lauantai 13. toukokuuta 2017

Kaikki joukolla jäävärjäämään!

On tullut aika esitellä taas uusin hullu projektini. Kudontakärpäsen purema vaivaa edelleen ja kun jokin aika sitten sain huiviloimen pois puilta, alkoi heti päässä surrata seuraava projekti. Tällä kertaa halusin tehdä jälleen kantoliinan, sillä kuka tietää kuinka kauan kantoaikaa on enää jäljellä. Nyt pitää ottaa kaikki ilo irti siitä harrastuksesta! Olen ihaillut paljon monien kutojien upeita värjättyjä loimia (Paradisaea handwoven on suosikkini!), mutta en ole onnistunut nappaamaan itselleni täydellisen väristä kantoliinaa. Niinpä päätin kutoa sellaisen itse.

Valkoinen loimi - ei ihan mun juttu? Noin kahdeksan metrin loimessa on valkaistua ja valkaisematonta Bockensin 8/2 puuvillaa. 
Värjäystekniikoita on monenlaisia, mutta jäävärjäys kuulosti heti kiinnostavalta. Siinä ei tarvitsisi sekoitella useita väriliemiä ja lopputulos olisi kiehtovan ennalta arvaamaton. Siispä jäävärjäämään! Hyvät ohjeet löytyy esimerkiksi Dharma tradingin sivuilta, mutta koostan ohjeet myös tähän postaukseen ja lisäksi laitan vähän kantapään kauppa opittuja vinkkejä. 

Minä aloitin loimen luomisesta. Langat voi toki värjätä tekemällä niistä ensin vyyhtejä ja sitten luomalla niistä loimen, mutta näin pystyin hyppäämän vyyhditysvaiheen ohi. Seuraavaksi piti pakastaa jäitä, joskin jos olisin suorittanut värjäyksen muutamaa päivää myöhemmin, olisin voinut toteuttaa sen lumivärjäyksenä! Pesin loimen tiskiaineella, jotta siitä lähtisi ylimääräinen sormista tullut rasva pois. 

Hei hoo, hei hoo, näin laulu reipas soi! 
Ensin tein aloittelijan virheen ja aloin täyttää jääpalapusseja. Vasta kun olin täyttänyt niitä useita, hoksasin katsoa, että niitä jäitä tarvitaankin vielä paaaaaljon enemmän ja totesin kätevämmäksi pakastaa vettä pakastepusseissa. Taisin pakastaa kolme parin litran pussia ja lisäksi kymmenen (!) jääpalapussia. Sitten laitoin jäälohkareet kangaskassiin ja vasaroin ne murskaksi. Bonsku auttoi ja oli kuin yksi seitsämästä kääpiöstä timanttilouhoksella! 

Jo ennen kuin aloin louhia jäätä pienemmäksi, laitoin loimen kiinnitysaineeseen eli tujuun kidesoodaliuokseen. Kidesoodaa myydään esimerkiksi ihan Prismassa. Laitoin sitä lukemani ohjeen mukaan 60 g per vesilitra lämpimään veteen. Annoin liueta ja laitoin loimen perässä. En ollut aivan varma, kauanko loimen pitäisi olla liuoksessa, mutta pidin noin 15 minuuttia, kuten tuossa linkkaamassani Dharman ohjeessa. Aine on tujua, joten kunnon kumihanskat käyttöön!

Loimi lillumassa. 

Seuraavaksi virittelin loimen ritilälle. Veden pitää päästä valumaan jonnekin jään sulaessa, sillä muuten lopputulos on mustanruskeanharmaa sekamelska. Minä käytin varastosta löytynyttä ritiläkoria, jonka asettelin muovisen säilytysrasian päälle. Laitoin säilytysrasian vielä varoiksi toiseen säilytysrasiaan, ettei värivettä menisi lattialle. Ja lattialle laitoin vielä jätesäkin, vaikka värjäyksen suoritin alakerran betonilattialla, jolla sinänsä ei hirveästi ole väliä. 

