torstai 6. elokuuta 2015

Imetysteknisesti haastava

Ei sentään imetyskuvaa, vain kuva Bonskusta itse tekemästäni imetyspaidasta. 
Tämän kesän paljon viljellyt sanaparit vaatteiden suhteen ovat meillä olleet "imetysteknisesti haastava tai toimiva", ymmärrettävistä syistä. Kivojen imetykseen soveltuvien vaatteiden keksiminen olikin paljon vielä haastavampaa kuin raskausajan vaatteiden soveltaminen omaan tyyliin. Nyt olen kuitenkin löytänyt aika kivoja asukokonaisuuksia, joista osa on jopa "tavallista tyyliäni" villimpiä. Ajattelin tässä postauksessa vähän esitellä imetysasuratkaisujani ja pohtia vähän imetystä ylipäätään, sillä onhan nyt maailman imetysviikko.

Varsinaiset imetysvaatteet ovat törkyhintaisia hirveän kalliita. Muutama imetystoppi minulla on käytettynä (kiitos MB!), mutta pitkähihaisiakin olisi hyvä olla. Ideoin Heidi Piin imetyspaidan  pohjalta pitsivetoketjullisen imetyspaidan. Vetskari ommellaan siis paidan päälle ja sitten nips-naps leikataan kangas auki vetoketjun kohdalta. Toimii! Näitä aion tehdä lisää. Muovinen vetskari olisi parempi kuin metallinen, joka voi raapia vauvan kasvoja.  

Imetys on erittäin herkkä aihe ja toivon, etten kirjoita mitään, joka loukkaisi jotakuta lukijaa. Vaikka imetyksen hyödyt tutkimuksissa ovat tilastollisesti kiistattomat, niin uskon, että sitäkin tärkeämpää on kaikki se läheisyys ja lämpö, jonka pystyy antamaan ilman imetystäkin. Eikä se imetys minullakaan ole sujunut ilman itkua ja hampaiden kiristystä sekä pahoja hartiajumeja. Nyt imetys sujuu jo hyvin, eikä vaikea vaihe kestänytkään kovin kauaa, mutta koin sen kuitenkin toistaiseksi rankimmaksi asiaksi tässä äitiyden alkutaipaleella. Tämä kirjoitus on aika henkilökohtainen ja jos aihe ei kiinnosta, niin skippaa suosiolla tämä postaus.

Olen päättänyt panostaa alaosiin, kun yläosat pitää valita imetysmahdollisuuden mukaan. Boobin luukkupaita on äidin ostama. Se on hirveän kätevä, mutten tykkää siitä, että luukku näkyy. Niinpä vyörömallinen hame peittää luukun kätevästi. Hame on UFFin vintageosastolta ja vyö Vilan nahkavyö. Vyö on tämän kesän suosikkini. 

Tämän niin kutsutun Abba-mekon ostin viime kesän lopussa Alles gute vintagesta. Mekko on osoittautunut erinomaiseksi imetysmekoksi avaran pääntien ansiosta. Vilan nahkavyö kursii erikoisenmallisen mekon sopivaksi. 

Tämäkin sortsihaalari on UFFin vintageosastolta - niin ysäriä! Mutta nyt on tällaiset sortsihaalarit muotia, joten nappasin mukaan, kun asussa oli niin hyvät ja löysät napit, jotta saa äkkiä ruoan tarjolle. Vilan musta nahkavyö modernisoi asua sopivaksi. 

