Matkamuistoja

Hesarin Kuukausiliitteessä oli jokin aika sitten kriittinen kirjoitus nykyajan valokuvauskulttuurista ja siitä, miten kännykkäkameroilla otetaan jatkuvasti kuvia milloin mistäkin (turhasta) tilanteesta. Mielestäni artikkeli oli kovin kyyninen. Myös matkoilta otetut kuvat kyseenalaistettiin ja itsensäkuvauttamisesta nähtävyyksien edessä kirjoitettiin alentuvasti. