Älä osta kurpitsaa säkissä osa 5

Hui kauhistus, tajusin, että viime vuonna ei kurpitsarintamalla tapahtunut mitään! Saatoin jonkun myskikurpitsan kiikuttaa kaupasta kotiin, mutta unelmani vuosi vuodelta suuremmasta kurpitsasta jäi unholaan. Tänä vuonna otan vahingon takaisin ja kurpitsasaga jatkuu! 

Tylsä, mutta herkullinen, ihan tavallisen kokoinen myskikurpitsa. 

Kerrataan vielä kurpitsahankintojeni vaiheet tähän mennessä. Vuonna 2012 tilasin Turun yliopiston luomupiirin kautta kokonaisen pallokurpitsan. Odotin ehkä jalkapallon kokoista kurpitsaa, mutta kävikin ilmi, että tilaamani kurpitsa painoi yhdeksän kiloa! Kiikutin sen Turun keskustan halki pyörän tarakalla. Mahtoi olla näky! Seuraavana vuonna olin varustautunut ottamaan vastaan kymmenkiloisen yksilön ja lähdin matkaan autolla. Vastassa odottikin 20 kilon kurpitsa!!! Sen kuljettaminen parkkipaikalta kotiin osoittautuikin vähän haasteelliseksi, mutta onneksi siitä tuli oiva koti  Pikku Myylle ja minulle aimo annos kurpitsasosetta. 

Blogissa arvuuteltiin, miten kurpistojen koko kasvaisi seuraavana vuonna. Aritmeettisesti vai geometrisesti? Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan hupsista keikkaa, sumea logiikka puuttui peliin ja sainkin yhden jättikurpitsan sijaan viisi minikurpitsaa. Voi pettymys! Onneksi seuraavana vuonna Bonskua lykäsi ja hän sai kurkkumopo Pötsin. Kurpitsat kuuluvat kurkkukasvien sukuun, joten aika lähellä oltiin jo. 

Tänä vuonna turvauduin kurpitsa hankinnoissani Turun kauppatoriin, eikä se pettänyt minua tälläkään kertaa. Oi ihana kauppatori, sieltä saa mitä vain! Kuten vaikka...

Tarina ei kerro, miten kurpitsa kuljetettiin parkkipaikalle. 

Vihdoin saan kurpitsavankkurit! Nyt vaan kovertamaan, suunnittelen tekeväni penkkien ylijäämämateriaalista kurpitsakeittoa. Mutta pitääköhän meidän hankkia parkkilupa kurpitsalle? Entä mitä seuraavana vuonna? Joko saamme kurpistakesämökin järven rannalla?

Joo, joo, ihan oikeasti se oli meidän oikean Kuplan kokoinen!

Mitä arvelet, että kurpitsaostoksilla sattuu ensi vuonna?