Mikä eteinen, missä?

Eteinen on varmasti kotimme murheenkryyni. Tai oikeastaan sitä ei ole, vaan on vaan alue, jota kutsun eteiseksi, sillä siinä säilytetään kenkiä, takkeja ja sen sellaista, jota yleensä säilytetään eteisessä. Kuisti on sitten erikseen, mutta se on kylmä tila, joten siellä ei tee mieli säilyttää takkeja näin kylminä vuodenaikoina. Eteinen on niin olematon, että appivanhempieni oli kerran pakko tarkistaa, mistä paikkaa tarkoitan, kun puhun eteisestä.

Eteiseksi voisi ehkä laskea tuon alueen, jolla on laatoitus. Sitä on hieman jatkettu keittiön ja rappusten puolelle. 

Mutta nyt vaikuttaa siltä, että minieteisemme on kesytetty ja vähäiset neliöt valjastettu hyötykäyttöön. En halunnut eteiseen perinteistä vaatenaulakkoa, jossa on tanko poikittain ja riemunkirjavat takit roikkuvat rivissä. Olin kyllästynyt epämääräiseen takkirivistöön vanhassa kodissa. Nyt toki takkeja olisi vähemmän, kun vähemmän käytetyt saa vaatehuoneisiin piiloon, mutta silti ajatus ei houkutellut. Periaatteessa eteisnurkkaukseen olisi voinut saada pienen kaapinkin, jonne tavarat ainakin teoriassa olisi saanut piiloon. Kaappi kuitenkaan ei olisi voinut olla kovin syvä, joten epäilen, että takkimme ja lakkimme olisivat pursuilleet ovesta ulos liiaksi. Niinpä äitini ehdotti naulakkoa, jossa takit laitettaisiinkin ikäänkuin peräkkäin eikä rinnakkain. Näin takeista jäisi näkyviin vain edessä oleva. Tämä ainakin hieman ehkä rauhoittaisi näkyä. 

Tuoli sopii hyvin eteiseen ja pieni sivupöytä on kätevä laskutila. 

Tuumasta toimeen ja naulakkoja etsimään. Valikoimaa ei ollut valtavasti, ainakaan sopivassa hintaluokassa. Yksi sopiva naulakko löytyi ja se olikin tilaustuote. Pistimme viestiä liikkeeseen ja lupasivat tilata. Sitten odoteltiin. Ja odoteltiin. Välillä pyydettäessä tuli väliaikatietoja, missä naulakot seilasivat ja tuntui, että ne menivät maapallon vähintään kahdesti ympäri. Lopulta naulakot saapuivat Suomeen. Ja liikkeestä tuli viesti, että ne olivat niin huonoa laatua, että he lähettivät ne takaisin. Aha. Seuraavat naulakot he saisivat joskus kesällä! Emme jääneet odottelemaan ja liike ymmärsi tämän hyvin. Oli kyllä omituinen kokemus, sillä eivät naulakot olleet hintaluokaltaan kuitenkin ihan Ikeaa. 

Kite-hyllyt sivulta. Minulle tulee ehkä leijaa ennemmän mieleen paperilennokki. Hyllyillä säilytetään pyöräilykypäriä. 

Onneksi toinenkin sopiva naulakkomalli löytyi ja malli miellytti myös silmää enemmän kuin tämä alkuperäinen suunnitelmamme. Kyseessa on Maze-merkkinen Kite-naulakko, jossa ideaa on haettu leijasta. Ihastuin siroon naulakko-hattuhyllyyn heti ja ne saapuivat melko nopeasti tilaamiseen jälkeen ja ainakaan puulaatu ei voi olla heikkoa, sillä ne on tehty metallista. Ulkoisesti ohuet hyllyt ovat kuitenkin hyvin jämäkän tuntuiset. Toiseen naulakkoon ripustettiin lasten ulkovaatteet S-koukuilla ja toiseen vanhempien eniten käytössä olevat takit henkareilla. Henkareiden laittamisessa pitää nähdä hieman vaivaa, mutta ei onneksi ihan mahdottoman paljon. Ja sama homma olisi ollut edessä perinteisen mallisessa vaatetelineessäkin. 

Lisää kuvateksti

Kenkiä, lapasia ja muuta tilpehööriä säilytetään edelleen isovanhempieni vanhassa lipastossa. Se ei ole ehkä käytännöllisin ratkaisu, sillä sen laatikot ovat hieman jäykät, mutta tunnearvo on sen verran kova, että haluan niitä hankalia laatikoita nykiä päivittäin. Tämän lisäksi hankittiin kesäkenkiä ja muuta isompaa säilytettävää varten pari Ikean kenkälaatikkoa, jotka sijoitettiin alakerran portaikon alkupäähän. Nyt niissä on mm. kantoreppu, minun toppahousuni, Bonskun saappaat ja kakkoskengät. Kesällä varmaan niitä kesäkenkiä, sillä niitä on sen verran monta paria, ettei niitä viitsi jättää lattialle ajetehtimaan. Hang it all -naulakko on melkein pelkkä koriste, mutta on silläkin sentään funktio. Bonskun kerhoreppu, toinen lastenreppu ja kestokauppakassikassi roikkuvat siinä vakituisesti. Lisäksi se on äärettömän hyvä lapastenkuivatusteline. 

Ikean kenkälaatikot ovat sopivan huomaamattomat. Äitiyspakkauksen makuupussi sopii juuri sopivasti sen päälle. Kestokasseja säilytetään nahkaisessa laukussa. 

Eteinen on näillä ratkaisuilla pysynyt melko hyvässä järjestyksessä. Ulkovaatteet on jaksettu laittaa suhteellisen säntillisesti omille paikoilleen. Ja tietysti pienessä eteisessä järjestyksen on pakkokin pysyä yllä, sillä muuten mistään ei tule mitään. Iso eteinen meni jopa helpommin sotkuun. Ainoa miinus näissä ratkaisuissa on se, etteivät lapset saa laitettua ulkovaatteitaan itse omille paikoilleen, sillä naulakot ovat niin korkealla. Toisaalta tätä ongelmaa ei ole pakko ratkaista vielä, sillä voi olla, että ne vaatteet jäisivät joka tapauksessa lattialle lojumaan. Ehtii sen oppia myöhemminkin. 

Eteinen siisteimmillään, kun puolet perheestä on töissä ja puistokerhossa. 

Nyt kun takit eivät enää roiku oven edessä, tulvii sieltä kuistin läpi ihanasti valoa. Säästimme  yhden "ovenpäälliskoukun" vieraita varten ja onneksi itsekuria on ollut sen verran, ettei siihen ole tullut ripustettua takkia. Nyt vielä pitää odotella hieman lämpimämpiä kelejä, että ovea voi pitää kokonaan auki. Kesällä myös osan eteisen toiminnoista voi siirtää kuistin puolelle.

Mitä pidät? Onko sinulla lisävinkkejä pienen eteisen ratkaisuihin?