tiistai 30. marraskuuta 2021

Karkkisväriset marmorikynttilät

 Sain potkaistua joulutunnelman käyntiin ensimmäisenä adventtisunnuntaina ja pistin pystyyn kynttilänkoristelutehtaan. Pari vuotta sitten koristelin kynttilöitä Vimman ihanassa pajassa ja viime vuonna tein itse raidallisia kynttilöitä.  Tänä vuonna päädyin koristeluhommiin, sillä valaminen on aina se työläämpi vaihtoehto.

Tässä palavat itseasiassa vuoden 2019 kynttilät, jotka viime vuonna käytettiin adventtikynttelikössä. Nyt poltettiin ne loppuun. 

Ostin ison satsin kruunukynttilöitä ja kaivoin tarvikkeet esiin. Minulle on vuosien saatossa kertynyt hyvä varasto kynttilävärejä, mutta ilmeisesti vahaliidutkin käyvät. Tällä kertaa en viitsinyt kaivaa esiin edes keittolevyä vaan päätin pärjätä pelkällä vedenkeittimellä ja kynttilähommiin varatuilla kattiloilla. Lisäksi säästin pari säilyketölkkiä kastaen koristeluun. 

Etsin helppoja kynttilänkoristeluideoita netistä ja törmäsin kynttilöiden marmorointiin. Se olikin helppo ja hauska tapa saada kauniita kynttilöitä. Kaadoin kiehuvan kuumaa vettä kattilaan (aluksi vähemmän, jotta sitä voi myöhemmin lisätä), tiputin veteen muutaman värinapin ja sekoittelin niin, että napit sulivat ja pinnalle mudostui värikiehkuroita ja pisaroita. Osa väreistä putosi kattilan pohjalle ja niitä piti nostella pinnalle grillitikkujen tai lusikoiden avulla. Sitten nappasin kynttilän ja pyörittelin sitä kuuman veden joukossa, jolloin väri tarttui marmorimaisen epätasaisesti kynttilään. Kynttilöistä tuli niin kauniita ja jokaisesta aivan oma yksilönsä, joten en millään malttanut olla tekemättä koko ajan lisää ja lisää. Vaihdoin vain välillä väriä: minulla oli toinen kattila lämpimiä ja toinen kylmenpiä sävyjä varten. Välillä myös putsasin kattilaa, jos väri vaihtui radikaalisti. Jos vesi jäähtyi liikaa, kaadoin kattilaan lisää kiehuvaa vettä. 

Sanomalehti on hyvä suoja alla. Tässä näkyy hyvin, miten väri on levinnyt veteen. Kynttilää pyöritellään ja tietysti vielä käännetään toisin päin, jos haluaa koko kynttilän marmoroiduksi. 

Tämä tyyli koristella oli myös nopea. Aivan yhtäkkiä koko kynttilälaatikko oli tyhjä! Kokeilin myös sekoittaa värejä, mutta melkeinpä nämä näyttivät kauniimmilta aina yhdellä värillä kerrallaan. Joihinkin laitoin kahta melko toisiaan lähellä olevaa väriä, kuten vihreää ja keltaista. 

Toinen toistaan ihanampia sävyjä! Keltaiset eivät pääse kuvissa oikein oikeauksiinsa. 



Kaikki kynttilät odottamassa joulua. Jokainen omanlaisensa yksilö. 

Koska marmoroinnissa on koko ajan lähellä kuumaa vettä, en viitsinyt lasten kanssa käyttää tätä menetelmää koristeluun. Olisi pitänyt koko ajan muistuttaa, että kädet eivät saa osua veteen. Niinpä teimme lasten kanssa heidän varhaiskasvattajilleen kynttilöitä perinteisemmillä koristeluilla eli kastamalla eri väreihin. Sulatin punaista, sinistä ja keltaista säilyketölkkeihin siten, että laitoin purkit ensin kattiloihin, joissa oli kuumaa vettä. Sitten kaadoin vielä purkkeihin kuumaa vettä ja sen jälkeen sulatin veteen parafiinia sekä värinappeja (tässäkin varmaan vahaliitu kävisi myös). Kuuma vesi pitää parafiinin sulana ja se jää kellumaan pinnalle, eikä sitä tarvitse olla niin paljon. 


