torstai 11. lokakuuta 2018

Pullerosta ilopilleriksi: Tintin 4kk

Ilopillerien ilopilleri. 

Pari kuukautta on jälleen vierähtänyt edellisestä postauksesta ja sopivasti näin neuvolan jälkimainingeissa on hyvä istahtaa kirjoittamaan Tintin kuulumisia. Pieni Tintti Tinttinen on edelleen varsinainen pullero, mutta pulleruuden lisäksi hän on paljastunut varsinaiseksi ilopilleriksi. Hymyjä saatiin odotella hieman, mutta nyt hymy on kyllä todella herkässä. Äskenkin neuvolassa Tintti jouduttiin herättämään uniltaan. Hetken harmin jälkeen hän jo kuitenkin jakeli hymyjään äidille ja neuvolalääkärille.  


4kk kuvat. Kyllä sitä on taas pötkälöidytty lisää!

Tintti on siis varsin tyytyväinen vauva. Siis ihan oudon tyytyväinen! Vaikka hän kyllä ilmaisee tarpeensa, hän on heti tyytyväinen kun ne on täytetty. Hän malttaa odotella pitkän tovin, jos Bonskun kanssa menee aikaa erinäiseen uhmasäätöön ja tervehtii hymyllä iloisesti, kun pääsen hänen luokseen. Välillä ihan säälittää se, miten paljon hän joutuu odottelemaan, mutta onneksi hän sentään odottaa yleensä tyytyväisenä. Toki hän itkeekin, mutta melko vähän kuitenkin. Olen aina ihan hätää kärsimässä silloin harvoin, kun itkua on enemmän, kun silloin kyse on jostain poikkeavasta! Onneksi näin päin, sillä enemmän sitä olisi tietysti hätää kärsimässä, jos itku olisi jatkuvaa. 

Tintti on varsinainen seuramies, vaikka hän viihtyykin myös yksin. Hän juttelee jo niin kovasti ja päästelee kaikenlaisia suloisia kujerteluääniä. Bonsku oli tässä vaiheessa päristelijä, mutta Tintin pitää erilaisia ääniä ja puhuu kovalla, suloisella matalalla äänellä. Hän nauttii selvästi ihmisistä ja ne kiinnostavatkin yleensä enemmän kuin lelut. Isoveljen touhut varsinkin ovat alkaneet kiinnostaa, mutta varsinaista jaettua leikkiä ei vielä ole, sillä Bonsku taas ei ole innostunut juurikaan pikkuveljen viihdytyksestä. Tintin on sitä mieltä, että Nestleä pitää boikotoida, eikä Nestlen mainosnaama kiinnostanut häntä lainkaan. Sen sijaan Danske-bankin lähettämä kissa-tarra on saanut vaippapöydällä monet jutustelut.  

Nyt Tintille ei tule tässä asennossa enää aina harmia tai nälkää. 

Sairaalassa lääkäri kiinnitti huomiota Tintin aavistuksen "rentoon motoriikkaan" eli hän ei vielä kannatellut itseään ihan kuin olisi pitänyt. Myös vielä kuukauden iässä lääkäri kiinnitti samaan huomiota. Olen pyrkinyt jumppaamaan häntä hoitotoimien lomassa ja uskon, että myös ahkeralla kantamisella on osuutensa asiaan, sillä nyt motorinen kehitys oli jo ihan normaalia. Tietysti varmasti vaikutti myös pieni ennenaikaisuus, jonka vaikutukset eivät varmaan tässä vaiheessa juurikaan näy. Ihan viimeisen kuukauden aikana hän on alkanut kannatella päätään mahallaan ollessaan ahkerammin ja eilen päätti kääntyä ekan kerran - kolmesti! Iso pää tietysti avitti mukavasti, mutta kyllä hän ihan itse kyljelleen ensin punkesi. Tintti tunnustelee kovasti esineitä ja hieman jo tavoitteleekin niitä. Kädet ovat alkaneet löytyä suusta myös silloin, kun ei ole nälkä. Paljon kehitystä siis!

Itse kääntymisestä en saanut kuvaa, mutta tässä hämmästynyt ilme hetki sen jälkeen. 

