Kesämeininkiä

"Jeeeeeeee!" huutaa Bonsku joka kerta, kun kuulee sanan loma. Ja onhan se nyt aika jee, että minulla on nyt kesäloma, josta on vielä yli puolet jäljellä (tai no, olihan se reissuviikko kesäkuussa, mutta tästä pätkästä). Sitä kuvittelisi, että kesälomalla olisi aikaa päivittää blogia, mutta usein heinäkuussa tulee kirjoitettua kaikkein vähiten postauksia. Sehän oikeastaan on positiivista, sillä se tarkoittaa, että aika on käytetty vaikkapa ulkoiluun tai kulttuuriin, kuten tänäkin kesänä. 

Kännykkäräpsyt eivät tee oikeutta Hashimoton töille - ainakaan minun puhelimeni kuvat, sillä puhelin on vähän ottanut osumaa ja kuvien laatu heikentynyt.

Olen pyrkinyt asettaa lomalle aina muutamia löyhiä tavoitteita, jotta koko loma ei menisi pelkäksi löllöilyksi. Tavoitteita ei saa tosin olla liikaa loman pituuteen nähden eivätkä ne saa olla liian tiukkoja. Tämän vuoden lomatavoitteiksi asetin museokortin vinguttamisen kotikaupungissa, ainakin muutamien ystävien ja sukulaisten tapaamisen sekä Yyterissä käymisen. Näistä viimeinen ei ole vielä toteutunut, mutta toivottavasti toteutuu ensi viikolla. 

"Lisää taidetta!" huusi Bonsku, kun Wäinö Aaltosen museota kiersi. 

Museokorttia olen hyödyntänyt loman aikana lähes joka päivä. Olemme käyneet vihdoin WAMin Hashimoto-näyttelyssä, Apteekkimuseossa, Käsityöläismuseossa ja lisäksi ihan ilmaiseksi tutustuimme Iso Puolalan taloon. Olenpa yrittänyt maksaa museokortilla bensatkin, mutta siihen se ei sentään kyennyt. Käsityöläismuse on aina mielenkiintoinen ja Apteekkimuseossa en ole tainnut koskaan ollakaan aiemmin. Sisäpihan Cafe Quenselissä sen sijaan olemme olleet useasti. Parhaimmillaan se on rauhallisena kesäpäivänä, jolloin kahvi tarjoillaan kuparipannusta ja sievistä posliinikupeista. 

"Venkelän" pihalla on mukava venkoilla. 

Tietysti kesän paras juttu on ollut Samppalinnan maauimalan aukeaminen remontin jälkeen. Vaikka pukutiloissa ja saunassa onkin myös kritiikin aihetta, on allasalue ehostunut ja on rentouttavaa uida matkaa taivaan alla. Myös Bonsku on päässyt tutustumaan maauimalaan ja tykästynyt.

Bonsku pyykkää käsityöläismuseossa. Pyykkilaudan ja pesukartun käyttö olivat heti hallussa. 

Eräs tuttavani joskus sanoi, että lomalla pääsee elämään "sitä oikeaa elämää", jota muulloin ei ehdi. Tavallaan ymmärrän, mitä hän tarkoitti, vaikka en ihan allekirjoita ajastusta. Kyllä se arkikin on ihan oikeaa elämää, eikä pidä liikaa miettiä, että kiireisessä arjessa elämä valuisi jotenkin hukkaan. Silti nautin kovasti siitä, että lomalla olen ehtinyt keitellä kasvislientä (joka tosin epäonnistui), tehdä raparperijääteetä ja pakastaa mansikat. Sellaista ihanaa puuhastelua, johon ei välttämättä töiden jälkeen ole energiaa. Ja toki ehtiihän sitä enemmän myös ihan vaan laiskotella. 

Isoja ja pieniä laivoja on tietysti käyty katsomassa. Bonsku olisi halunnut  jokaisen veneen kyytiin ja "äiti ajamaan!"

Vielä loman aikana ehtii tekemään monta ihanaa juttua ja nauttia kesästä. Vielä on edessä esimerkiksi pari hyvää keikkaa, vierailu sukulaisten mökillä, se Yyteri ja -kääk- omat kolmekymppiset! Kyllä näistä hyvä kesä saadaan.