maanantai 1. elokuuta 2016

Rajattua elämää

Olen aina nauttinut kotona kauniisti järjestellyistä asetelmista ja nurkkauksista, joissa järjestys pysyy vaikka muualla olisikin hieman kaaosta. Ei varmaankaan ole vaikea uskoa, että nyt nuo pienet kauniit kohdat kodista ovat nousseet entistä suurempaan arvoon, kun ympärillä on leluja, pyykkejä ja kaikkea mahdollista roinaa Bonbonin jäljiltä. Välillä tuntuu, että hän on aloittamassa meillä sen konmari-projektin, kun hän leivittää kaikki keittiön muovikipot ja -kannet lattialle. Onneksi vähän rajaamalla saa kaunista katseltavaa. 

Kotiin tuli kaunislinjaisen tuolin myötä jälleen ripaus 60-lukua. Vuosikymmenten sekamelskaan se sopii hyvin. 

Jokin aika sitten pyysin vanhempiani siivous- ja Bonskun vahtimisavuksi, jotta sain siivottua vähän sellaisia kotiin kertyneitä ryjäkasoja ja hätäratkaisuna Bonskun ulottumattomiin siirrettyjä säilytysratkaisuja. Aika mukavasti näitä väliaikaissäilöjä saatiin järkeistettyä ja purettua ja nyt siivoaminen on taas hieman helpompaa, kun sotku on lähinnä pintapuolista. 

Olohuoneen senkkiä koristavat vain Block-lamppu, synttärilahjaksi saatu vinyylilevyn kansi ja synttärikukat. 

Samalla järjestetin vähän uusiksi "sisustusasetelmia" ja yllätyksekseni huomasin kaipaavani ympärilleni hieman enemmän minimalismia. En siis laittanut esille kuin muutamia kauniita esineitä ja pyrin karsimaan turhan pois. Todellisesta minimalismista ollaan vielä kaukana, mutta ehkä minulle tämä on jo paljon. Tai siis vähän. 

Haisukaapin päälle kokosin 60-luvun esineistöä. Hyrrä-lasimalja tuli äidiltä synttärilahjana. 

Nyt kodissa on taas muutama kaunis nurkkaus, johon voi kiinnittä katseensa, kun muu koti on räjähtänyt käsiin. Vaikiosuosikkini ovat näkymät sohvalta Haisukaapille ja toisaalta makuuhuoneeseen. Eteisen lipasto näyttää puolestaan nyt erityisen kauniilta, kun se sai parikseen 60-luvun tuolin. Äitini löysi tuolin kirppikseltä edullisesti ja se verhoiltiin uudestaan turkoosin ja harmaan sävyisellä kankaalla. 

Vehreä keittiönpöytä. Marimekon tarjotin on esillä melkein aina kesäisin. 

Kuvista huomaa, että tällä hetkellä olen näköjään pistänyt esille paljon 50- ja 60-lukujen esineitä. Nykyaikaiset ja arkisetkin asiat voivat kuitenkin olla kauniita. Keittiössä vitamiinipillerit, ksylitolipastillit ja talouspaperi ovat nyt esillä Marimekon tarjottimella. Yhdessä kukkien ja yrttipuskien kanssa asetelma on ihanan kesäinen. 

Tähän kuvaan jäi vähän arkeakin näkyviin, nimittäin Bonbonin nenäsuihke ja nenäliinat kesänuhan jäljiltä.

Yleensä olen nauttinut makuuhuoneen verhojen, maalaamani taulun ja nimettömän lipaston yksinkertaisesta yhdistelmästä. Nyt näkymä on astetta lapsellisempi, kun Bonskun synttärilahjateltta muutti vakituisesti asumaan makkariin. Sinne saa kätevästi piiloon kaikki pehmolelut ja muut lattialla pyörivät tavarat. Teltta itsessään on katseenkestävä, ainakin meidän värikkäässä kodissamme. Vapun jäljiltä jääneet viirit sekä tarpeellisia tavaroita sisältävät laatikot sopivat teltan tunnelmaan. Hiukan mietin, sopiiko tuo punakantinen salmiakkikuvioinen rasia pyöreisiin rasioihin, kunnes tajusin, että salmiakkeja löytyy teltan reunastakin! Perfect match!