Etukäteen jännitin imetyksen onnistumista lähinnä maidon riittämisen ja mahdollisten rintatulehdusten kannalta. Vaikka tiesin ihan ammattinikin puolesta, että vauvojen imuotteessa voi olla ongelmia, ajattelin jotenkin että ongelmat koskevat lähinnä pikkukeskosia tai lapsia, joiden lihastonuksessa on pulmia. Voi kuinka väärässä olinkaan! Monesta asiasta minua oli etukäteen varoiteltu vauva-arkeen liittyen (suurimmaksi osaksi turhaan), mutta ei siitä kuinka paljon imetys voi sattua! Sairaalassa sain kyllä hyvää ohjausta kätilöiltä, mutta eihän siinä muutamassa päivässä ehdi millään kaikkea oppia. Lähtöpäivän kätilö sai imetyksen onnistumaan neuvoillaan hyvin ja onneksi hän antoi paljon tietoa siitä, mistä voi hakea tukea imetykseen. Kotona imetys ei sitten sujunutkaan vaan sattui aivan mielettömästi. Ja Bonskuhan söi, ja söi ja söi eli imetyksen parissa piti kärsiä aika pitkiä aikoja. Aluksi ajattelin kivun johtuvan tottumattomuudesta, ja ehkä osittain näin olikin, mutta aloin jo googlettelun ja imetystukisivustojen perusteella nähdä, että imuote oli aivan liian kapea, mikä johti viiltävään kipuun. Mielessä vilahti jopa imetyksestä luopuminen, enkä yhtään ihmettele, jos joku siihen päätyy kivun takia. Onneksi kuitenkin sinnittelin ja hain apua, jotta kipu loppuisi.

Sortseja ja helle-huitulatoppeja on päässyt käyttämään valitettavan vähän tänä kesänä. Tämä oudon mallinen paita on älyttömän kätevä "julki-imetyspaita", sillä vauvan saa helposti harson alle piiloon. Paita on ostettu Olga neidistä, alkujaan se on Seppälän. 

Olin todella tyhmä, kun haaveilin kaikista ihanista kesämekoistani raskausaikana, sillä niistä niin kovin harva soveltuu imetykseen. Onneksi on sentään pari sopivaa mekkoa. Tämän henkkamaukan mekon ostin raskausaikana Olga neidistä. Rypytetyn yläosan saa kätevästi venytetytä pois tieltä ja avuksi voi avata olkainten solmut. Imetystopin ja -liivien olkaimet vaan näkyvät ikävästi. Ja taas toinen vilan vyö ryhdistämässä mekkoa. 

Sitten tulikin lisää stressinaiheita, kun Bonbonin paino ei meinannut lähteä nousuun ja neuvolasta väläyteltiin ajatusta lisämaidosta. Minä tiesin, että omaa maitoa kyllä riitti, mutta imuotteen vuoksi Bonsku ei varmaankaan saanut kaikkea hyödynnettyä. Jännitin korvikkeen antamista, sillä pelkäsin sen olevan pois omasta maidontuotannosta. Niinpä sitten annoin omaa pumpattua maitoa testatakseni vieläkö jäi nälkä (yleensä ei) ja herättämään  nälkää. Kysyin neuvoa imuotteesta ensin neuvolasta ja kävin myös imetystukiryhmässä, jotta sain konkreettista apua. Etenkin tukiryhmän neuvot olivat kalliit ja sen jälkeen imetys alkoi vähitellen sujua ja kipu alkoi vähentyä. Koska edelleen jännitin painon puolesta, yritin vielä tehostaa maidontuotantoa ja jonkin aikaa istuin käytännössä kaiken kotonaoloajan imettämässä. Seuraavassa neuvolassa vaiva palkittiin ja viikon aikana Bonbon oli lihonut 400 grammaa! Ilman miehen apua tämä ei kyllä olisi onnistunut, sillä hän jaksoi kärsivällisesti tuoda eteeni aamiaista ja iltapalaa ja milloin mitäkin. Aika paljon tuli katsottua Netflixiä.

Koska panostan nyt alaosiin, on pitänyt ehkä uusi hame tai kolme hankkia tässä viime aikoina... Kröhöm. Tämä hame on Lindexiltä. Myös kauluspaitavarastoja olen täydentänyt. sillä ne ovat etenkin syksymmällä kohtuullisen käteviä. Vasemmanpuoleisen paidan on löytänyt äitini jostain kirppikseltä ja oikeanpuoleisen minä löysin taannoin UFFilta. 

