin siinä mielessä...

      Minä en päässyt tuolle nimenomaiselle kierrokselle syystä tai toisesta ja se on jäänyt harmittamaan.

      Minustakin oli hyvä, että rehellisesti sanottiin, ettei sovellu lapsille, vaikka mitään virallista ikärajoitetta ei asetettukaan.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.