Vanhan talon idylliä - selviytymispaketti turkiskuoriaisiin

 Vanhan talon tunnelma, luonnonmateriaalien ja kierrätyksen suosiminen sisustuksessa. Niin idyllistä, niin somekelpoista. Näihin kaikkiin liittyy kuitenkin myös kääntöpuoli, jonka olen saanut kohdata jo muutamaan otteeseen asuessani vanhoissa taloissa: vaatetuholaishyönteiset. Melkein kaikkien vähänkään vanhempien talojen rakenteissa asustelee esimerkiksi vyöihrakuoriaisia ja turkiskuoriaisia, jotka huonolla tuurilla pääsevät asustelemaan myös seinien väärälle puolelle ja napostelevat reikiä villa- ja silkkivaatteisiin sekä oikein nälissään myös muihinkin. Nyt alan olla jo melko tottunut niihin, ensimmäisellä kerralla ne saivat aikaan lähinnä hysteriaa. Niinpä viimeisimmän kolonisaation (toivottavasti) taltutettuani ajattelin kirjoittaa tällaisen vertaistuellisen selviytymisoppaan ilman ainoatakaan kuvaa noita öttiäisistä. Sellaista nimittäin olisin toivonut silloin, kun ensimmäisen kerran kohtasin useamman kuoriaisen toukan kerralla. Tarvitsin ohjeita, mutta en halunnut nähdä enää yhtään kuvaa niistä.

Voihan vaatehuone. Koko vaatehuone piti varoiksi käydä läpi, mutta onneksi tuhoja ei ehitinyt tällä kertaa syntyä.

Vaikka postauksessa ei ole kuvia, aion kuitenkin hieman kirjoittaa kokemuksistani näiden öttiäisten kanssa. Tätä kappaletta ei kannata lukea, jos on kovin kammoinen. Vinkkien osalta voit jatkaa kurisiivilla kirjoitetusta tekstistä.

Olin törmännyt satunnaisiin toukanraatoihin varmaan koko ikäni, mutta en ollut koskaan kiinnittänyt sen kummempaa huomiota niihin, edes vanhoissa taloissa asuessani. En ollut edes kuullut moisista ja säilytimmekin hyvin huolettomasti villamattoa, paria pientä lampaantaljaa sekä kirppikselle meneviä vaatteita sängyn alla kaappitilan loputtua kesken vanhassa kodissa. Sitten eräänä iltana pahaa-aavistamatta kurkkasin Bonskun pinnasängyn ja seinään väliin ja löysin sieltä kadoksissa olleen villa-silkki-paidan - jota söi jokin toukka! Googlattuani mikä se voisi olla muistin sängyn alla olevat villa-apajat ja vähitellen ongelman laajuus selvisi - kaikki sängyn alla olleet asiat piti heittää pois. Sen jälkeen tehosiivosin kaikki kaapit ja kolot ja ongelma saatiin laantumaan. Muita tuhoja ei ollut syntynyt. 

Seuraavan kerran ongelmat alkoivat kesällä. En tiedä olivatko vyöturkiskuoriaiset innostuneet villalöydöistään niin, että pyrkivät nyt etsimään lisää ruokaa. Jouduin luopumaan villamatosta lattialla, sillä ne olivat lankkujen isohkoista raoista päässeet syömään villamattoa. Kudoin puuvillaisen maton tilalle ja se hieman helpotti tilannetta. Puuvillakin ilmeisesti niille saattaa kelvata, mutta ei onneksi tämä uusi matto.  Kuoriaisia  ja toukkia sinkoili silti milloin mistäkin lattiankolosta ja aloin olla jo ihan loppu niiden torjumiseen. Tilanne ratkesi sattumalta sillä, että löysimme uuden kodin (ei tosin kuoriais- vaan tilasyistä). 

