keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Joululahjaspoilaus 2018

On tullut jo hyvissä ajoin joululahjaspoilauksen aika. Koska tiesin, että joulukuussa muutetaan, aloitin lahjavalmistelut jo hyvissä ajoin. Itsetehdyt joululahjat aloitin jo lokakuussa ja viime viikolla viimeistelin pakkaukset. Varsinainen paketointi vielä uupuu. Jos siis odotat minulta pakettia tai olet osallistunut kanssani secret santa -tempaukseen, älä jatka postauksen lukemista ainakaan ennen joulua. Laitan tähän muutamia turhia kuvia alle, jotta voit lopettaa lukemisen varmasti. Halutessasi voit tietysti katsoa edellisten vuosien joululahjaspoilauksia. 


Kuvat haisukaapin raivauksesta...

...eivät liity mitenkään tapaukseen. 

.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.

Olen tehnyt monenlaista joululahjaa itse: sukkaa, karkkia, korua, heijastinta, kynttilöitä ja niin edelleen. Mutta yhtä asiaa olen jostain syystä vältellyt: saippuaa. Ehkä minulle on jäänyt käsitys, että saippuan tekeminen on jotenkin hirveän vaivalloista. Ja niin se varmaan onkin, jos keittelee itse alusta asti lipeä keitokset ja irrottaa ihrat, mutta onneksi sellaista ei tarvitse nykyään tehdä (ellei halua). On olemassa valmiita sulatettavia saippuamassoja ja ihan kasvipohjaisiakin, jos ei halua niitä ihroja siihen saippuaan. Saippuan tekeminen käy helposti kuin mikä: sen kuin paloitellaan saippua massa, sulatetaan se vesihauteessa ja laitetaan sopiviin muotteihin. Annetaan jähmettyä ja otetaan käyttöön. 

Saippuamassaa oli helppo paloitella. 

Melt and pour massa oli juuri niin helppoa kuin nimi lupaa: sulata ja kaada. 

Vaan mitä järkeä hommassa on, jos valmis massa vaan valetaan uuteen muotoon? No saippuaa tietenkin koristellaan ja lisätään siihen hoitavia ainesosia ja tuoksuja. Vain kekseliäisyys on rajana! Ensin ajattelin, että laittaisin saippuhoihin esimerkiksi teelehtiä, kuivattuja marjoja tai muita syötäviä ainesosia, mutta sitten hullaannuin Limepop-nettikaupan sivuilla erilaisiin saippuaväreihin ja glittereihin ja päädyinkin toisenlaiseen ratkaisuun. 

Oli hauskaa koristella muottien pohjat. Mica tarttui hyvin silikonimuotteihin ja teki saippuan pintaan hienoja kuvioita. 

Lopuksi ripotelin pohjiin hieman glitteriä ja odottelin jähmettymistä. Saippua on valmis noin kuudessa tunnissa. 
Silikoniset leivosmuotit sopivat hyvin myös saippuan valamiseen, vaikka ihan vartavasten saippualle tarkoitettujakin muotteja on. Minä hyödynsin jo kotoa löytyviä tarvikkeita. Koristelin saippuaa kosmetiikassa käytettävillä mica-jauheväreillä ja keksin, että saippuan pintaan saa hienoja kuvioita, kun mica-jauhetta levittää meikkisiveltimellä muotin pohjaan ja reunoille. Ripottelin perään myös ripauksen biohajoavaa ekoglitteriä. Saippuoista tuli näin kuin uniikkeja pieniä taideteoksia. Lisäsin saippuoihin myös hieman eteerisiä öljyjä. En ole voimakkaiden tuoksujen ystävä, joten lisäsin vain melko pieniä määriä. Saippuassa tuoksu ei tullut kovin voimakkaana esiin, mutta kevyt piparmintun ja sitruunan tuoksu saippuoissa oli. 

Tein kolmea erilaista saippuaa: vaaleita, tummia ja osansseja kettu-saippuoita.


Vaaleissa saippuoissa oli koristeiden lisäksi itse massan joukossa micaa, hiukan glitteriä ja piparminttuöljyä. 

Mustissa saippuoissa oli massan joukossa mustaa mica-jauhetta ja aktiivihiilijauhetta ja koristeina ekoglitteriä. Tuoksuna piparmintun ja sitruunan yhdistelmä. 

