Uusi arki alkaa asettua uomiinsa ja kuten arvata saattaa, paremmin kuin osasin odottaa. Bonsku viihtyy iskän kanssa loistavasti ja minä voin olla töissä kevyellä mielellä. Vain yhtenä aamuna, juuri tänä maanantaina, Bonsku on herännyt ennen kuin olen lähtenyt töihin. Silloin hän tietysti itki perääni, mutta oli kuulemma nukahtanut lähtöni jälkeen pian uudestaan ja posottanut unta kymmeneen. Minä olen viihtynyt töissä, vaikka silti työpäivät saisivat kyllä olla vähän lyhyempiä. Ja nyt pitenevät vielä entisestään, huoh.
Arkikuva 2/52. Huono äiti somettaa ja lapsi katsoo Kaapoa. Tsot tsot. |
Uusi arki on tuonut mukanaan myös uusia rutiineja. Päivän paras hetki on, kun avaan oven ja kuulen iloisen kiljahduksen. Pian Bonsku jo juoksee innoissaan vastaan ja tanssii pienen onnentanssin. Pian jo istuskelemme sylikkäin sohvalla. Minulla on kädessäni kuppi kahvia ja Bonsku saa katsoa päivän Kaapo-annoksensa. Minä ehkä siinä selailen omia juttujani toiselta pädiltä tai puhelimesta. Korpit saattavat jo kaarrella talomme yllä, mutta minusta tämä on paras mahdollinen tapa käyttää sosiaalista mediaa lapsiperhearjessa. Molemmat saavat läheisyyttä - win. Minä saan hetken hengähdystauon ja aivotonta toimintaa töiden jälkeen - win. Lapsi saa haluamaansa ohjelmaa - win. Win-win-win-tilanne siis, enkä keksi siitä mitään pahaa. Istuskelemme sohvalla tämän kahvikupilliseni ajan ja sitten jatketaan jo muita päivän juttuja yhdessä.
Haha, tajusin juuri, että molemmissa ensimmäisissä arkikuvissa Bonbonilla on tabletti kourassa. Tästä voisi lähteä liikkeelle monenlaiset spekulaatiot siitä, millaisia virikkeitä Bonsku arjessaan saa. Mutta Nämä hetket ovat vain hetkiä, eivät koko totuus, kuten kaikki blogimaailmassa. Arkisia juttuja, mutta kuitenkin vain pieni siivu koko arjen todellisuudesta.
Miten sinä rentoudut töiden jälkeen?
P.S. Älkää huoliko, kohta kyllä arvon synttäriarvonnan voittajat, nyt vain en ole millään ehtinyt!
Kyllä se on se kahvikuppi täälläkin mikä töiden jälkeen on saatava. Ja sen seuraksi jokin lehti tai vaikkapa sisustusohjelmaa. Vai pitäisikö kokeilla Kaapoa?
VastaaPoistaAva
Kaapo voisi olla virkistävää vaihtelua - tai sitten ei. Bonsku katsoo aina samat jaksot uudestaan ja uudestaan. Kaapo rumpalina on suosikki.
PoistaMinusta Kaapo on puolitoistavuotiaallekin ihan sopivaa katsottavaa. Siinä vilisee hyvin turvallisia sanoja kuten äiti, isä,mummo...Vanhempien äänensävy on kannustava.
VastaaPoistaSe on kyllä totta, että Kaapo on oikeasti kiva sarja tuon ikäiselle lapselle. Arkea, oppimista ja vieläpä samanlainen kaljupää.
PoistaPikku Kakkosen merkeissä. :D Töiden jälkeen syötiin ensin yhdessä ja sitten Ellulle pikkukakkonen ja aikuisille kahvia ja somea. Sitten jaksaa taas!
VastaaPoistaKuulostaa hyvältä! Minäkin odotan, että joskus ehkä Pikku kakkonen on ykkönen. Kaapokin käy kyllä ihan hyvin.
Poista