Kerrossänkypakkomielle ja projektin lopputulos

Meidän pojilla on suloinen, mutta aika pieni huone. Ja ainakin näin varhaislapsuusvuosina heillä on yhteinen huone, joten melko itsestäänselvä valinta oli hankkia heille kerrossänky. Tämä maksimoi leikkipinta-alan lattialla ja lisäksi sängyt itsessäänkin ovat yksi hauska soppi, johon vetäytyä vaikka lukemaan Aku Ankkaa. Enää piti etsiä sopiva sänky ja kehitinkin itselleni kerrossängystä varsinaisen projektin ja pakkomielteen. 

Siinä se on, valmis projekti ja paikkaansa täydellisesti istuva kerrossänky. 

Olin jo pidempään ihaillut söpöjä Niemen tehtaiden tai Vakiopuun Niku Naku nuorisosänkyjä. Olin törmännyt niihin muutamissa blogeissa ja joillain kavereilla oli sellaisia. Ainakin Harmaa ja muut iloiset värit Minnalla ja Lähiömutsilla on suloiset vanhat kerrossängyt pinnalaidoilla. Nämä vanhat kerrossängyt ovat huomattavasti sirompia kuin monet nykyään valmistettavat ja niiden ulkonäkö miellyttää minua. Pinnat tekevät sängyistä keveät. Bonskun vanhassa sängyssä on vähän samaa henkeä, vaikka se onkin kyllä ihan moderni Ikealainen. Myös koon puolesta nuo vanhat kerrossängyt ovat uusia parempia, sillä ne ovat todella pieniä ja vievät siis vähemmän tilaa. 

Nyt jää kivasti leikkitilaa lattialle. Siihen voi levittää vaikka automaton tai tehdä ison junaradan. Ennen tuolla kattopalkkien takan oli pieni löhösoppi, mutta se oli hieman liian ahdas ja jäi käyttämättä. 

Alkukesästä päätin alkaa tosissani metsästää kerrossänkyä ja Tori.fi tuntui siihen parhaalta paikalta. Melko paljon noita sänkyjä liikkuukin, mutta harmillisesti ne ovat vähän hankalia lähettää Matkahuollolla saati Postilla. Sänkyjen piti siis löytyä järkevän noutomatkan päästä. Suhteessa eniten niitä tuntui olevan Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Hintahaarukka oli muutamasta kympistä useisiin satoihin. Suurin osa liikkui siinä parin sadan molemmin puolin. Ei siis mikään ihan halpisostos, mutta kuitenkin edullisempi kuin uustuotantona, (jossa ymmärrettävästi maksaa myös kotimainen työ). Yhtä minulle tarjottiinkin heti, mutta oletettuun kuntoon nähden hinta oli minusta liian korkea. Asetin hintakatoksi 200 euroa. Kommentoin löytämiäni sänkyjä miehelle niin paljon, että hän kyllästyi kuuntelemaan juttujani. 

Toivoin alunperin sänkyä, jossa myös päädyissä on pinnat, mutta loppujen lopuksi nämä umpipäätyisetkin ovat kauniit. 

Kerran, kun selasin jälleen kerran ilmoituksia läpi Torissa (sekä hakusanoilla kerrossänky että kerros sänky), huomasin yhden vanhan ilmoituksen paikkakunnan muuttuneen. Muistin, että olin hylännyt sängyn sijainnin vuoksi, mutta nyt yhtäkkiä sänky sijaitsikin Porissa! Varmistin sijainnin ja kyllä vain, sänky oli siirretty toiselle paikkakunnalle varastoon ja nyt oli järkevän hakumatkan päässä ja appivanhemmat pääsivät sen sieltä noutamaan. Sain tingattua hintaa hieman alaspäin, mutta jouduin hieman ylittämään tuon kipurajani. 

Bonsku tykkää mennä piiloon sängyn alle sijoitetulle, toistaiseksi ylimääräiselle patjalle. 

Sänky oli melko hyvässä kunnossa ja vaikka ilmoituksessa sanottiin maalipinnan kaipaavan uudistusta, en jaksanut alkaa tehdä sille kuitenkaan mitään. Haluan pitää myös värin valkoisena, vaikka olenkin nähnyt kuvia suloisista karkkisängyistä. Bo Boo -tapetin ja värikkäiden peittojen rinnalla valkoinen sänky näyttää kuitenkin parhaalta. Yhdestä asiasta olen hieman harmissani ja hintaa olisi voinut sen puolesta tingata hieman vielä alaspäin. Sänkyjen vaneripohjat olivat melko huonossa kunnossa. Umpinaiset pohjat eivät pääse patjojen alla oikein hengittämään, enkä halunnut ottaa vanhoja pohjia käyttöön. Niinpä hankin Ikeasta uudet sälepohjat, jotka appiukko sirkkelöi sopivan kokoisiksi. Patjat leikkautin ihan vaan vaahtomuovista Etolassa. Kätevä äitini ompeli niihin kauniit patjanpäälliset vanhasta lakanasta. 

Näkymä uuteen sälepohjaan. Kaikki nykyiset sängyt ovat näitä leveämpiä, joten sälepohjat piti sirkkelöidä kapeammiksi. 

Toinen vanhoista pohjista on vielä paikallaan, sillä yläsänky on varattu vielä Tintiltä kielletyille leluille. Harmillisen vähän Bonsku sitä kyllä hyödyntää. 

Kerrossänky istui paikoilleen kuin olisi aina ollut siinä. Se myös muutti huoneen kivasti huonemaisemmaksi, sillä sen alta ylimääräiset leikkihuoneeseen päätyneet huonekalut piti siirtää pois. Nyt lelulaatikot saivat siirtyä katonharjan alle pienelle korokkeelle ja koko keskilattia jäi leikkitilaksi. Lisäksi yläsänky jäi vielä ilman patjaa ja sinne laitettiin Bonskulle paikka sellaisille leluille, jotka eivät saa päätyä Tintin tielle. Bonsku hyväksyi pienellä suostuttelulla alasängyssä nukkumisen ja onkin nyt noin kuukauden nukkunut omassa huoneessaan, Tintti siirtynyt sivuvaunusänkyyn ja mies alakerrasta takaisin makuuhuoneeseen. Sänky on juuri sopivan korkuinen ja sinne mahtuu juuri ja juuri aikuinenkin pötköttelemään. 

Huone valmiina leikkeihin! Koroke on juuri täydellinen lelujen säilytyspaikka ja isoon senkkiin uppoavat loput. 

Minusta on aika ihana ajatus, että tulevaisuudessa pojat jakavat kerrossängyn. Ei kyllä ihan vielä, mutta sitten, kun Tintti vähän kasvaa. Ja vielä näin kauniin kerrossängyn! Samalla tässä saikin kätevästi leikkihuoneen esittelykierroksen. 

Ovatko nämä pienet retrokerrossängyt sinulle tuttuja?