"...Lapsilla on, lapsilla on aamusta iltaan hauskaa"

Melkein viimeiset siivoukset vanhassa kodissa on tehty ja tavarat siirretty. Nyt ehtii taas hetken tunnelmoida joulua. Oli ihana hypätä muuttorumbasta hetkeksi keskelle jouluperinteitä. Tällä kertaa uutena twistinä mukana hengasi Tintti ja lisäksi Bonskun kovasti toivoma joulupukki kävi oikein sisällä asti. Muuten kuva-aiheet tuntuvat olevan kovin perinteikkäitä vuodesta toiseen.

Pöydän päässä on uuden tyypin paikka.

Lapsilla oli aamusta iltaan hauskaa, sillä sekä Bonsku että Tintti kunnostautuivat valvomisessa. Aaton aattona Bonsku valvoikin aattoon, mutta heräsi sentään katsomaan Joulupukin kuumaalinjaa. Vähitellen hän alkaa olla siitä innostuneempi kuin äitinsä.

Vauhtia mummun sylissä.

Joulukirkossa. Bonsku oli hiukan pettynyt, kun ei ollut pikareita eli ehtoollista.

Tässä olen monesti ottanut kuvan, ennen tai jälkeen joulukirkon. Lunta oli yllättävän monena vuonna.

Joulurauhan julistus kuunneltiin mummulassa radiosta, mutta lounas saatiin katettua vasta sen jälkeen. Pieni rike perinteissä on ihan hyväkin asia. Tintin söi perunaa, porkkanaa ja herneitä hyvällä halulla. Aterian jäl keen luimme jouluevankeliumin. Iltapäivä kului yllättävän nopsaan ja yhtäkkiä pitkin lähteä aattohartauteen. Käymme melkein joka vuosi vihkikirkossamme hartaudessa.

Pukki vilahti ensin ikkunasta, jännittävää!

Joulupukin sylissä oli hieman vakavana, mutta vakaana ja rohkeana.

Iltaa kohden tuli viimein odotetun Joulupukin aika. Bonsku oli täysillä mukana sadussa, eikä yhtään tuntunut haittaavan että pukki jakoi ne samat paketit , jotka Bonsku oli nähnyt kotona. Katsoimme jälleen suu ammollaan, miten rohkeasti Bonbon esiintyi ja jutteli Joulupukille. Toki Pukki kuulosti ihan Vaarilta, joka oli mennyt hakemaan klapeja, mikä loi tuttuuden tunnetta.

Lisää jouluruokaa! Tuttu pöytä ja unkarilainen joululiina. 

Seuraavana vuorossa oli jouluillallinen mumilassa eli minun vanhempieni luona. Tänä vuonna söin mätiä ja muita vie vuonna kiellettyjä herkkuja (kun olin raskaana). Myös kalkkuna maistui tänäkin vuonna.

Lahojen avaamisen lisäksi niiden jakaminen oli hauskaa.

Mumilassa Bonsku auttoi jakamaan "Pukin jättämät" lahjat. Hän jaksoi yllättävän hyvin odottaa lahjojen avaamista. Hän sai kyllä avata omansa ensin, mutta hän oli liikuttavan innostunut myös muiden saamista lahjoista. Omista paketeistaan hän toivoi aina kulkuneuvoja ja muutamia saikin. Muuten suosikkilahjat taisivat olla pikkulegoja. Me saimme asioita uuteen kotiin ja minä kauan himoitsemani Alpan villatakin. Tintti hengasi mukana ja jaksoi illan ylimääräisen sylipäikkäreiden voimalla.

Tintti juhli merimies-lookissa ja oli onnessaan helisevistä ja rapisevista uusista leluista.

Joulupäivänä ei tehty mitään perinteistä poikkeavaa. Löllöiltiin, syötiin ja tutkittiin lahjoja. Tapanina oli vuorossa miehen sukulaiset ja Bonsku löysi heti kaverin pikkuserkustaan. Laulettiin joululauluja ja kahviteltiin.

Pikkulegot ovat tulleet Duplojen rinnalle. Legocity on kuulemma paras.

Tapanin juhla-asu ja mätsäävä liina.

Ei mitään uutta ja ihmeellistä Joulupukkia lukuun ottamatta, Jeesus-lasta unohtamatta ja juuri siksi niin ihanaa! Ensi jouluna taas samat kuvat vähän isompien lasten kera.

Oliko sinun joulusi perinteikäs, uusi vai sekoitus?