Loimi lepäämässä ritilälaatikossa. 

Sitten vaan jäät loimen päälle! Korin reiät olivat hiukan turhan isoja, sillä osa jäästä tipahteli rei'istä ulos. Sain kasattua kuitenkin riittävästi jäätä koko loimen päälle. Erikokoiset ja epätasaiset palat eivät haittaa, vaan tuovat elävyyttä lopputulokseen, sillä väri leviää hieman eri tavalla riippuen jäämurskan koosta. 

Jäitä hattuun!

Lisää! Osa tippui rei'stä ohi ja piti olla tarkkana, että jäitä oli joka puolella. 

Pian päästään varsinaiseen värjäykseen. Tilasin värit Ebaysta Crafty Amberilta. Tuotteet tulivat sopivan pienissä pusseissa ja värejä oli kehuttu lukemissani värjäyskeskusteluissa. Koska jauheita ripotellessa voi pöllytä, käytin hengityssuojainta. Ajattelin ensin ripotella värit kertakäyttölusikalla, mutta koska unohdin ne yläkertaan, ripottelin väriä suoraan pussista. Värit olivat riittoisia, eikä kovin paljon väriä kulunut. 

Kaikki lempivärini samaan loimeen, toivottavasti.
Ensin ripottelin aika paljon keltaista, sillä ajattelin sen jäävän helposti muiden värien jalkoihin, kuten sitten kävikin. Vaikka pohjalla oli keltaista paljon, alkoivat muut värit nopeasti levitä ja häivyttää keltaista alleen. Jäävärjäyksessä lopputulokseen ei voi täysin vaikuttaa, mutta olisi varmaan pitänyt jättää joku alue selkeästi ilman muita värejä ja laittaa vain keltaista. Vihreän päälle ripottelin vielä varoiksi paljon keltaista, että vihreästä tulisi sopivan vaalea. 

Värien laittaminen on ihan arpapeliä. Tai tietysti jonkin verran voi vaikuttaa, mutta aluksi keltaista näkyi paljon enemmän, kunnes muut värit alkoivat levitä. 

Värin ripottelun jälkeen peitin laatikot kokonaan muovilla, jotta langat eivät pääse kuivumaan, sillä kuiva lanka ei värjäänny. Jää alkoi sulaa samantien ja ei auttanut muu kuin jättää sulamisprosessi käyntiin. Hieman ohjeesta riippuen pitää odottaa joko 24 tuntia tai antaa ensin sulaa ja odottaa sitten vielä 24 tuntia. Minä hätähousuna valitsin ensimmäisen vaihtoehdon, eikä minulla kyllä oikein olisi ollut mahdollisuuttakaan muuhun, sillä en olisi saanut Bonskua kenellekään siksi aikaa seuraavana päivänä. 

Kannattaa säästää kaikki: turvaistuinpaketin muovi peitti hyvin koko höskän. 

 Jännityksellä odotin, mitä minulla olisi vastassa seuraavana päivänä. Helpostus oli suuri, kun näin, ettei koko loimiletti ainakaan ollut värjäytynyt ruskeaksi, mikä oli pahin pelkoni! Aika paljon oli pinkkiä, mutta tosiaan aika vähän keltaista. Nostin kumihanskoilla loimiletin ämpäriin ja vein sen kylppäriin. 

Lopputulos 24 tunnin päästä. 
Toisessa lukemassani ohjeessa luki: "ja sitten huuhdellaan. Huuhdellaan." Ja kyllä sitä sitten huuhdeltiinkin! Vuorasin suihkutilan muovilla ja otin isot muovilaatikot apuun, ettei koko kylppäri ollut ihan värissä. Aluksi vesi oli aivan tumman viininpunaista, mutta nopeasti alkoi kirkastua. Viimeisen vaaleanpunertavan sävyn hävittäminen kesti kuitenkin todella pitkään, enkä laskenut, montako kertaa vaihdoin vettä. Ainakin viisitoista kertaa huuhtelin loimea ensin käsissä suihkulla, lillutin hetken muoviastiassa ja kaadoin veden pois. Tämä oli varmasti koko värjäysprosessin työläin vaihe! Ai niin, huuhteluveteen olisi voinut laittaa tiskiainetta, mutta tämän unohdin. 

