Keltainen keittiö

 Kun muutimme tänne, pidin meidän keittiöstä oikein paljon. Se tuntui raikkaalta ja modernilta verrattuna edellisen kodin 2000-luvun alussa remontoituun keittiöön. Vaikka se ei ehkä ollut aivan sellainen kuin itse olisin valinnut, se oli oikein kaunis ja myös melko hyvässä kunnossa. 

En tiedä olivatko kaapit meillä vain kovassa käytössä, vai alkoiko tämänkin keittiön ikä jo painaa, mutta tänä vuonna aloin huomata, että osa ovista alkoi rumasti kulua. En silti vieklä harkinnut keittiöremonttia, sillä sehän olisi niin iso juttu ja ei mitenkään välttämätön kuitenkaan. Kunnes sitten katselin puolihuolimattomasti Kullannuput-sarjaa ja yhtäkkiä verkkokalvoilleni lävähti aivan käsittämättömän upea keltainen keittiö! Keltainen! Minun pitää saada keltainen keittiö! Ja keittiön Appelsiini-tapetti ja vanha opetustaulu sopisi keltaiseen vallan mainiosti. 

Tämä kohtaus pysäytti minut: miten ihanan värinen keittiö!

Aloin pohtia vaihtoehtoja ja aika pian tajusin, että suurimittaisen remontin sijaan voisimme vaihtaa vain kaappien ovet ja mahdollisesti tasot. Kaappien rungot ovat vielä hyvässä kunnossa ja lisäksi puuhellan ja sähköpatterin sekä suurehkon ruokapöydän vuoksi mahdollisia keittiömalleja on vain rajallinen määrä. Ei olisi järkevää pistää kaikkea uusiksi. Mutta koska osa kaappien ovista tosiaan oli alkanut rapistua, ei myöskään kannattaisi vain maalauttaa. Kävin läpi muutaman eri keittiöliikevaihtoehdon ja päädyin lopulta Aina keittiöön, sillä sieltä tuli nopeasti selkeä ja hyvin eritelty alustava tarjous toiveitteni pohjalta. 

Pinterestin inspiraatiotaulu keittiöstä.  

Idea kelta-harmaasta keittiöstä alkoi muodostua. Hain inspiraatiota myös 20- ja 30-lukujen keittiöistä. Hauskasti niissäkin oli usein keltaista, mutta usein yhdistettynä vaaleaan vihreään, "kitchen green". Halusin kuitenkin yhdistää keltaisen mieluummin harmaaseen, sillä oikean vihreän sävyn löytäminen on vaikeaa ja toisaalta halusin nostaa keltaisen esiin. Kokonaan keltaista keittiötä en ajatellut, vaan vain osan yläkaapeista, sillä en halunnut keltaisesta kuitenkaan liian hallitsevaa. Värien käyttö on aina tasapainoilua korostamisen ja liiallisuuden kanssa. 

Myös tämä opetustaulu oli väri-inspiraationa. Myös tuon vihreän olisi voinut nostaa tuolta, mutta nuo vihreän sävyt eivät kuitenkaan kuulu suosikkeihini, joten kelta-harmaa oli valintani. 

Välitilaan pohdin ensin tapettia, mutta tulin siihen lopputulokseen, että Appelsiinia olisi silloin liikaa. Sopivia valmiita levyjä välitilaan en löytynyt, mutta sen sijaan löysin aivan täydellisen kaakelin, Pukkilan Arabesquen. Sen muotokieli sopisi hienosti meidän kattolamppuun ja lisäksi muistutti isovanhempieni vanhasta keittiön lattiasta (joka tosin oli oikeastaan aika ruma muovimatto, mutta kuvio sama). Se vaan oli laatta sieltä kalliimmasta päästä. Punnitsin vaihtoehtoja ja missä pihistää ja mihin panostaa ja lopulta totesin, että koska erikoisväriset ovat maksavat erikseen, en raaski ostaa näin kalliita laattoja. Samalla kuviolla löytyi onneksi erittäin paljon edullisemmat laatat Bauhausista, joskin pienemmällä kuviolla. Yleensä suosin kotimaista jne. mutta jostain pitää pihistää. 

Pihistä ja panosta - pihistän laatoissa ja todennäköisesti valitsen nämä edullisemmat Bauhausin kaakelit välitilaan. 

Minkä sinä olisit valinnut? Tässäkin kuvassa tuo ylin eli "Banaani" on oikeastaan itsestäänselvä valinta. 

Panostin siis erikoisvärisiin kaappeihin. Oikea keltaisen sävy löytyi helpommin kuin kuvittelin. Valitsin Tikkurilan värimalleista mukaani kaikki vähänkään kauniit keltaisen sävyt ja niistä nousi heti yksi ylitsemuiden. Jo liikkeessä ajattelin, että Banaani-sävy oli kaikkein sopivin ja kotona se vielä vahvistui. Juuri oikean lämpö- ja tummuusaste. Ei yhtään räikeä, mutta ei myöskään liian hailakka. Harmaan sävy osoittautui vaikeammaksi valinnaksi. Sen pitäisi näyttää hyvältä keltaista, terästä ja tummaa puuta vasten. Harmaiden sävyt tuntuivat muuttuvan vasten eri pintoja. välillä olin jo valitsemassa hieman vihertävään taittavaa sävyä, mutta lopulta päädyin melko tummaan ja kylmään sävyyn (tumma savu), joka kuitenkin näytti keltaisen rinnalla raikkaimmalta. 

Näistä kumpikaan sävy ei ollut lopulta valintani, vaikka tuota tumempaa mietin pitkään. Se näytti kuitenkin terästä vasten likaiselta. 

Näistä valitsin tuon kylmemmän. Se näytti lopulta paremmalta terästä vasten, vaikka puuta vasten myös tuo ylempi olisi ollut kaunis. 

Toinen satsaus oli uusi taso. Moni vaihtaa vanhat teräksiset tiskipöydät pois, mutta minä taas haluan sellaisen! Inhoan sitä, että keittiössä lavuaarin reunan alle jää leivänmurusia sun muuta ja haaveilen saumattomasta tasosta. Terästaso olisi myös tietyllä tavalla perinteikäs ratkaisu. Varmasi keittiö näyttää paljon "tämän hetken keittiöltä", mutta siinä on selvästi myös persoonallisia ja klassisia ratkaisuja. Kaapin ovissa on yksinkertaiset reunukset ja vetimiksi valitsin klassiset, vaikkakin tämän hetken trendin mukaiset messingin väriset lankavetimet. Vaikka tason väri on teräs, on keittiön puuhellan tulisuoja taas messinkiä, johon halusin vetimien sopivan. 

Perjantaina keittiöliikkeestä oltiin tekemässä tarkistusmittaukset ja pian tilaus lähtee menemään. Kesäkuussa sitten remontoidaan! Jännää ja hauskaa. Ja aika ihana ajatus, että nyt keittiö on vielä enemmän "minun keittiöni". Onhan keltainen sentään melkein koko ikäni ollut lempivärini.  

Millainen olisi sinun haaveittesi keittiö tällä hetkellä?