Ensitunnelmia uudesta keitiöstä

 Keltainen keittiö on nyt totta, eikä pelkkää mielikuvitusta omassa päässä. Kohta olemme saaneet nauttia siitä jo kuukauden! Asennus osui pahimpaan mahdolliseen aikaan, sillä samalle viikolle osui Tintin hoitovuoroviikko meillä, joten aikaa keittiön tyhjennykseen oli vain torstai-ilta, minun toinen rokotukseni, taloyhtiön yhtiökokous ja reissu Espooseen. Lisäksi kuljetusyhtiöllä oli minusta riippumattomista syistä väärä numero, joten ovet myöhästyivät ja asentajan piti hakea ne lopulta postikeskuksesta Liedosta. Tämä aiheutti sen, että putkimies ei ehtinyt enää paikalle ja vanhempieni piti päivystää viikonloppuna koska putkimies pääsisi, koska me olimme poissa ja hana piti asentaa paikoilleen. Pientä säätöä siis, mutta siitä selvittiin. Suunnittelu ja tilaukset muuten sujuivat Aina-keittiöiden kanssa kyllä hyvin. 

Melkein valmis keittiö. Välitila tosin on vielä "köyhänmiehen marmoria" eli dc-fixiä, joka vaihtuu kaakeliin.

Kun valitut värit ja materiaalit realisoituivat oikeasti, piti hetki totutella, sillä mallinnus keittiöstä oli tosiaan vain omassa mielessäni, eikä siitä oltu tehty mitään virallista "suunnittelukuvaa".  Tällainen olisi kyllä varmasti ollut mahdollinen, mutta en kokenut sille tarvetta, sillä visioni oli selkeä. Ehkä jälkikäteen sellainen olisi ollut hyvä, jotta alku ei olisi mennyt todellisuuteen totutellessa, sillä aluksi hieman epäröin, että tältäkö se päässäni näytti. Keltainen oli hieman eri sävyinen kuin värimallissa, sillä eiväthän ne koskaan ole materiaalin päällä aivan saman sävyisiä. Hetken kesti yhdistää mielikuvat ja todellisuus ja nyt olen kyllä muutokseen todella tyytyväinen. 

Tässä keltaisen sävy tulee hyvin esiin ainakin omalla koneellani. Harmaa taas näyttää melkeinpä vaaleansiniseltä!

Osittain tämä mielikuvan ja todellisuuden yhteensovittamisen hankaluus johtui siitä, että keittiö ei ollut vielä kokonaan valmis, vaan välitilan laatoitus oli edelleen ankean beige, vaikka muut värit jo vaihtuivat. Tämä ei todellakaan näyttänyt minusta hyvältä ja vaikka beige oli valkoista ja "tummaa puuta" vasten ihan ok, nyt keltaisen ja harmaan välissä se näytti todella aneemiselta. Välitilan kaakelit on jo ostettu, mutta tekijää työlle ei ole vielä löytynyt. Todennäköisesti yritämme sitä itse. Onneksi on osaavat appivanhemmat konsultaatioavuksi sekä Youtube. Kokeillaan ensin helposta kohdasta puuhellan päältä ja jos tuntuu mahdottomalta, odottelen suosiolla ammattilaista, joka ehtisi kaakeloinnin tehdä. Väliaikaisratkaisuksi laitoin välitilaan "köyhän miehen marmoria" eli dc-fixiä. Se sointuu sentään paremmin uusiin kaappeihin ja lisäksi niistä saadaan myöhemmin malli, jonka päälle laatat voidaan sommitella, kun kontaktimuovit liimaa ensin johonkin alustaan. Kaksi rullaa ei ihan riittänyt koko välitilaan, sillä puuhellan ympärillä pinta-alaa on niin paljon. Onneksi kuitenkin siinä on kaikkea muuta, joka peittää beigen laatan, jotta se ei niin häiritse. 

Vanha välitilan levy oli kyllä uusien kaappien rinnalla niin plaah. 

Väliaikaisratkaisu raikastaa sentään vähän. Tosin miehen mielestä tekee keittiön liian "ysärihenkiseksi". 