Huuhdellaan, huuhdellaan, huuhdellaan... Ja vielä kerran huuhdellaan. 
 Huuhtelun jälkeen mietin, miten pesisin loimen vielä. Käsin vai pesukoneessa? Siis pesuaineella ja kuumalla. Päädyin äitini neuvosta laittamaan loimen kangaskassin sisällä pesukoneeseen, kun sopivaa pesupussia ei ollut. Suljin pussin suun hakaneuloilla ja laitoin vielä toisen kassin päälle. Näin säästyi yhdeltä työläältä käsinpesuvaiheelta. Linkosin varovaisesti ja kuivatin ensin tasona pyykkitelineen päällä ja sitten loput patterin päällä. 

Lopputulema. Seuraavaksi puille! 

 Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Värisävyt kirkastuivat vielä pesussa ja valkoistakin tuli esille värien alta. Vielä on mahdoton sanoa, miten värit asettuvat puissa, mutta ei ainakaan hirveästi vikaan voi mennä. Keltaista ajattelin laittaa ehkä kuteeksi, kun sitä tuli loimeen aiottua vähemmän. Virheä on kauniin kirkas ja en kyllä yhtään tiedä, mistä nuo turkoosit kohdat tuonne ilmestyivät, kun turkoosia väriä en edes käyttänyt! 

Värjääminen oli hauska kokeilu ja pitää kyllä ehdottomasti kokeilla lisää! Varmaan kuteenkin värjään, sillä minulla on värjäämätöntä banaanilankaa, jonka nyt haluaisin ehkä saada kauniin keltaiseksi. Suunnitelmat hieman elävät vielä. 

Mitä pidät? Oletko sinä joskus kokeillut lankojen tai kankaiden värjäämistä?



18 kommenttia:

  1. Värjäys on onnistunut minusta täydellisesti, vaikka keltaista onkin aika vähän. Onkohan joku väri muuttanut nimenomaan keltaista turkoosiksi, kun ainakin yhdessä kohdassa on turkoosia keltaisen vieressä. Turkosi on onneksi ihanan raikas. Ja muutenkin kaikki värit ovat hyvin kirkkaita niinkuin varmaan oli tarkoituskin. Ei ole yhtään sameaa kohtaa.


    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, ehkä jokin väri on jotenkin regoinut toisen kanssa? Minulla on nämä kemialliset termit hallussa, kuten huomaa. Turkoosi ei haittaa ollenkaan, sillä sekin on yksi lemppariväreistäni.

      Poista
  2. Jännittävä postaus! Herkkusävyt lopuksi! Ikinä en ole jäävärjäyksestä ennen kuullutkaan. Olen värjännyt joskus kasveilla lankoja. Mutta se oli alkusyksyä ja vanhoista kasveista irtosi huonosti väriä, tuli aika tunkkaisia vihreän ja ruskean sävyjä. Sienilläkin taisin silloin värjätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ollut koskaan aiemmin kuullut jäävärjäyksestä ennen kantoliinan kutojien ryhmän keskusteluita.

      Kasvivärit kuulostavat jänniltä myös! Mutta voin kuvitella, että värit ovat vähän luonnonläheisempiä kuin nämä atsovärit.

      Poista
  3. Mielenkiintoista! Kiinnitettiinkö se väri siis kidesoodalla? Kun ei kuumennettu missään välissä. Ja ilmeisesti väri pysyy, kun olet jo pessyt loimen pesukoneessakin. Näytähän sitten loimi puissakin, kun en ihan ymmärrä, miten se siinä asettuukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kidesoodaliuos on kiinnitysaineena. Pesin koneessa kuudessakympissä, mutta en sen kuumemmassa. Ainakaan väri ei pesussa lähtenyt enää.