Imetys ja etenkin "julki-imetys" on ollut kovin pinnalla mediassa viime aikoina, enkä usko että se johtuu vain siitä, että satun huomaamaan uutiset, jotka ovat pinnalla omassa elämässäni. Minulla on mielikuva, että suomessa suhtaudutaan jo nyt imetykseen suhteellisen luontevasti. Voin olla väärässäkin, mutta en ole ainakaan törmännyt mihinkään negatiiviseen. Olenkin valinnut linjan, että imetän melkein missä tahansa, mutta teen sen hienotunteisesti ja riittävän huomaamattomasti. Olenkin imettänyt ainakin hienossa ravintolassa, vähemmän hienossa ravintolassa, kirkossa, ristiäisissä, hautajaisissa, metsässä, kirjaston pihalla, Kakolassa jne. Nyt Bonbon on vaihtanut maratonsyömäri-linjan nopeaksi, mutta tiheäksi, mikä sopii minulle oikein hyvin. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että nälkä voi iskeä ihan äkkiarvaamatta. En nyt sentään ala keskellä kaupan käytävää imettää, mutten välttämättä myöskään etsiydy lastenhoitohuoneeseen, joka yleensä tarkoittaa vessaa. Ainakaan vielä en ole saanut keneltäkään ikävää kommenttia asiasta tai edes oudoksuvia katseita.  Kukin saa valita linjansa vapaasti, eikä kenenkään ole pakko imettää julkisesti, mutta minulle se mahdollistaa sen, että pääsen riittävän paljon kotoa ulkomaailmaan tämän ei vielä kovin ennustettavan lapsen kanssa.

Kesän alussa löysin tämän haalariasun Gina tricotista. Siinä oli kätevä nepillä avattava yläosa - täydellinen imetysvaate siis. Alla käytän imetystoppia, joka on ilmeisesti Kappahlista. 
Halusin jakaa näitä ajatuksiani imetyksestä ja haasteista, joita siihen saattaa alussa liittyä. Jos imetys tuntuu hankalalta, niin ei kannata jäädä yksin, vaan ihan oikeasti hakea apua. Imetyksen tuki ry:n sivuilla on paljon hyvää tietoa ja yhteytietoja avun hakemiseen. Myös neuvolasta apua kannattaa kysyä ja tarvittaessa vaikka vaatia! Ilman avun hakemista vaikea vaihe ei varmasti olisi mennyt näin nopeasti ohi, vaan tuskailisin edelleen. Ihan heti ei kannata luovuttaa, mutta jos syystä tai toisesta imetys ei onnistu, niin armollisuus sekä itseä että toisia kohtaan on suorastaan välttämätöntä. Pullonpyörittäjien opas on mielestäni hyvä ja kiihkoton opas aiheesta.

Jaahas, sohvalta alkoikin kuulua "lää, lää. lää!", mikä tarkoittaa mitä todennäköisimmin nälkäitkua. Syöttöhommiin siis!

9 kommenttia:

  1. Imetys on alussa tosi haastavaa. Kipu on ärsyttävää ja asennon löytäminen hankalaa. Itse imetin lähinnä makuuasennossa, koska se tuntui parhaalta. Siksi ei aivan pikkuvauvavaiheessa paljon minnekään kotoa lähtenytkään.

    Hienoa kun on imetysviikko, koska imetys on tärkeä asia. Onneksi nykyään on hyvät korvikkeet kuitenkin jos imetys ei syystä tai toisesta millään onnistu.

    itse en muista yhtään omia imetysasujani. Olikohan ne jotain paitapuseroita, kun ne saa edestä auki. Mitään imetyspaitoja ei silloin vielä ollut.

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua hieman hämmästyttää kyllä, miksei kivusta kerrota etukäteen. Muutenkin neuvolassa puhuttiin imetyksestä melko vähän, vaikka se vähä tieto oli ihan hyvää. Onneksi uskalsin kysyä ja hakea apua.

      Poista
  2. Oo, onpas tosi nätti toi vetskari-idea käytännössä! Pitääpä ottaa mallia! :) Muutenkin tosi kivoja imetystyylejä sulla!

    Mä muuten huomasin imettäväni kiireisellä kauppareissulla ihan siellä käytävällä porhaltaessani. Havahduin tekosiini vasta, kun joku vanha ukkeli myhäili jotenkin hyväksyvästi. Hämmennyin! :D

    Täältä kuuluu nyt sama "Ywäää!", joten poistun takavasemmalle, kenties kera Netflixin myös. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo vetskari on tosi toimiva, kiitos vaan inspiraatiosta! Ja kiitos tyylikehuista.

