tiistai 17. huhtikuuta 2018

Perjantai - viikon jälkkäri

Elokuusta lähtien olen tehnyt lyhennettyä työaikaa ja ollut perjantait Bonskun kanssa kotosalla. Ja se on ollut ihanaa! Suosittelen kyllä kaikille, joilla vaan on siihen mahdollisuus.
 Näin alkuviikosta on hyvä päivä alkaa odottaa perjantaita ja muistella vaikkapa viime viikon perjantaita.

Näin totisesti on hyvä suhtautua jälkiruokiin. Tässä ollaan perjantailounaalla Di Trevissä.
Vaikka arkemme ei ole etenkään aamuisin mitenkään superhektistä (kiitos isovanhempien hoitoavun), en silti mitenkään nauti työaamuina heräämisestä. Mutta perjantaisin kaikki on toisin. Useimmiten Bonsku ja minä heräämme yhtä aikaa ja heräilemme rauhassa. On ollut aika ihanaa, että Bonsku ei ole mikään aamuvirkku, kuten en minäkään. Yritän nyt nauttia, kun ei voi tietää jos Mehlo onkin tullut mumiinsa ja alkaa herättää meitä kukonlaulun aikaan. Viimeisen unipätkän Bonsku nukkuu yleensä kainalossa, mikä on myös aika ihanaa, etenkin kun muuten hän nukkuu omassa sängyssään. Heräämisen jälkeen syömme rauhassa aamupalaa ja minä juon kahvia. Yleensä Bonsku saa katsoa ohjelmia tabletilta.

Kulinaristitaapero syömässä M Kitchen and Cafessa. Oli muuten herkullinen lounas!

Aamupalan jälkeen seuraa perjantain hektisimmät hetket, sillä puistokerhoon tulee aina kiire. Tämä johtuu tietysti vain ja ainoastaan minun laiskuudestani, eikä kiirettä todellisuudessa ole, sillä kerhoon saa saapua milloin vain kerhoajan puitteissa. Kun vihdoin vaatteet on saatu päälle, kävelemme yhdessä puistoon ja Bonsku jää sinne yleensä iloisesti. Puistokerhonn ajan teen milloin mitäkin: välillä hoidan asioita, kuten käyn neuvolassa tai ostoksilla, välillä siivoan ja välillä vain lepäilen. Vaikka en raaski pitää Bonskua puistossa vielä hirveän pitkää aikaa, niin kerho on ihana hengähdyshetki viikon jälkeen. Silloin saa hoitaa asioita keskeytyksettä ja nauttia vaikka hiljaisuudesta. 

Ruokakriitikko arvioi lohta ja pinaattilettua kriittisesti. Oli hyvää kuitenkin!

Haen Bonskun kerhosta yleensä puolen päivän jälkeen. Kerhossa hän on usein jo ehtinyt pohtia, että mihin menemme syömään. Hän kuulemma puhuu kerhossa enemmän ruuasta kuin kukaan muu.  Olennainen osa perjantaiperinteitämme on lounas ulkona. Suosikkipaikkojamme ovat mm. VG Noodle Forum-korttelissa, Pizzarium, kirjaston lounaspaikka ja monet muut. Uusi suosikkini on Aboa vetus & Ars Novan uudehko M Kitchen and cafe, joka saa erityiskiitosta palvelusta. Työntekijät ovat erittäin ystävällisiä ja ovat mm. auttaneet karkaavan Bonskun nappaamisessa. Viimeksi taas Bonsku sai pyytämättä oman annoksen, vaikka olin ajatellut vain jakaa omastani hieman. Syöttötuolejakin on kokonainen rivi (vaikka Bonsku ei sellaista tarvitsekaan), joten voisin olettaa lapsiasiakkaiden olevan tervetulleita. 

