Juhlasesonki

Juhlasesonkimme on käynnistynyt varsin vilkkaasti, sillä viikon sisällä meillä on ollut kahdet juhlat. Viime sunnuntaina kutsuimme miehen sukulaisia meille syömään ja eilen järjestimme toisen kerran olkkarifestarit, joilla juhlistettiin miehen pyöreitä vuosia viime vuonna. Vaikka juhlien järjestämisessä (ja siivoamisessa) on aina oma vaivansa, joka kerta juhlien aikana ja jälkeen tuntuu siltä, että kaikki se vaiva on kannattanut! Tähän postaukseen yritän tiivistää tunnelmia sekä sunnuntain juhlaillalliselta, että eilisistä festareista. 

Juhlapöytä katettu ensimmäistä kertaa uuteen pöytään.

Our festive season has begun: we've had two parties in one week. The first one was last sunday when we invited my husband's relatives for dinner. We had a lovely time and I served coq au vin, eggplant gratin  and chocolate meringue gelato. Yesterday we arranged our second "living room festival". Last year, I ended the post saying I want to throw another one of these parties. So we did and once more, had a blast. 

Alkuglögit olivat erityisesti lapsivieraiden mieleen. He joivat glögiä vielä jälkkärinkin kanssa,

Keksin syksyllä idean, että olisi mukava kutsua koolle miehen sukua ihan vaan näkemisen ilosta. Monet asuvat kaukana itä-suomessa (eli pk-seudulla) ja usein kiireiden takia nähdään melko harvoin. Nyt paikalle pääsi vajaa puolet kutsutuista ja vaikka olisi ollut mukava nähdä ihan kaikkia, oli määrä kotiimme nähden melko sopiva eli yhteensä meitä oli 13. 

Alkupaloja

Olin päättänyt laittaa vieraille ruokaa ja miettiä tarjottavat tulijoiden määrän mukaan. Päädyin tarjoamaan kukkoa viinissä sekä kasvisvaihtoehtona ranskankermalla kuorrutettua munakoisogratiinia. Olin harjoitellut ruokia etukäteen, joten ruokien onnistumisesta ei tarvinnut juuri stressata. Lisukkeena tarjoilin kaurasuurimoita. Alku- ja välipalaksi laitoin esille juustoja ja hedelmiä sekä leipiä ja jälkiruoaksi maailman helpointa suklaa-marenki-jäädykettä. Kaivakaa resepti tuolta vappupostauksen keskeltä, jälkkäri sopii mainiosti myös joulupöytään. Myös tuon munakoisovuoan reseptin voisin kääntää ja jakaa, se oli kertakaikkiaan mainota! Yleensä en ole onnistunut munakoisoruoissa, mutta tuo oli todella herkullista.

Päivälliset sujuivat mukavasti rupatellen ja päivittäen kuulumisia. Kuulimme tarinoita muun muassa Afrikasta ja loppuillasta meitä viihdytettiin Vino showlla erään lapsivieraan johdolla. Vaikka juhlien ajankohta osui melko kiireiseen aikaan, olen onnellinen ettää päätin järjestää juhlat! Minulle sukulaisten näkeminen on tärkeää ja juhlien jälkeen ei voi olla kuin hyvä mieli. 

Kahvipöytä katettuna. Minä olen hehkeästi essusssa.

Kun sunnuntain juhlat olivat ohi, seuraavat olivatkin jo ihan oven takana. Pyrin ottamaan olkkarifestareiden järjestämisen mahdollisimman rennosti ja pyrin rajoittamaan itsetekemieni tarjottavien määrän sellaiseksi, että niiden tekeminen on kivaa, eikä pakkopullaa. (Pullaa ei tästä syystä tarjottu.) Onneksi osa tarjottavista hoitui nyyttäriperiaatteella. Sain paljon kehuja juhlapöydästä, mutta oikeasti kiitokset kuuluisivat yhtä paljon kaikille vieraille ja heidän tuomisilleen! 

Perjantain ruokapöytä. Huomaa hienot kimallekoristeet. 

Koska kauraa jäi sunnuntaina yli ihan hirveästi, keksin että niitä voisi hyödyntää lihapasteijoiden täytteessä. Äiti yritti saada minua käyttämään kaupan taikinaa, mutta koska olin törmännyt syksyllä hyvältä ja helpolta kuulostavaan pasteijareseptiin, halusin ehdottomasti kokeilla sitä. Ja kyllä se kannatti! Itse taikinan tekeminen oli helppoa, mutta pasteijoiden täyttäminen oli tietysti vähän aikaavievää, mutta niistä tulikin sitten aivan huippuherkullisia. Tein pastejoita sieni- ja lihatäytteellä ja melkein kaikki menivät. Makeaksi herkuksi leivoin tällä kertaa pätkiskakun Maku-lehden (ylläri) reseptillä. Kakku onnistui hyvin, vaikka vähän muuntelin reseptiä. Tässähän tulee vaikka kuinka monta reseptiä jaettavaksi!

Synttärisankari leikkaa kakun. Kakku oli tarkoituksella tuollainen vähän epämääräinen. 

Juhlien koristeluissa luotin yksinkertaisuuteen ja sponaaniuteen. Jotain kimaltelevaa oli hyvä laittaa esille, joten noin puoli tuntia ennen juhlien alkamista ripustin joulukuusen nauhoja ympäriasuntoa ja jouluvalo kuistille. Yksinkertaisuus on valttia, sillä tunnelman luovat kuitenkin ihmiset. 

Koristuksia. Onneksi olen säästänyt nuo millenium-koristeet, vaikka enää en ehkä sinistä kuuseen laittaisikaan.

Juhlien todellisia tunnelmanluojia. 

Musiikilla oli tietysti iso rooli festareilla. Aluksi nautittiin juhlapöydän antimista, sillä muusikot saapuivat odotetusti hieman myöhemmin kuin muut vieraat. Vähitellen kuitenkin musisoinnit alkoivat ja musiikkia soitettiin rockista jazziin ja  joululauluihin. Minäkin uskaltauduin laulamaan yhden laulun, mikä oli kyllä aikamoinen mukavuusalueelta poistuminen! Musiikin lisäksi vieraita viihdyttivät lapset, sillä mukana oli neljä pikkuista. Nuorin vieraista oli tasan kolme kuukautta ja hän toimi samalla myös juhlien nuorimpana rumpalina. Lapset tuovat juhliin aina mukavasti lisähulinaa.

Kokoonpanot vaihtuivat milloin minkäkinlaisiksi.

Illan viimeinen rötvähdys sohvalle ennen untenmaille siirtymistä.

Nyt juhlasesonki hiljenee hetkeksi ennen joulureissuja ja -juhlia. Nyt on mukavasti aikaa muistella hauskoja juhlia ja odotella rauhaisaa joulun aikaa.