Myös kasvu etenee hienosti. Jos Bonskun neuvolasta tulin lähes joka kerta itkien pois, nyt ei ole onneksi tarvinnut. Nyt mitat olivat 8470g ja 66,5 cm. Bonsku painoi saman verran reippaasti yli 1-vuotiaana. Myös pituutta on karttunut sellaiset 3 cm kuukaudessa. Hän kasvaa huvittavan samalla tavalla kuin isänsä. On pitänyt ottaa bodyn jatkopalat käyttöön, ettei ihan heti tarvitse kaikista luopua. Kiinteiden kanssa ei pidetä kiirettä, sillä niihin ei vielä tunnu olevan valmiuksiakaan. 

Rytmiä on jo melko kivasti, tosin edelleenkään minulla ei ole harmainta aavistusta milloin Tintti tarkalleen nukkuu päiväunia. Ehkä kolmet päivässä? Yön ja päivän Tintti kyllä erottaa. Hän nukahtaa siinä 21-22 maissa. Yleensä niin, että hän ensin on nukahtavinaan sänkyyn ja sitten sieltä heräilee tullakseen uudestaan nukahtamaan minun ja miehen väliin sohvalle. Vielä toistaiseksi aika söpöä, mutta ehkä jossain vaiheessa tästä pitää opetella pois. Tai todennäköisesti oppii itsestäänkin. Aamulla hän herää 8-9 välillä eli yön rytmi on aika sama kuin Bonskulla. Ekat päikkärit hän nukkuu jo noin tunnin päästä heräämisestä, mikä on hiukan hankalaa Bonskun puistokerhon kannalta. Unet nimittäin herkästi keskeytyvät siirtelyyn, joten käytännössä usein hän nukkuu ne liinassa loppuun vaikka nukahtaakin ensin sohvalle. Toista siirtoa en yleensä uskalla tehdä. Välillä hän nukkuu liinassa, välillä nukahtaa itsekseen, mikä on todella hämmästyttävää! Joku vauva siis oikeasti tekee niin? 

Siellä sitä taas nukutaan. Liinassa tulee melkein aina uni vieläkin. Ja liinassa hän näyttää vielä pikkuruiselta!
Jos nyt jotain hieman hankalaa on tässä vauva-arjessa niin pulkun määrä. Kyse ei ole onneksi refluksista, vaan ihan vaan siitä että Tintti vetää napansa täyteen ja puolet pitää saada ulos. Joka kerta. Meille on sohva täynnä puklutahroja ja puklurätti pitää aina muistaa laittaa mukaan lähtiessä, kun edellinen on kuitenkin mennyt likaiseksi. Yleensä en muista. Bonskukin on oppinut ilmoittamaan: "Buglua!" ja kiikuttaa usein rätin paikalle. Omat vaatteet menevät päivässä likaiksi, välillä useamminkin. Myös kuolalaput ovat tulleet käyttöön, vaikka Bonskun kanssa ei koskaan tarvittu.

Ihana pullero-pallero pikkuinen Tintti. 

Kaikenkaikkiaan siis kaikki on sujunut hämmentävän helposti. Bonskukin on lopettanut suurimmaksi osaksi pikkuveljen häiritsemisen. Elämä on aika kivaa tällä hetkellä. Toisaalta olisi taas kiva pysäyttää aika juuri tähän, mutta toisaalta tiedän, että taas on kivoja juttuja tulossa. 

2 kommenttia:

  1. On ihanaa nähdä poikien kasvavan. Vaikka kolmevuotiaalla on uhmaakin niin suloisia hymypoikia ovat molemmat.

    Mumi

    VastaaPoista
  2. Voihan Tintti, mikä söpöliini <3 Hienoa, että hän kasvaa hyvin ja kaikki on kivasti!

    Toisen lapsen julma osa tuntuu olevan vauvana odotella ja tulla herätetyiksi unilta isomman kerhojen jne takia. Mutta osat kyllä vaihtuvat aikanaan, meillä on Ellu ollut jo kauan se, joka saa odottaa kun Veenun kanssa neuvotellaan.

    VastaaPoista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.