Ja minun kampela-annokseni vasta hyvää olikin! 
Iltapäivä hurahtaa usein kotiin palaillessa. Saatamme poiketa matkalla vielä torilla tai kaupassa. Yleensä Bonsku ei enää nuku päiväunia, mutta välillä käy niinkin, että hän nukahtaa kotimatkalla ja sitten pitää joko herätellä tai kestää iltavalvominen. Onneksi yleensä pitkät aamu-unet estävät päikkärit tehokkaasti. Kotona ehkä leikitään ja odotellaan iskää kotiin. Se onkinkin juhlahetki! Silloin juodaan iltapäiväkahvit ja katsotaan toinen hetki ohjelmaa. Kahvihetket ovat tärkeitä taukoja muuten vauhdikkaassa menossa. 
Vaikka perjantait ovat toisaalta rentoja, niin kyllä sitä nyt raskaana on huomannut miten taaperon kanssa päivän viettäminen on myös kuluttavaa. Se on hassua, miten voi yhtä aikaa olla rentoa ja rasittavaa. En silti vaihtaisi perjantaita työpäivään, vaikka siellä lepääminen olisi ehkä jossain määrin helpompaa. 


Kädet pitää pyyhkiä joka välissä, mutta haarukan käyttäminen vielä aika usein unohtuu Bonskulta. Siitä en ole ottanut ressiä, oppii sitten aikanaan. 

Työaikaa on oikeus lyhentää lapsen hoidon perusteella aina siihen asti, kun lapsi menee kolmannelle luokalle eli aika pitkään, mutta tukea siihen saa ensin 3-vuotiaaksi asti ja sitten uudestaan eka- ja tokaluokkalaisesta. Kannattaa myös huomioida, että joustavaa hoitorahaa ja kotihoidon tukea on mahdollista saada yhtä aikaa, jos lapsi ei ole (kunnallisessa) päivähoidossa ja joku muu hoitaa lasta päivisin kuin joustavaa hoitorahaa saava vanhempi. Tämä selvisi minulle vasta nyt, mutta sitä sai haettua puoli vuotta takautuvasti. Jos en jäisi nyt äitiyslomalle, varmaankin jatkaisin lyhennettyä työviikkoa siitä huolimatta, että tukea siihen ei enää olisi tullut, kun Bonsku täyttää kolme kesällä. On ollut niin ihanaa pystyä käymään sekä töissä että olemana lapsen kanssa vähän enemmän kuin illat ja viikonloput. Tietysti se vaatisi hieman kukkaron nyörien kiristämistä, mutta uskoisin, että se olisi kuitenkin taloudellisesti mahdollista. 

Ruotsissa lyhennettyä työaikaa käytetään ilmeisesti aika paljon enemmän. Minusta olisi hyvä, että Suomessakin kulttuuri muuttuisi. Eikä pelkästään äitien osalta, meilläkin myös mies lyhentää työviikkoaan (mutta on kyllä sitten taas iltaisin toisissa töissään) ja maanantain isäpäivät ovat varmasti Bonskulle tärkeitä.

Vaan pian nämä perjantait loppuvat... ja sen sijaan alkaakin ihan kokoaikainen äitiysloma! 

5 kommenttia:

  1. Pizzariumista tykkään minäkin. Harmi, että se lopetti kotisaarellani. Mutta tilalle tuli pizzeria Luca, jonka olen jo käynyt testaamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti uusi pizzeria on myös hyvä. Minua taas harmittaa, että Pizzarium lopetti arancino-palleroiden myymisen! Ne olivat Bonskun herkkua.

      Poista
  2. Lyhennetty työaika on loistava juttu. Se tekee elämästä paljon rennompaa. Samoin lounasretket taaperon kanssa.

    Mumi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ihan kuin olisi kerran viikossa (aktiivi)loma!

      Poista
  3. Meillä olemme miehen kanssa tehneet vuorotellen neljäpäiväistä viikkoa, kaikkien neljän lapsen kanssa. Oli mukavaa olla takaperin kanssa kotona ja vastaanottaa vanhemmat lapset vuorotellen koulusta.

    VastaaPoista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.