Valkoiset saippuat saivat innoituksensa yksisarvisista. Koska yksisarviset ovat maagisia olentoja, myös niiden räkä on tietysti mitä taianomaisinta ja hoitavinta. Niinpä vaaleissa saippuoissa on "hoitavana ainesosana" yksisarvisen räkää (sitä tosin on pakkausselosteen mukaan vain alle 1 %, joten sitä voi vain arvailla, onko sitä todellisuudessa lainkaan). Mustat saippuat taas terästin aktiivihiilijauheella. Jauhe antoi paitsi väriä, myös ilmeisesti tekee saippuasta antibakteerisemman (ehkä). Hevisauruksen hiki on saippuassa hyvä lisä ja se on niin voimakasta, että jälleen alle yksi prosentti riittää. Kettusaippuat keksin tietysti kettumuoteista, jotka kaapista löytyivät valmiina. Ensin tein ihan vain yksivärisiä kettuja mica-jauheella ja nestemäisellä saippuavärillä. Sitten tajusin töpsötellä meikkisudilla micaa suoraan muottiin ja sain hienoja monivärisiä kettuja. Näissä ketuissa käytin läpikuultavaa saippuamassaa, joka oli muuten samanlaista kuin valkoinen, mutta minusta hieman vaikeampaa käsitellä. 

Harmi etten heti keksinyt, että mica-jauheella voi tehkä ketuista värikkäitä. 
Tein pienet tuoteselosteet jokaiseen saippuaan. Saippuamassan ainesosia en tosin luetellut. 
Tuotetestasin saippuoita ja olen ollut niihin melko tyytyväinen. Etenkin Avaruuden autokorjaamon aktiivihiilisaippua on toiminut hyvin. Saippuan ulkomuoto kärsii tietysti käytössä jonkin verran, esimerkiksi glitterien väri liukenee ja vähitellen glitterit vähenevät, mutta tämä ei tietenkään käytettävyyttä heikennä. On kiva antaa lahja, jonka voi käyttää pois, mutta joka ei silti ole tylsä. Ehkä jatkan tuotekehittelyä ja teen toisella kerralla erilaisia saippuoita. Mielessäni on ainakin kaapista löytyneen mustikkajauheen hyötykäyttö. Ehkä mustikka-kookos-saippua, miltä kuulostaa?

Kettuja tein sekä vaaleasta että läpikuultavasta massasta. Vaaleat jäivät hiukan pliisuiksi. Näissä oli tuoksuna sitruuna. Ristin ne "Ketunhäntä kainalosta"-saippuoiksi. 
Glitterin määrä vaihteli suuresti. Kuvista ei ehkä välity, mutta nämä Avaruuden aktiivihiilisaippuat ovat kuin pieniä paloja avaruudesta. 
Yksisarvisenräkä-saippuoista tuli kaikista ilahduttavan erilaisia. Osa on enemmän vihertäviä, toisissa taas on enemmän vaaleanpunaista. 



Paketoin saippuat sellofaanipusseihin. Saippua vaatii ympärilleen suojan ilmalta, ettei se kuivu. Onneksi nämäkin pussit ovi nykyään kierrättää. Ja tulee palasaippuasta joka tapauksessa vähemmän jätettä kuin nestemäisestä ja uskon, että ainakin kotioloissa se on riittävän hygieninen. Ja aina sitä voi vaan pitää esillä ja ihastella. 

Oletko sinä kokeillut saippuan tekemistä?

8 kommenttia:

  1. Joskus kouluavustajavuosina olin mukana tekemässä juuri valmismassasta saippuoita. Niistä jäi hyvin teollinen haju- ja tuntomuisto. Mutta tänä vuonna olen hoksannut, että ne tee-se-itse -paketitkin ovat päivittyneet, eivät vain saippuat. Enpäs silti usko, että ryhdyn puuhaan, sillä minulle riittää flow cosmeticsin saippuapala ihan hyvin. Kynttilähommelit on kyllä ostettuna ja astioitakin tuli poltosta niitä varten. Tuoksuöljy vielä pitäisi löytää. En viitsisi tilata nettikaupasta, kun postikulut ovat saman verran kuin sen putelin hinta. Mutta en viitsi ajella Lahtisen myymäläänkään, kun se tie on niin huono.
    Huh, tulipa pitkä tilitys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä pitää tilittää! Massoissa on varmaan eroja ja varmaan voisi lisäillä öljyjä ja muuta hoitavaa. Nyt menin ulkonäkö edellä.

      Äh, postimaksut on tässäkin asiassa tylsiä!

      Poista
  2. Hauskan ja helpon näköistä. Ja kiva kun tuollaisen lahjan voi oikeasti käyttää.

    Mumi

    VastaaPoista
  3. Ihania saippuoita tuli! Olen joskus ala-asteella tehnyt jossain kerhossa valmiista massasta ruususaippun. Voisi kokeilla joskus uudestaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, oli helppoa ja voisi vaikka lasten kanssa tehdä.

      Poista
  4. Onpas kivoja!

    Mä pääsin tekstiilikouluun liittyvässä työoppimisessa kokeilemaan saippuan valmistusta ohjattavan ryhmän kanssa, ja oli kyllä hauskaa! Siitä asti on pitänyt itsekin kotona tehdä, mutta aina se on jäänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, varmasti kiva tehdä myös ryhmässä ja jakaa ideoita.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.