      Ehkä minäkin uskaltaudun imettämään kaupan käytävällä nyt, kun imetys on alkanut sujua helpommin ja luontevammin. Ilokseni huomasin tässä taannoin eräässä hieman paremmassa lounaspaikassa, että terassilla oli kaksi muutakin äitiä imettämässä.

      Poista
  3. Terveisiä täältä nukutusimetykseltä. ;) Tosi kiva kuulla että sait alkuvaiheen imetyspulmat ratkaistua! Mullakin imetys sattui jossain välissä ja siinä ehti kyllä ymmärtää täysin, miksi jotkut lopettavat imetyksen kivun takia.

    Sulla on luovia imetyspaitaratkaisuja! Itsekin olen alkanut katsella kaikkia tavallisia yläosia imetyssilmin, kun varsinaisten imetyspaitojen valikoima on niin suppea. Tuo itse tuunattu vetoketjupaita on kyllä veikeä, pitää ehkä napata idea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on yllättävän kova kipu kyllä, mikä siitä huonosta imuotteesta aiheutui.

      Imetyspaitoja on tosiaan aika vähän markkinoilla ja vaikka kaikkein helpoimmalla ehkä pääsisi niiden kanssa, niin olen sen verran turhamainen, että kestän sen muutaman ekstra sekunnin, mikä menee vaikka nappien avaamiseen (ja uskon, että vauvakin kestää).

      Vetskaripaita oli oikeasti tosi helppo tehdä! Tosin tuon paidan teki äitini, joka näytti vinkkejä vetskarin ompeluun.

      Poista
  4. Ihana kirjoitus tärkeästä aiheesta! Hienoa, että lähdit hakemaan imetysapua ja että saitte homman toimimaan! Ja erittäin hyvä tuo vetskari-imetyspaitavinkki!!

    Meillä imetys sujui näin jälkikäteen ajatellen oikein hyvin, tosin vain osaimetyksenä. Näin jälkikäteen pidän syynä sairaalassa Ellulle tuputettua lisämaitoa: tyttö oli alle kolmekiloinen syntyessään, mutta hyväkuntoinen ja virkeä tapaus. Pulloa kuitenkin annettiin kolmen tunnin välein, koska oma maitoni ei ollut vielä noussut, ja pidän sitä syynä siihen, että maito nousi myöhään emmekä sitten koskaan päässeet lisämaidosta eroon yrittämisestä huolimatta. Mutta, meillä oli niin ihania imetys- ja pullotteluhetkiäkin, ja niiden vastapainoksi kaikki kipeistä rinnoista ja nänneistä pullojen sterilointiin ja korvikkeen kaupasta rahtaamiseen asti. Lystiä koko rahalla? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan, kun kirjoitit teidän imetystaipaleesta ja taistelit kyllä sitkeästi silloin! Osaimetys on itseasiassa varmaan aika rankkaa touhua, kun siinä on tosiaan ne molempien huonot puolet myös. Onneksi hyvät hetket korvaa aika paljon niitä ikäviä ja aika kultaa viimeisetkin muistot.

      Bonskukin sai hiukan lisämaitoa, mutta vain tosi vähän ja viimeinen kätilö toimi todella järkevästi ja toi ruiskussa vain vähän maitoa herättämään lisää nälkää. Kaikki eivät toimineet näin ja se on varmaan tosi paljon henkilöistä ja käytenteistä kiinni, miten ja milloin lisämaitoa annetaan.

      Poista
    2. Jos vielä joskus saan vauvan, niin aion kyllä olla tiukkana tuon lisämaidon kanssa, että yritettäisiin edes alussa ilman sitä. Ellu on selkeästi perinyt isänsä hyvin hoikat geenit, joten tuskinpa meille paljoa yli kolmekiloista vauvaa mitenkään saataisiin. Haluan ainakin lääketieteellisiä perusteluja juuri oman lapseni tilanteesta, en mitään sairaalan käytäntöjä.

      Toivottavasti imetys jatkuisi teillä mutkattomasti!

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.