Kurkistus vaatekaappeihin

Kävin läpi lomalla myös vaatekaapit ja järjestelin poikien ja minun vaatteeni. Ajattelin tässä kirppikselle meneviä vaatteita läpikäydessäni tehdä pienen kurkistuksen minun ja poikien vaatekaappeihin. Tässä ensimmäisessä postauksessa esittelen oman vaatekaappini suosikkeja ja kulmakiviä.

Sininen 2nd hand Marimekkoa, muut vintagea. Tuosta oikean reunimmaisesta saan aina kansallispuku-viba-kommentteja ja siltä se vähän näyttääkin. 

Vaatekaapistani on vuosien mittaan karsiutunut pois lähes kaikki "ihan kivat" vaatteet ja olen oppinut ostamaan sekä uutta että käytettyä vain, jos vaate on aivan todella, todella ihana tai tarpeellinen. Myös tuo ihanuusaspekti on tarpeen ohella tärkeä, sillä vaatteet tuovat iloa elämään ja tykkään pukeutua tyylikkäästi ja hauskasti. Uskoisin, että minulle on vuosien varrella muodostunut oma tyyli, johon sitten sulautuu aina myös muotivirtauksia tietoisesti tai huomaamattaan. Pidän väreistä, mutta kokonaisuus ei saa olla liian räikeä. Rakastan mekkoja ja hameita, vaikka käytän myös housuja. Pidän suhteellisen tyköistuvista vaatteista, enkä osaa pitää väljiä leikkauksia. Tuntuu, että hukun monen suomalaismerkin mekkoihin ja paitoihin. En tykkää ns. "perusvaatteista", vaan tykkään siitä että vaatteessa on jokin juju. Käytän paljon vintagea, mutta usein modernein maustein. En halua, että arkena käyttämäni vaatekappale välttämättä huutaa vintagea. 

Arkimekkoja vasemmalta oikealle: äitini ompelema kietaisumekko, Lontoosa löytynyt vintagemekko, äitini muokkaama pilkkumekko, Espanjasta ostettu repro-mekko sekä UFFilta löytynyt vintagemekko. 

Käytän arkena tällä hetkellä lähes pelkästään mekkoja ja hameita. Housut ovat vaan niin paljon tylsempiä ja lisäksi ainoissa farkuissani on reikä polvessa. Tuntuu muuten, että housut kuluvatkin nopeammin! Yhdistelen värikkäisiin hameisiin yleensä yksivärisiä tai muuten simppeleitä paitoja, sillä liian räiskyvää en halua. Ihan tarpeeksi räiskyvää on varmasti kyllä. Muistan, kun joskus kerroin yhdistäväni kirkkaisiin väreihin usein jonkin hillitymmän yläosan- tai alaosan. Ystäväni sanoi minulle naurahtaen, että "Niin, kumpi mahtaa olla hillitty, oranssi villapaita vai pilkulliset farkut?" Heh, kaikki on suhteellista. Eräät tuttavani ovat käyneet värianalyyseissä ja olen kuullut itsekin olevani mahdollisesti soft summer, mikä ei kyllä yhtään käy näihin väreihin. Olen kuitenkin yrittänyt olla suhtautumatta näihin suosituksiin liian vakavasti, sillä hillityt värit eivät vain olisi minua, vaikka kuinka korostaisivat ihoani tai silmiäni. 

Alpa-kokoelma ja pari jäljellä olevista Benetton-neuleista. Molemmista on pitänyt paikata kyynärpäät. 

Vaatekaappini kulmakivinä ovat viime aikoina olleet myös neuletakit. Olen vilukissa, joten niille todellakin on käyttöä. Jossain vaiheessa hamstrasin käytettynä Benettonin neuletakkeja ja parhaimmillaan niitä taisi olla viisi tai kuusi. Sitten osa kului puhki ja yhden söivät turkiskuoriaiset, mutta edelleen niitä on minulla muutamia. Ne ovat jääneet kuitenkin viimeaikoina vähemmälle käytölle, sillä olen ihastunut Alpan neuleisiin. Sain ensimmäisen, keltaisen lyhyen, pari vuotta sitten joululahjaksi ja käytin sitä talvisaikaan liki päivittäin ja kesäaikaankin silloin tällöin. Viime jouluna sain lahjaksi pitkän harmaan neuletakin ja ennen töihinpaluuta ostin pitkän turkoosin, sillä meillä on töissä todella kylmä etenkin kesäisin. Joku näistä neuleista on ollut lähes joka päivä aivan kesäkuumaa lukuunottamatta päälläni ja ne ovat pysyneet täydellisen nypyttöminä! Ne ovat ihanan tuntuisia, mutta paljaalla iholla vaatii kyllä totuttelua. Keltainen lyhyt neuleeni oli mukana myös pyöräretkellä ja se toimi todella hyvin lämmikkeenä kesäyönä. Vaikka hankintahinta on kallis, niin nämä neuleet ovat kyllä olleet erinomaisen hyviä. 

Keltainen hame on uusimpia hamehanintoja, pilkkuhame on jo esitelty joskus blogissakin. Isopalloinen ja raitahame ovat koronakevään vintage-ostoksia. Pinkki on hauska "uusi" housuhame. 

En pyri minimalistiseen vaatekaappiin, sillä maailmassa on liikaa ihania vintagehameita pystyäkseni siihen. Tänä vuonna minun piti vähentää radikaalisti vaatteiden ostoa, mutta syytän koronaa siitä, että olen selannut paljon aiempaa aktiivisemmin vintage- ja secondhand liikkeiden fb-sivuja ja siellä on tullut vastaan kaikkea ihanaa. Lisäksi mielelläni olen tukenut pieniä vintageliikkeitä ja vintage on varmasti vaatehankinnoissa sieltä eettisimmästä päästä. Mutta kuten sanoin, mitään "ihan kivaa" en enää juuri koskaan osta vain siksi, että löydän sen edullisesti ja käytettynä. Nyt lomalla rykäisin pystyyn myös kirppisrekin Dirty hippies lifestylestä, jotta saan eteenpäin vaatteet, jotka eivät enää mahdu tai joita en pidä. Ilokseni huomasin, että niitä löytyi paljon aiempaa vähemmän. Mutta nyt uskalsin luopua myös muutamasta vintage-vaatteesta.  

2nd hand Marimekko-aarteitani. Haalari on aivan paras kesäasu. Koira-paidan ostin itselleni lukion ekan päätyttyä vuonna 2004 (!). Kukkamekko on uusin hankinta pitkän haaveilun jälkeen. Ruutumekon sain 30-vuotislahjaksi. 

Huomaan, että vaatekaapissani on säilynyt monia suosikkeja jo vuosien takaa. Moni suosikkivaate alkaa olla pian kymmenisen vuotta vanha. Toivon, että saisin pidettyä vaatekaappini näin kestävänä, sillä kun se on täynnä ikisuosikkeja, ei tarvitse kyllästyä tai ostella uutta. Toki tyyli väkisin iän mukana muuttuu, en esimerkiksi vain pysty enää pitämään sellaisia minihameita kuin vielä joitakin vuosia sitten. Mutta uskon myös että näin kolmekymppisenä tyylin muutos on hitaampaa kuin parikymppisenä. 

Mitkä ovat sinun vaatekaappisi kulmakivet?