Parafiinit sulamassa vedessä. Tässäkin jätin varaa, että vettä saattoi myöhemmin lisätä. 


Sitten dippailemaan kynttilöitä! 

Sitten vain dippailemaan! Lapset tekivät innoisaan värikokeiluja. Kynttilöitä dipatessa oli helpompi pitää pienet sormet erossa liian kuumista nesteistä, sillä jotenkin lasten oli helpompi hahmottaa, että värikäs kynttilämassa on kuumaa versus vesi kattilassa on kuumaa. Kun pojat tekivät koristelut vuorotellen minun kanssani, se sujui oikeastaan aika mallikkaasti. Aluksi heillä oli suuret suunnitelmat tehdä kynttilät ihan kaikille aikuisille päiväkodissa, mutta into loppui kyllä neljän kynttilän jälkeen kummallakin. Voidaan tietysti antaa vain yksi kynttilä per aikuinen tai lisäksi minun koristelemani. 

Bonsku keskittyy kynttilöiden kastamiseen. Hän halusi tehdä päävärein koristeltuja kynttilöitä. 

Lastenkin kynttilöistä tuli oikein hauskoja ja värikkäitä. Samalla pidettiin pieni väriopin oppitunti. Oli aika hauska nähdä, miten dippaamalla sininen keltaiseen, kynttilä muuttuikin vihreäksi. Kummallakin oli selkeä visio, joten suunnitteluapua kumpikaan ei juuri kaivannut. Keskelle kynttilöitä tiputeltiin Bonskun kanssa pilkuiksi väriä grillitikulla ja lusikalla. 

Bonskun hienot bauhaus-henkiset kynttilät. 
Tiitin kerrokselliset kynttilät. 

En itseasiassa ole mitenkään kova polttamaan kynttilöitä, mutta sekä kynttilöiden tekeminen että koristelu on kyllä niin hauskaa, että sitä kyllä jaksan tehdä. Ja oikeastaan näistä tulee sen verran hauskan näköisiä, ettei niitä niin tarvitse polttaakaan, vaan riittää että katselee. Adventtikynttelikköön tietysti kyllä laitoin jo marmoroidut kynttilät. 


Ja tietysti valitsemani karkkisväriset adventtikynttilät. 

Iloista joulunodotusta!

perjantai 12. marraskuuta 2021

There is one pumpkin Among us

Kurpitsajuttuineni olen nyt jo vähän myöhässä sesongista, mutta menköön, sillä tämän vuoden kurpitsasta tuli aika hauska ja lisäksi onnistuin tekemään koverretusta kurpitsasta todella herkullisen piirakan, jonka reseptin haluan kirjoittaa ylös.  Vanhoja kurpitsajuttuja voit lukea täältä. 

Pojat valitsivat tällä kertaa vaalean kurpitsan. Torimyyjä muisti parin vuoden takaisen Batman -kurpitsamme. 


Among us tai "amongaassit", kuten ainakin eskarit asian ilmaisevat, on ollut kova juttu tänä syksynä. Vaikka itse peli ei ihan vielä tämän ikäisille ehkä sovellu, niin hauskat värikkäät ukkelit ja jännittävän pelin idean ymmärtäminen kiehtovat.  Pelissä siis yksi "impostor" käy listimässä toisia avaruusaluksen ukkeleita samalla, kun muut epätoivoisesti yrittävät selvittää kuka huijari on. Osana lasteni media- ja pelikasvatusta olen tietysti kokeillut peliä, sehän on kuin vanha kunnon x-murhaaja tai silmäniskumurhaaja, mutta pelinä hauskoilla avaruusukkeleilla höystettynä. Varsin koukuttavaa, mutta ei ehkä ihan vielä alle kouluikäisille soveltuvaa kuitenkaan. 

