Bonbon 1v8kk: Laulava kulttuuritaapero

Arki pyörii tällä hetkellä lähinnä Bonskun ja töiden ympärillä, joten kaikki aiheeni liittyvät tällä hetkellä lähinnä ensimmäiseen. Mutta olkaa kärsivällisiä, muitakin aiheita on luvassa. Ne vaan vaativat hieman enemmän aikaa ja aivokapasiteettia verrattuna siihen, että kirjoitan niitä näitä Bonskun kuulumisista. Ja mitäpäs Bonsku. Hän on hyvin samanlainen kuin muutkin ikäisensä, mitä nyt paras taapero, jota maa päällään kantaa. Näin niin kuin objektiivisesti.

Viikko sitten nautimme Bonskun kanssa ihanasta takatalvesta. Bonskun elämän toinen lumiukko, ensimmäinen tosin oli surkean pieni.

Puhetulva sen kun lisääntyy ja tarkoituksenani oli kerätä Bonskun sanoja tammikuun loppuun saakka. Puolessa välissä menin sekaisin laskuissa ja nyt Bonsku on selvästi tullut sanastospurttivaiheeseen ja uusia sanoja tulee päivittäin. (Ammatillinen huomautus: on hyvin yksilöllistä, missä tahdissa kieli kehittyy ja yksilöllinen, tyypillinen variaatio tässä vaiheessa suurta, joten älä turhaan vertaile.) Se on kyllä todella hauskaa, sillä pienet keskustelut Bonskun kanssa ovat päivän parasta antia. Bonsku juttelee välillä myös menneistä tapahtumista ja muistaa esimerkiksi, mitä on tehnyt isovanhempiensa kanssa. Hän voi vaikka kertoa "Mummu, vaa, nam nam", jos hän on päässyt mummun ja vaarin kanssa kahvilaan. 

Noin! Vielä on helppo rakentaa lapsen kokoinen lumiukko, tai suurempikin. 

Bonsku on kultuuripersoona. Hän rakastaa konserteissa, museoissa, ravintoloissa ja kahviloissa käymistä. Taidemuseon juurella Bonsku alkaa osoitella "Mu, mu! Tauju! Tajja! (=tarra)", jokaisen kahvilan kohdalla hän sanoo "nam nam" ja konserteissa jaksaa kuunnella yllättävän hyvin, kun saa vähän puljata omiaan välillä. Ja kun musiikki loppuu, hän huuta encorea: "MAKIAA! MAKIAA!" (=musiikkia). Kotona Bonskun suosikki on lastenmusiikkiorkesteri Ammuu. Kohta pääsemmekin kuuntelemaan Ammuuta livenä. Jännä nähdä, mitä Bonbon siitä sanoo.

Disclamer: Lyhdyssä on Led-kynttilä ja sytytyspyssy on lukittu. Yritin ensin sytyttää itse oikeaa kynttilää, mutta totesin että ledi on parempi. 

On hauska kuunnella, miten Bonsku on alkanut lauleskella. Hän ei kuulu niihin lapsiin, jotka laulavat ennen kuin puhuvat, vaan on vasta muutaman kuukauden alkanut tapailla pieniä melodioita. Hämä-hämähäkki, Ihhahhaa, Tuiki tuiki tähtönen ja unilaulu Tule kanssani Herra Jeesus ovat olleet ensimmäisiä laulunpätkiä, unohtamatta tietenkään Kaapon tunnaria. Ai niin, ja "paa-pa-pa-paa-pa-maa-maa-ma-maa-ma". Aika klassisella lastenlaululinjalla siis mennään. Bonbon tykkää myös soittaa ja tanssia. Välillä meillä on kotona oikein jamit, kun hän leikkii soittavansa trumpettia ja taputtaa aina soolon jälkeen.

Oho, mites tässä nyt näin kävi. 

Bonskun päivärytmi on toistaiseksi pysynyt melko samana, vaikka hän on ollut kotona isän kanssa. Hän herää aamulla yleensä noin kello yhdeksän (paitsi tällä viikolla rytmi on aikaistunut jopa tunnilla), syö lounasta puoliltapäivin ja nukkuu päiväunet ilmeisesi noin kahden maissa. Välipala on ennen tai jälkeen päiväunien. Nyt päiväunet ovat onneksi alkaneet onnistua jo ennen kuin tulen kotiin, joten minua on iltapäivisin vastassa iloinen pieni poika. Sitten seuraa iltapäivän läheisyystankkaus ja kahvi+Kaapo-hetki. Viiden-kuuden aikaan syödään päivällistä ja sen jälkeen touhutaan milloin mitäkin. Joskus lähdetään kaupungille tai puistoon, joskus ollaan vaan kotona tai ehkä käydään alakerrassa soittamassa rumpuja. Iltapalaa syödään noin yhdeksän aikoihin, jonka jälkeen on iltatoimet kylpyineen ja iltasatuineen. Untenmailla Bonsku on yleensä siinä kympin maissa. Rytmi kuulostaa varmasti monen korvaan myöhäiseltä, mutta se tuntuu olevan ainakin toistaiseksi kovin luontainen Bonskulle ja toimii myös meidän vanhempien mielestä ihan hyvin. Ainakin minulle jää aikaa iltaisin Bonskun kanssa, kun hän ei simahda seitsemältä!

Bonsku auttamassa kiinteistöhuoltoa. "Kaivu" on kova juttu. 

Ja iloisia uutisia! Bonsku on nyt vihdoin ihan oikeasti alkanut syödä enemmän ja painoa on kertynyt mukavasti. Pituutta tulee tasaisen vähän, mutta kuitenkin taisaisesti. Toivottavasti sama kehitys jatkuu. Bonsku tykkää edelleen eniten kalasta, mutta myös muut proteiininlähteet käyvät. Leipä, juusto ja erityisesti voi ovat kovasti mieleen. Mango on suosikkihedelmä ja kurkku maistuu aina. Vakkari-thaimaalaisessa pyydämme Bonskulle aina kanaa ja bambua kookoskastikkeessa, sillä mausteita hän ei oikein siedä, mutta "bamba" ja "kooko" ovat herkkua. Ravintoloissa Bonsku syö usein kauemmin ja keskittyneemmin kuin kotona, mikä tuntuu ehkä nurinkuriselta, kun ravintoloissa on paljon enemmän hälyä.

Vaikka Bonsku osaa jo monenlaista, välillä muistaa, että hän on oikeastaan vielä tosi pieni. 

Bonsku on joissain tilanteissa hieman varautunut ja hitaastilämpiäväkin tyyppi, mutta toisaalta niin vilpittömän innokas kommunikoija ja varsin epäsuomalaisen rohkea tervehtijä. On niin hauskaa, kun hän selkäkyydissä tai rattaissa matkustaessaan tervehtii sekä vastaantulijoita että ohikulkijoita iloisella "Moi!"-huudahduksella. Toivon, että hän säilyttää tämän innokkaan tervehtimisasenteensa!

Millaisia terveisiä haluat lähettää Bonskulle?