Kaikkein tyytyväisin koko remontissa olen ehdottomasti ollut tuohon terästasoon. Se on aivan ihana ja siitä kannatti maksaa! Aiemmassa tasossa allas ja erillinen tiskipöytä sen ympärillä vei kohtuuttomasti tilaa ja nyt sen huomaa. Tuntuu kuin tasojen pinta-ala olisi moninkertaistaunut! Ennen taso oli täynnä epätasaista tiskipöydän ja varsinaisen tason reunan rajaa, jonka päälle ei voinut asettaa mitään. Nyt koko taso on sileää ja ainoastaan altaat katkaisevat yhtenäisen tason. Lisäksi teräs on ollut todella helppo pitää puhtaana. Kaikki roskat ja tahrat on helppo irrottaa ja pyyhkäistä pois. Vanhassa tummassa tasossa taas ei oikein koskaan nähnyt, missä likaa vielä oli jäljellä. Naarmuja taso on tietysti jo kerännyt ja välillä väriin jää hentoja jälkiä lasinrenkaista, mutta ainakin naarmut kuuluvat asiaan ja näistä en ole välittänyt. Terästason kuuluukin kulua, josta eräs kommentoija muistutti edellisessä keittiöpostauksessa. Muuten olisin voinut olla hysteerisempi näistä ekoista naarmuista! Myös hellan ympärillä terästaso on ollut toimiva. Rasvatahrat näkee helposti ja ne myös lähtevät helposti. Ja on tuo taso myös tosi kaunis. 

Tason reuna ja vedin. Minusta messinki ja teräs sopivat hyvin yhteen. 

Altaat ovat tosi hyvät ja tasainen tiskipöytä kyllä yksi remontin parhaista jutuista. Hana kyllä pitää sittenkin vaihtaa, sillä nyt se tulee liian kiinni seinään, eikä taakse mahdu kaakelia. 

Jatketaan vielä keittiön kauneudesta.  Kyllä vaan kannatti ottaa tuo keltainen yläkaappirivistö, siitä nautin joka päivä. Sävy on tosiaan aavistuksen vielä lämpimämpi ja syvempi kuin värimallissa, mutta nyt kun sitä on katsellut eri valoissa, niin sävy toimii todella hyvin. Riippuen valosta se näyttäytyy syvän keltaisena ja välillä taas kauniin huurteisen vaaleana. Sitä on melko vaikea saada toistumaan valokuvissa oikein. Sävy on itseasiassa hyvin lähellä Appelsiini-tapetin appelsiinia, joten kunhan tapetti saadaan vielä ikkunaseinään ja kaappien päälle, tämä varmasti vielä tulee hienosti esiin. Keltainen kirkastaa koko keittiön ja pidän myös keltaisen ja messinkisen vetimen yhdistelmästä. 

Tässä valossa keltainen näyttää hyvinkin tummalta.

Myös harmaan sävy on oikea kameleontti. Sävy on lähtökohtaisesti melko kylmä, mutta vaihtelee myös todella kauniisti auringon mukana. Välillä sävy on yllättävänkin lämmin. Myös harmaaseen sopii kauniisti harjattu messinkinen vedin. Onneksi en ottanut kuitenkaan teräsvetimiä, sillä messinki tuo kivasti lämpöä myös alakaappeihin. Yksi positiivinen yllätys oli, miten hyvin kaappien sävyt msopivat tummaan puuhun, jota on edelleen jääkaapin ja uunikaapiston "koteloissa" sekä ruokapöydässä. Nyt tämä kaunis puun sävy pääsee esiin paremmin, kun ympärillä on kontrastia. 

Toinen sivu on kokonaan harmaa. Tumma puu näyttää näissä kuvissa hallitsevammalta kuin onkaan. Harmaan sävyvaihtelu näkyy tässä kuvassa hyvin: yläkaapit näyttävät lämpimän harmailta, alakaapit lähes sinisiltä -ainakin siis minun näytölläni. 

Kuvittele, että tuo tapetti jatkuu vielä ikkunaseinälle sekä tuonne yläkaappien päälle. Sitten, kun välitilan kaakelit ja tapetit saadaan seinään, keittiö on valmis.  

Tykkään myös ovien mallista. Se tuo keittiöön sitä klassisuutta, jota vanhan talon keittiö mielestäni kaipasi. Silti kaapit ovat yksinkertaiset ja sopivat myös moderneihin esineisiin. Kun vielä saadaan seinäpinnat valmiiksi, hahmottuu kokonaisuus aikalailla sellaiseksi, kuin sen ajattelinkin. Minusta keittiöstä tuli persoonallinen ja ajaton yhtä aikaa. 

Mistä tykkäät tässä uudessa keittiössä?