Olin haaveillut jo jonkin aikaa Raija Uosikkisen Emilia-sarjan astiasta. En ollut koskaan ajatellut kerääväni sen enempää, mutta ajattelin, että joku yksi kippo tai kuppi olisi kiva olla kokoelmissa. Sarja piirrostyyli on kovin viehättävä ja sen tarinakin on hauska: kuvat kertovat Uosikkisen amerikantädin elämästä.
Syksyllä äitini bongasi sarjaa eräältä kirpputorilta ja päätti ostaa minulle joululahjaksi jonkun astian, joka olisi sopiva myös yksittäisenä esineenä. (On muuten siinä ja siinä luokittelenko tämän "kirrputorilöydöksi" vai en.) Hän päätyi kuvissa olevaan pieneen pyöreään rasiaan, jossa fiini naishenkilö siemailee teetä tai kahvia keinutuolissa istuen.
Syy siihen, miksi hän päätyi juuri tuohon rasiaan näkyy alla. Se on pappani ostama keinutuoli, jossa olen istuskellut juomassa jo monet aamukahvit ja -teet ja päntännyt erinäisiin tentteihin. Rasian kannessa oleva tyttö muistutti siis minua, vaikka olen tosin enemmän koiraihmisiä.
 |
| En vielä osaa viimeistellä kuvia ihan sisustuslehtien tyyliin: huomaa jalasten jäljet matossa ja tv-pöydän kulma |
Hauska yksityiskohta on, että myös pappani on "amerikankävijä" kuten kuvissa seikkaileva tätikin. Keinutuolin pappani sen sijaan kuljetti selässään (!) Turusta 50km päähän polkupyörällä. Tuoli ei ole Ilmari Tapiovaaran Mademoiselle, vaikka ensivilkaisulta näyttääkin samalta. Sillä on kuitenkin aimo annos tunnearvoa ja itseasiassa se on Mademoisellea mukavampi.
Nyt voin ihailla ihanaa Emilia-rasiaani vanhan liinavaatekaapin päällä. Sekin on isovanhempieni peruja, mutta siitä kerron joskus toiste. Silloin voin myös selittää, mistä juontuu sen nimi, Haisu-kaappi.
Heips!
VastaaPoistaTuli oikein nostalginen olo, kun katselin pappan keinustuolia ja mamman liinavaatekaappia.
Äiti
Hauskaa kun esineellä on tarina!
VastaaPoistat. Virpi
Äiti: Hihi! On kyllä kivaa, että meillä on melkein jokaiselta isovanhemmalta jotakin. Ukiltakin on se keramiikkavaasi.
VastaaPoistaVirpi: Juu niin on ja tässä tapauksessa oikein moniulotteinen!
Hei Karkkis!
VastaaPoistaVihjeet, jotka tulivat Italiasta ja työtoverilta, johdattivat minut tämän kauniin blogin seuraan.
Olet jo ennestään tunnettu monien kauniiden asioiden harrastamisesta ja linja näyttää jatkuvan tässä ihastuttavassa blogissa.
Oli ilo päästä kurkistamaan suloiseen kotiinne.
Onnea ja menestystä!
t. Helmi
Helmi: Hihi, kiitos, kiitos! Hauskaa, että voi sanoa vihjeiden tulleen oikein Italiasta! On kyllä kiva opetella ottamaan kuvia kauniista esineistä ja omasta kodista ja muustakin. Tämä on kehittävä harrastus: kuvaus ja kirjoitustaito kehittyvät molemmat.
VastaaPoistaHei, ihana keinutuoli! :) Tiedätkö minkä ikäinen tuo keinutuoli on ja mistä pappasi on tuon ostanut? :)
VastaaPoistaT: Henna
Keinutuoli on varmaankin 60-luvulta, mutta tarkempaa ostopaikkaa en tiedä. :) Tuoli on kyllä ihana ja vastaavia on onneksi tarjolla hyvällä tuurilla vanhan tavaran liikkeissä.
Poista