Tilaa lapille

 Pyöräytin meille viime perjantaina "syys- ja talvijärjestyksen" olohuoneeseen, sillä sohvalla alkoi aamuisin ja iltaisin olla kylmä, kun seinä hohkaa viilenevää ilmaa. Kevät- ja kesäjärjestyksessä sohva on ikkunaseinällä, nyt siirsin sen taas huoneen toiselle ehjälle seinälle kirjahyllyn viereen. En kuitenkaan tyytynyt siirtämään muita huonekaluja takaisin viime vuoden syysjärjestykseen, vaan kokeilin jälleen uutta. 

Peilipöytä pääsi keväällä paraatipaikalle olohuoneeseen ja se on ollut paitsi kaunistus, myös lasten legoleikkipöytä. Nyt siirsin sen eteisen viereen matalan senkin tilalle, sillä kaipasin vaihtelua sohvanäkymään. Sitä paitsi isolle senkille kertyy aina kaikenlaisia kasoja. Jospa sirolle kampauspöydälle ei tulisi kerättyä niin paljon roinaa. 

Senkki siirtyi ikkunaseinälle. Sen keskimmäinen kaappi ei edelleenkään aukea, sillä roskalavalöydön avain puuttuu. Jälleen kerran hetken mietin takalevyn puhkaisemista. Mitä sisältä löytyiskään? Tuskin kuitenkaan mitään, sillä tyhjänä senkki ei kolise yhtään. Vaikka se on melko kulunut, en halua uudistaa sitä, sillä siitä tulee mieleen niin hauskoja muistoja. Ja onneksi en maalannut sitä valkoiseksi, kuten meinasin. Kun muutimme tänne ja vertailin omia huonekalujani asuntoesittelykuviin, minuun iski hinku maalata kaikki valkoiseksi. Onneksi pääsin tästä mielenhäiriöstä nopeasti yli ja jätin aikeen toteuttamatta. 

Senkissä säilytetään valokuva-albmeita ja pelejä. Se sopi siis oikein hyvin lasten lelupöydäksi. Meillä on aina olkkarissa myös leluja, sillä monesti lapset mieluummin leikkivät siellä missä mekin olemme. On pari laatikkoa legoja, merirosvolaiva ja vihreään koriin keräsin kaikki sekalaiset. Olen minä vähän kuratoinut olohuoneen legovalikoimaa, mutta en kovin paljon. Samalla siirsin kaikki Brio-junaratalaatikot yhteen nurkkaan. Tintti niistä taas innostuikin tauon jälkeen, kun vietti räkispäivää kotosalla. 

Olisihan olohuone helpompi pitää siistinä, jos rajaisi leluja tarkemmin. Välillä jatkuvat sotkut ärsyttävät ja etenkin se, että legolaatikot on aivan pakko kaataa pitkin poikin lattiaa, vaikka niistä voisi etsiä paloja järkevämminkin. En kuitenkaan itsekään osaa aina laittaa tavaroitani järkevästi tai oikeille paikoilleen, joten en viitsi vaatia sitä (yleensä) lapsiltakaan. Minulle on tärkeää, että myös heille on tilaa olohuoneessa. 

Leikkihuonekin on kyllä ollut enemmän ja enemmän käytössä. Bonskulla on siellä omat starwars-legonsa ja Tintti on ollut jo pitkään sellainen, että haluaa välillä vetäytyä rauhassa leikkimään. Meille aikuisille taas ei oikein ole ollut mitään rauhallista soppea. Päätin tässä rymsterausinnossani, että vaihdamme myös makuuhuoneet nyt päittäin. Pienestä huoneesta tulee pelkkä makkari ja leikkihuone ja lasten makuuhuone (osan yöstä), siirtyy isompaan tilaan. Pieni työskentelypiste jää nurkkaan aikuisille, mutta muuten lapset pääsevät valtaamaan huoneen. Saas nähdä, mitä siitä tulee. Nyt kuitenkin  varsinaisen makkarin oven saa kiinni ja sinne voi vetäytyä lepuuttamaan hermojaan aina välillä. 

Ensin täällä pitää vähän siivota...

Tätä huoneenvaihdosta emme ehtineet vielä tehdä, mutta nyt kun siitä jo innostuin, niin kirjoittelen siitä sitten, kun se valmistuu. Nyt menen selaamaan tapetteja.

Mitäs luulet, jääkö Boboo makuuhuoneeseen vai ei?