Nyt tässä kodissa olen osannut tarkistaa ja kytätä. Olen nähnyt tämän vajaan parin vuoden aikana lähinnä yksittäisiä toukkia ja joitain kuoriaisia.  En ole halunnut liikaa googlailla, sillä en suoranaisesti nauti niiden kuvien katsomisesta. Nyt syksyllä kuitenkin aloin huomata lasten huoneessa legolaatikoiden päällä muutamia toukkia. Ihmettelin, miten ne sinne olivat pääsyneet. Lopulta löysin muutamia toukkia lisää laittaessani pieniä vaatteita vaatehuoneeseen. Ja lopulta löytyi kaksi syyllistä: kirppikselle meneviä kestovaippoja täynnä oleva kassi sekä pahimpana kaikista kerrossängyn alasängyn täkki, josta toukkia oli tipahdellut legolaatikoille. Tintti ei lyhyen kokeilun jälkeen siirtynytkään vielä alasänkyyn nukkumaan, joten vanhalla "silkkitäkillä" vuorattu sänky pysyi hieman liian koskemattomana ja ötökät yrittivät vallata sen. Onneksi huomasin tällä kertaa asian todennäköisesti ajoissa, sillä ongelma ei vaikuttanut kovin pahalta. 

Toinen rikospaikka, alasänky. Nyt en laittanut siihen peittoa lainkaan ja vain muutaman tyynyn ja lelun. 

Nyt aion taas ottaa opikseni ja toimia seuraavien hyväksi havaittujen vinkkien mukaan. Mukana on myös pari kokeellista vinkkiä, joiden toimivuutta en ole vielä itse testannut. 

1. Älä panikoi! Vaikka ötökät ovat ällöjä ja aiheuttavat tuhoa, ne eivät ole vaarallisia, eivätkä välttämättä levinneet niin laajalle kuin heti kuvittelisi. Kokonaan niistä tuskin pääsee eroon, sillä etenkin vanhoissa taloissa ne asuvat rakenteissa. Ongelman voi kuitenkin pitää uskoakseni aika hyvin kurissa.

2. Imuroi! Ensi hätään imuroi kaikki mitä mahdollista ja siirrä tavarat kaapista tms. pois väljempään paikkaan tarkistukseen. Sitten imuroi. Ja imuroi ne ärsyttävät pienet kolotkin. Ja vielä vähän imuroi. Mekaaninen siivous on paras tapa saada ötökät kuriin. Jos saat imuripussiin toukkia tai kuoriasia, kannattaa imuripussi aina vaihtaa. 

Punaseetriöljyllä ja pailoilla saa ainakin rauhallisemman mielen, jos ei muuta. 

3. Käsittele ongelmapaikat punasetriöljyllä. Minä olen levittänyt öljyä mopilla tai rätillä lattialle ja hyllyille. Lisäksi olen laittanut punasetripaloja villavaatteiden kanssa vähän joka paikkaan. Ne eivät karkota ötököitä kokonaan, mutta kyllä ne hieman vähenivät punasetriöljyn avulla. Ötökkäongelman ollessa päällä, pitää uudelleen käsittely tehdä minusta aika usein. 

4. Pese kaikki mahdollinen vähintään 60 asteessa tai vie yli 60 asteiseen saunaan yli kahdeksi tunniksi. Saunan pitää olla tosiaan riittävän kuuma ja tavaroiden riittävän löyhästi, sillä tiiviiseen kasaan pehmoleluja oli jäänyt eläviä toukkia. Jos pakastimeen mahtuu, niin sitten sinne viikoksi. Pakastin joskus varoiksi kaikki villavaatteet, mutta ihan kaikkea sinne ei tietysti mahdu. 

5. Kuivausrumpu. Tämä ei löydy mistään virallisista ohjeista, eikä varmasti riitä ainoaksi ratkaisuksi mutta olen huomannut että kuivausrumpu nappaa myös osan toukista, jos niitä on sattunut johonkin jäämään. Ajattelin myös pyöräyttää osan noista saunotetuista asioista vielä kuivausrummun raikastusohjelmalla. Tämä voisi toimia myös mekaanisesti, sillä tavarat pyörivät rummussa sen verran, että luulisi loppujenkin munien menevän rikki ja toukkien irtoavan. 

