lauantai 9. joulukuuta 2017

Arkihuolesi kaikki heitä

Voi kunpa voisikin, mutta raskahasti käypi askelet, äidin hommat on niin kiireiset! Olen ehkä aiemminkin todennut, että melkoisen raskas, kiireinen ja väsynyt. En tarkoita tätä mitenkään valittaen tai voivotellen, vaan ihan vaan todeten. Joskus vaan on vähän raskaampaa, kyllä sitten taas helpottuu toivottavasti. Onneksi viime viikonloppuna sain pienen energiapiikin ja sain laitettua kotia hieman lähemmäs joulukuntoa.

Montako arkista asiaa bongaat? Joulukorttiaskartelut eivät näy näköjään kuvassa. 

Joulu tulee arjen keskelle. Siitä kertoo hyvin kuva meidän ensimmäisestä adventtikynttilän sytytyksestä. Kuva on otettu oikeastaan maanantaina, koska ensimmäisenä adventtina emme olleet kotona koko perhe yhtä aikaa. Haisukaapin päällä on adventtiasetelman lisäksi joulukorttiaskartelut nostettuna pois Bonskun näppien ulottuvilta ja me olemme jo yövaatteissa. Romanttiset tulitikut on jälleen unohdettu kaappiin ja sytytinvalinta on moderni ja helppo versio. Kynttilöitäkin on vain kaksi, koska Bonsku on katkaissut niistä puolet, eikä uusia ole ehditty hankkia (nyt on).

Yksi itämaan viisaista kääntyi poseeraamaan. 

Onneksi tunnelma tulee arjenkin keskelle. On hauskaa avata Bonskun kanssa kalenterinluukkuja ja opettaa adventtiperinteitä, kuten meidän pienen seimiasetelmamme kokoaminen. Tällä hetkellä itämaan tietäjät vaeltavat jälleen keittiössä ja Maria ja Joosef ovat vielä "Nasaretissa" kirjahyllyssä. Adventtina hahmot siirtyvät taas lähemmäs pientä tallia. Jeesus-vauva odottaa tallin takana esiin nostamista. 

Synttärilahjaksi saamani lasiastia pääsi oikeuksiinsa, kun laitoin sen sisään pienen led-valosarjan.
Joulukortit ovat onneksi jo hyvällä mallilla, sillä tänä vuonna valitsin oikeasti aika helpon mallin. Kiire tulee silti, sillä ne pitää postittaa jo tiistaina! Pää surraa jouluideoista ja haaveilen taas koko kuukauden joululomasta, jonka voisi käyttää vain jouluasioiden tekemiseen ja sesongista nauttimiseen. Kuten olen ennenkin todennut, joulustressi ei minulla synny siitä, että yrittäisin tehdä kaiken tietyn kaavan mukaan, vaan siitä, että kerta kaikkiaan muut pakolliset asiat vievät liikaa aikaa kivoilta jouluasioilta. 

Yksi kotimme kauneimmista kohdista. Tätä tuijottelen, kun muualla on sotkuista. Eli aika usein. 
Vähitellen ja pienistä jutuista nauttien, siihen yritän keskittyä. Ja onneksi varsinaisen joulun aikaan saa melko mukavan vapaan pätkän helpolla, joten silloin ainakin pääsee nauttimaan! Oranssia-blogista bongasin myös ihanan joulu-bongauspohjan, jossa todella keskitytään huomaamaan niitä pieniä, arkiseltakin tuntuvia jouluasioita. Otan sen käyttöön ainakin mielessäni.

Tämä ihana joulukirja on jo luettu moneen kertaan. Se on niin kaunis, että ansaitsee päästä esille. Frank Sinatran joululauluja taas on hyvä kuunnella levysoittimella. 
 Miten sinun arjessasi näkyy joulu?

9 kommenttia:

  1. Miustakin on ihanaa opettaa ipanalle jouluperinteitä, ihan parasta <3 Kotiin on jo jonkun verran koristeltu joulua, kuunneltu joulumusiikkia ja tottai iloittu kalenterista joka päivä. Haluisin kans semmosen oikeen seimiasetelman meille :) Pahvinen talli-kalenteri meiltä löytyy, johon laitetaan joka päivä joku eläin/asia/ihminen, ja luetaan pieni teksti. Mutta ne joulukortit! En oo keksiny millaset tehtäis :D :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seimiasetelma on tosiaan ihana, olemme saaneet sen anopilta muutamia vuosia sitten.

      Poista
  2. Meillä joulu alkaa näkyä ensimmäisenä adventtina. Koristelen hopeiset peikonpähkinän oksat ja laitan niihin pienet pattereilla toimivat valot. Teen adventtikynttiläasetelman. Kynttilänjalka on vanhempien perua ja sen edessä on enkeleitä ja lampaita. Minulta puuttuu varsinainen seimiasetelma, koska en ole löytänyt oikein mieleistä. Ehkä se joskus vielä löytyy. Kun joulu tulee lähemmäksi alkaa punaista väria tulla kotiin enemmän ja enemmän. Aluksi laitan esille siis vain neutraalimpia värejä. Ja joulukuusi onkin sitten kirjava kuin joulukuusi.

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen oppinut sinulta, että ensin laitetaan neutraalimpia jouluvärejä ja vasta lähempänä joulua punaista. Tai punaiset kynttilänjalat laitoin kyllä jo.

      Poista
  3. Jouluhässäkkää riittää täälläkin. Pääsyy siihen on se, että sopivasti edellisen määräaikaisuuden loputtua onnistuin nappaamaan uuden pätkäprojektin juurikin joulukuun ajaksi. Positiivista sinänsä, mutta työ on naapurikunnan puolella ja työmatka kokonaisuudessaan kestää hyvälläkin säkällä lähemmäs tunnin - mikäli bussit eivät ole myöhässä (ja monestihan ne ovat). Vapaa-aikaa on siis poikkeuksellisen vähän, ja siitäkin ajasta kuoro jouluruuhkineen nielaisee isohkon palan. Johonkin väliin pitäisi silti vielä mahduttaa jouluvalmistelutkin... Stressiähän voi ottaa sellaisistakin asioista, joita ei ole sinänsä mikään pakko tehdä, mutta haluaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulin jo että tuon viestin lähetys epäonnistui, mutta lähtihän se - allekirjoitus vain jäi uupumaan!

      A-T

      Poista
    2. Arvasin kommentistasi, että se olet varmaan sinä! Hienoa silti, että sait taas uuden työpätkän, vaikka matka onkin harmittava. Pitkän työmatkan jälkeen vähänkään lyhyempi tuntuu luksukselta.

      Niin, kyllähän sitä stressiä tulee myös kivoista asioista. Onneksi en ole kuitenkaan joulustressaajana pahimmasta päästä.

      Poista
  4. Että on hauska idea toi joulukuvaelma-asetelman osasten vaeltaminen pikkuhiljaa kohti määränpäätään! :) Meillä ehdittiin viimeviikolla lopulta siivota pitkästä aikaa ihan kunnolla ja samalla saatiin laitettua olennaisimmat joulukoristeet paikalleen, lähinnä siis valot ikkunalle ja kranssi oveen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jouluvalot ovat parhaita koristeita! Minustakin joulukuvaelma-vaellus on suorastaan nerokas idea. Ei tosin mene ihan kirkkopyhien mukaan, mutta onneksi sillä ei ole väliä. Tai no, itämaan tietäjät lisään joskus vasta loppiaisena.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.