Voisi sanoa, että nämä ova tällä hetkellä meidän kodin kohokohdat. Millaisia kohokohtia sinun kodissasi tällä hetkellä on?





7 kommenttia:

  1. Kaunista ja kotoisaa!

    Mä just kiersin kotia kameran kanssa, katsotaan saanko kuvat jo tänään blogiin asti. Mun kohokohta tällä hetkellä on lähes koko koti, sillä mun konmari-projekti on melkein finaalissa! Olen nauttinut erityisesti siististä keittiönpöydästä sekä lastenhuoneen isoista kaapeista, jotka olivat ennen kirjaimellisesti tungettu täyteen lattiasta kattoon, mutta jossa on nyt useampi tyhjä tai puolityhjä hylly. Erityisen paljon nautin myös siitä, että valtava tavarakasa on hävinnyt yläkerran aulasta ja mä sain tänne oman työpöydän! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa kieltämättä ideaalitilanteelta! Ja kyllä ainakin blogista päätellen projekti oli varsin onnistunut,

      Poista
  2. Minulla kesti kauan ennen kuin aloin nähdä kauneutta 60-luvun huonekalujen linjoissa. Se johtui siitä, että niitä oli koko lapsuutensa katsonut ja tullut tavallaan sokeaksi niiden kauneudelle. Nyt ihastuin tuohon tuoliin heti nähdessäni sen.


    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Milloin minä mahdan ihastua 90-lukuun? Tosin tunnen kyllä ihmisiöm jotka ysäristä jo pitävät.
      .

      Poista
  3. Teillä on kyllä niin kaunis koti, ja paljon ihania tavaroita. Miusta on kivaa vaihtelua laittaa välillä esille runsaammin ja välillä vähemmän esineitä. :)

    Miua ilahduttaa eteisen lipasto -erityisesti se, miten tyhjänä sen päällinen on nykyään pysynyt, vaikka se ennen oli kauhea romukasa. :D Pitäisikin ottaa kamera kauniiseen käteen ja hiukan kuvailla kotia pitkästä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Huomaan itsekin välillä haluavani runsaampaa ja välillä minimalistisenpaa sisustusta.

      Poista
  4. Ihanan näköistä! Siis todella kaunista ja minulla on tasan samat tunnelmat kanssasi! Vaikka meidän pojat ovatkin jo vähän Bonskua vanhempia, ei se meno ole muuttunut minnekään. Liekö jopa pahentunut! Minulla on täällä kolme senkkiä/lipastoa, joiden päälle en anna kertyä ylimääräistä ja niitä sitten ihailen. Ja yksi seinähylly. Loppuosa kotia onkin sitten aina enemmän tai vähemmän kasojen alla. Aloitin kesäälä karsimis- ja kierrätysprojektin, jonka tiimoilta sain meille aikuisille kivan järjestyksen vaatekaappiin, kun oikeasti pienet tai muuten hylätyt vaatteet pääsivät anopin pyörittämälle srk:n kirpparille. Todellinen win-win, kun meille tuli tilaa, srk saa rahaa ja joku löytää sieltä kirpparilta oikeasti hyvää tavaraa. Nyt vain pitäisi jatkaa sitä projektia poikien vaatekaappiin (esikoisen jalat ovat näköjään venähtäneet shortsikauden aikana, kun nilkat vaan vilkkuvat melkein kaikissa housuissa), jotta sieltä löytäisi ne oikeasti tällä hetkellä sopivat vaatteet. Lisäksi päätin, että hyvä, mutta turha ns. arvotavara pitää nyt saada liikkeelle huutonetin kautta - turha täyttää kaappia jollain rintarepulla tms., kun lapsi ei edes mahdu siihen enää.

    VastaaPoista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.