6. Vakuumipussit! Onneksi jo ennen koko tätä ötökkaongelmaa olin säilönyt lasten pienet ja säilytettävät vaatteet vakuumipusseihin. Tokmannin pussit ovat olleet hyviä, mutta Clasun pusseista ilma ei pysy ulkona. Niihinkään ötökät eivät kuitenkaan ole päässeet käsiksi. Toinen, joskaan ei aivan yhtä tiivis, vaihtoehto ovat kannelliset muovilaatikot. Niitä ajattelin hankkia lisää muutamille irtotavaroille vaatehuoneeseen. Jos jossain laatikossa pääsisikin ongelma leviämään, on paljon epätodennäköisempää että ne leviävät jokaiseen laatikkoon tai pussiin. Läpinäkyvistä pusseista ja laatikoista voi myös nopeasti vilkaisemalla kartoittaa ongelman laajuutta ilman, että kaikkea täytyy välttämättä avata.

Äitiyspakkauslaatikosta löytyi muutama toukka. Vaatteet ovat onneksi kaikki vakuumissa. Nyt pohdin, voiko pahvilaatikko olla osasyyllinen, houkutteleeko se liikaa?

7. Liikkuvat vaatteet eivät ötököidy! Kaikki mikä pysyy liian kauan paikoillaan, etenkin lattianrajassa, on vaarassa. Tälläkin kertaa ongelma oli liian pitkään paikallaan ja koskematta ollut täkki sekä lattialla ollut kassi. Liikuttelemalla vaatteita, säilytyspusseja ja kaikkea hyllyillä ja lattialla olevaa säännöllisesti. Rekissä olevia vaatteita käyn läpi huiskien ja heilutellen ja siirtelen laatikot ja pussit pois paikoiltaan. Tämä toimii kahdella tapaa: kuoriaisten munat rikkoutuvat eivätkä toukat ehdi tehdä tuhojaan ja toisaalta ongelman ehtii huomata ajoissa. Yritän jatkossa käydä kaikki riskipaikat läpi muutaman kuukauden välein. 

8. Ei mitään ylimääräistä säilöön lattiatasoon. Tämä ei kyllä ainakaan meillä ole täysin mahdollista vaan minulla on kangaslaatikoita sekä äitiyspakkauksen laatikossa vakuumipusseissa pieniä vaatteita. Tässä kuitenkin avainasemassa ovat taas nuo vakuumipussit. Vaikka öttiäiset voivat päästä myös hyllyille, lattia on kokemukseni mukaan kuitenkin se pahin paikka. Kuulemma ainakin meiltä löytyneet ruskoturkiskuoriaiset osaavat myös lentää, mutta en ole kyllä ikinä nähnyt niiden lentävän. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivät ne osaisi, mutta ainakin suurimmaksi osaksi ne vain ryömivät seinän- ja ikkunanraoista.

9. Tätä en ole itse kokeillut, mutta kuulin kaverilta vinkin liima-ansoista, joilla ötökkäongelmaa voi ainakin kartoittaa ja seurata, mutta ötökät jäävät ansaan myös kiinni joten se voi auttaa myös ongelman hallinnassa. Näitä ajattelin nyt itse tilata kokeeksi. 

10. Tämä viimeinen vinkki on täysin kokeellinen, eikä minulla ole sen toimivuudesta mitään takeita. Meillä asustelee alakerrassa jonkin verran hämähäkkejä ja ajattelin kokeilla siirtää niistä jonkun yläkertaan. Hämähäkit syövät tuhoeläimiä, joten ehkä ne auttaisivat pitämään kuoriaiset kurissa. Toivottavasti ne asettuvat taloksi myös yläkerran vaatehuoneeseen, mutta vain sopivassa määrin!

Samalla tuli siivottua koko vaatehuone ja hieman karsittuakin. 

Laitoin varoiksi lakanatkin muovilaatikoihin, vaikka puuvilla ei ole niin paha. Mutta nyt on ainakin helpompi siivota. 

Jos haluat vielä kattavamman kuvauksen mahdollisista tuholaisista ja niiden torjunnasta, kannattaa katsoa esimerkiksi Outi Les Pyyn mahtava tietopaketti. Siinä tosin on isoja kuvia mukana (hrrr....) Toivon tällä kertaa, että ongelman käsittely oli tässä ja normaalit varotoimet riittävät taas jatkossa. 

Toivottavasti sinun ei tarvitse jakaa kokemuksiasi tuhohyönteisten kanssa!