      Teen kyllä varmasti projektista myös jatkopostauksen! En oikein itsekään vielä hahmota, miten värit asettuvat puissa.

      Poista
  4. Mielenkiintosta! Mikäköhän merkitys jääpaloilla on? Kenties vain pitää eri värit hieman erillään, koska vedessä sekoitus olisi harmaa. Minä olen värjännyt kasviväreillä ja silloin piti keittää lankoja. Se olikin ongelma, koska hienoin villa ei kestä keittämistä. Tuli kauniita vihreän, keltaisen ja ruskean sävyjä, joista kirjoin rekipeiton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti juuri tuo, että muuten värit sekoittuisivat. Nyt värit valuvat lankoihin vähitellen ja leviävät sulavan veden mukana rajoitetusti, mutta sattumanvaraisesti.

      Kasvivärjätty rekipeitto kuulostaa hienolta!

      Poista
  5. Ooh, on niiiiin upean värinen! <3 <3 <3 (No meillä on tosiaan aika sama värimaku.) Tuli ihan pakottava tarve googlettaa jäävärjäystä ja alkaa miettiä pitäiskös sittenkin kutoa yksi liina vielä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen kyllä tosi tyytyväinen väreihin. Jäävärjäys oli myös hauskaa, eikä niin suttaavaa kuin olisin kuvitellut. Mutta kyllä aika kiharalle menivät langat, nyt niitä on paljon vaikeampi laittaa käärinpirtaan ja avata loimiletiltä.

      Poista
  6. Vau, miten jännittävä tekniikka ja kaunis lopputulos! En ollutkaan aiemmin edes kuullut tästä. Olen värjännyt villalankoja itse vain sipulilla ja sienillä, joskus myös kankaita batiikkiväreillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olin tätä ennen värjännyt vain teininä tyynyliinoja batiikkiväreillä ja Bonskulle puklurättejä Dylonilla. Ehkä joskus kokeilen lumivärjäystä! Silloin värit sekoittuvat varmaan vielä pehmeämmin.

      Poista
  7. No jopas on kyllä taas hullu projekti, siis positiivisessa mielessä! Mulla ei kyllä riittäisi energiaa noin suurisuuntaiseen ja monivaiheeseen käsityöhön, vaikka tällä hetkellä ei olekaan sen kummemmin työpaikkaa kuin lastakaan... Toisaalta pedantin siisti puolisoni ei kyllä taatusti ikinä antaisikaan mun toteuttaa noin korkean suttauspotentiaalin projektia tässä asunnossa :) Lopputulos näyttää kyllä hienolta, vaikka mun väriopilla tuosta kombinaatiosta ei pitäisikään millään konstilla saada turkoosia!

    A-T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli kyllä aika hullu projekti! Tämä on harrastus ja siinä mielessä helppoa, ettei tarvitse lähteä kotoa mihinkään. Yllättävän vähän tämä suttasi, kun vuorasi kaiken hyvin jätesäkeillä ja muilla muoveilla. Eräs tuttuni värjää ihan pienen kotinsa kylppärissä!

      Poista
  8. Vau! Mielenkiintoinen, jännittävä projekti ja hienoa jälkeä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jännä nähdä myös, miten projekti etenee. Pian saan loimen kangaspuihin.

      Poista
  9. Onpa hauskan näköinen lopputulos!
    Mikäli joskus on tilaa hankkia omat kangaspuut, niin tulee kyllä varmasti teistailtua jos jonkinmoista värjäystekniikkaa - tästä jäävärjäyksestä en ollut kuullutkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ollut kuullut jäävärjäyksestä aikaisemmin ja siksikin se kuulosti niin jännittävältä - ja oli hauskaa!

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.