En kuitenkaan ihmettele, että Among us -lelukrääsä on vallannut kaupat ja Bonskukin sai yhden figuurin synttärilahjaksi. Lisäksi aiomme tänään muovailla värikkäitä hahmoja muovailuvahasta. Ja tietysti kun tämän vuoden kurpitsaa alettiin suunnitella, niin Bonskuhan keksi, että tehdään Among us -kurpitsa. Itse olin hiukan innostuneempi Darth Vaderista, mutta suostuin lasten ehdotukseen. Onneksi Pinterest auttoi jälleen ja löysin helppoja ideoita, miten Among us -ukkelit saa kurpitsaan koverrettua.

Hurja impostor paljastaa hampaat vain iskiessään. 

 
Lopulta homma lähti kuitenkin lapasesta ja tein yhteen kurpitsaan oikein koko miehistön impostoreineen kaikkineen. Joukossa on pari jo listittyä hahmoa sekä pari ihan tavallista miehistön jäsentä sekä terävähampaiden impostor. Huomaan, että kurpitsankoverrus ja kaiverrus tekniikkani ovat vuosien varrella hioutuneet, koska nyt se onnistui jo suurimmaksi osaksi ilman taistelua. 

Viitteenomaiset Among us -hahmot toimivat myös koverrettuina. 

Impostoreja taitaakin olla kaksi... 


Ja sitten se piiras! Olen ennenkin tehnyt kurpitsapiirasta, mutta nyt onnistuin mielestäni vielä paremmin kuin ennen. Siitä tulikin varsinainen hävikkipiirakka, sillä sisällytin siihen sekä koverretun kupitsan mallon myös viimejouluiset piparimurut. Ne olivat säilyneet hyvin tiiviissä rasiassa, eivätkä maistuneet yhtään härskiintyneeltä. Oikeastaan voisi sanoa, että piirakassa käytettiin sekä Millennium Falconia että Among usien alusta. Huomioi kuitenkin, että kaikki koverrettavaksi tarkoitetut kurpitsat eivät sovellu syötäviksi. Yhdistelin piirakassa eri reseptejä sen mukaan, mitä kaapista sattui löytymään. 

Pohja

  • n. 200 g keksejä tai piparkakkua
  • 50 g voita tai margariinia

Täyte: 

  • n. 500 g kurpitsasosetta 
  • 0,5-1 dl sokeria
  • 1 dl muscovadosokeria
  • 2 tl piparkakku maustetta tai erikseen kanelia, kardemummaa, inkivääriä jne. 
  • 1 dl kermaa
  • 1 dl maitoa
  • 3 munaa

1. Murskaa piparkakut ja sulata voi/margariini. Sekoita pohjan ainekset keskenään ja levitä voideltuun piirakkavuokaan. Laita pohja kylmään odottamaan. Laita uuni 225 asteeseen. 

2. Valmista tarvittaessa kurpitsasose keittämällä kurpitsan malto pienessä vesimäärässä, n. 1-2 dl, ja soseuta. 

3. Kuumenna sosetta hellalla ja sekoita joukkoon sokerit, mausteet ja kerma sekä maito. Kiehauta ja laita jäähtymään. 

4. Kun kurpistaseos on jäähtynyt selvästi, sekoita joukkoon munat. Kaada seos piirakkapohjan päälle ja paista uunissa 225 asteessa ensin 15 minuuttia ja sen jälkeen 175 asteessa vielä 40 minuuttia. Riippuen uunista aika voi olla vähän vähemmän tai vähän enemmän, kuten minulla. Seuraa täytteen hyytymistä. 

5. Anna piirakan jäähtyä vähän ja tarjoa esimerkiksi kermavaashdon kanssa. 




Tämä simppeli kurpitsapiirakka oli kyllä yksi parhaista, mitä olen syönyt. Aiemmin olen usein käyttänyt kondensoitua maitoa, mutta tämä oli melkein parempaa. Yön yli jääkaapissa maku vielä vähän syveni. Hauskaa, että kurpitsat ovat tulleet osaksi meidän jokasyksyistä ruokavaliota, sillä ne ilahduttavat sekä ulkonäöllään että maullaan. 

Ulkoa en saanut tämän parempia kuvia, kun linssilude tuli jokaiseen kuvaan. 

Millaisen kurpitsan sinä olisit tehnyt tai teit tänä vuonna?