Siivotessani askartelukaappia silmiini osui pitkästä aikaa keltainen kansio. Sen sisällä on iso pinkka teini-iässä tekemiäni sarjakuvia. En ole vuosiin katsonut niitä läpi, mutta nyt avasin kansion ja oikein hämmästyin sitä määrää, mitä sarjakuvia löytyi. Sarjakuvissa seikkailivat brittitytöt Amy ja Katie, jotka olivat tietysti minun ikäisiäni. Keksin hahmot alunperin ennen Lontoon matkaamme ja ensimmäisessä sarjakuvassa tytöt matkustavatkin Lontooseen. Siitä meinasikin tulla ihan suorastaan fantasia-sarjakuva tyttöjen löytäessä kaksoisolennot, mutta lopulta keksin jonkun tylsemmän loppuratkaisun.
Ensimmäinen sarjakuva oli monen sivun mittainen, mutta melkein kaikki muut olivat vain sivun mittaisia. Koska olin varsinainen anglofiili, kirjoitin kaikki sarjakuvat englanniksi. Tietysti, koska Amy ja Katie olivat brittiläisiä, keksitystä Mintonin kaupungista kotoisin. Kielessä on kyllä varmasi vaikutteita myös amerikanenglannista ja välillä hieman kökköjä sanankäänteitä. Loin sarjakuvien taakse oikein taustatarinat, piirsin tyttöjen perheet, kodit ja vaatevarastot. Samastuin aina hieman enemmän Amyyn, mutta Katie oli myös vähän sellainen "haaveminä", sillä hänellä oli poikaystäväkin.
Välillä kyllä kauhistuttaa, kuinka paljon Amy ja Katie shoppailivat. Shoppailu toistuu monessa sarjakuvassa ja tytöillä oli valtavat määrät vaatteita. No, se kuvastanee vain 2000-luvun alun teinitytön arvostuksia maailmassa ennen ilmastokriisiä ja pikamuodin ongelmien tiedostamista. Mutta on sarjakuvissa syvällisempiäkin teemoja. Yhdessä pohditaan tulevaisuuden urasuunnitelmia ja toisessa (tosin kesken jääneessä) pohditaan elämää kuoleman jälkeen. Mutta tosiaan, enimmäkseen shoppailua, poikia ja ennenkaikkea ystävyyttä. Minulla ei ollut lapsena tai teininä aivan samanlaista ystäväparia kuin Amy ja Katie olivat toisilleen. Oli parhaita ystäviä, mutta usein meitä oli vähintään kolme tyttöä porukassa, eikä sellaista "ainoaa bestistä" ollut.
Sarjakuvissa oli yleensä jokin hassu koukku tai lopetus, kuten kunnon sarjakuvassa kuuluu. Ehkä mieleenpainuvin vitsi oli, kun Amy ja Katie tippuvat rankan shoppailureissun jälkeen työmaakuoppaan ja he lausahtavat "I guess we really shopped till we dropped!". Heh heh. Toisessa taas tytöt putoavat laiturilta veteen. Välillä vitsiksi riittää vaikka se, että Amy ja Katie huomaavatkin, että hiusväripurkit menivät väärinpäin tai he vaihtavat ostamiaan takkeja keskenään, kun ovatkin ostaneet toiselle paremmin sopivan takin. Välillä taas keskiössä on Amyn toivoton ihastus Mikeen, jolta Amy kovasti toivoisi saavan vastakaikua. Aika pieniä arkisia juttuja.
Piirrostyyliin muistan saaneeni inspiraatiota Koululainen-lehden oma lehti -kilpailun voittajalta. Ainakin päiden mallit ja Katien huulet saivat inspiraatiota voittajalehdessä olleilta sarjakuvahahmoilta. Vähitellen tyyli muuttui kuitenkin omemmaksi ja olen käyttänyt tätä sarjakuvatyyliä myös muissa tilanteissa. Olen esimerkiksi piirtänyt "Amy ja Katie"-versioita työkavereistani läksiäismuistona ja onnittelukortteihin. Pienillä muutoksilla saa yllättävästi ihmisistä sen olennaisimman, vaikka kasvonpiirteet ovatkin pääasiassa soikioita.
Oli aika hauska palata näihin sarjakuviin ja päästä vähän oman teini-ikäisen pään sisään. Sarjakuvien kautta se oli huomattavasti kevyempää kuin vaikka teini-iän päiväkirjaan tutustuminen. En muistanut, kuinka monta sarjakuvaa olinkaan ehtinyt piirtää. Ne ovat syntyneet vuosien 2000-2004 välillä. Harmi, ettei niissä ollut päivämääriä. Oli joulu-, koulu- ja kesäteemaa ja vaikka mitä. Olenpa tehnyt jopa Amyn ja Katien keittokirjankin! Ehkä pitäisi julkaista näistä parhaita vaikka instassa yksi kerrallaan, sillä näitä on ihan hauska itsekin lukea. Tai pitäisi varmaan tehdä myös nykypäivän versioita: Amy ja Katie alkavat käydä kirppareilla, Amy ja Katie konmarittavat ja Amyn ja Katien ilmastoahdistus. Shoppailun tilalle vähän muuta sisältöä.
Ja olen minä vähän päivittänyt hahmoja tähän päivään, tein nimittäin eräälle kantoliinatutulle lahjaksi muutaman paperinuken, joissa käytin Amyn ja Katien hahmoja. Ehkä seuraavan sarjakuvan nimi onkin Amy & Katie: Babywearing fever.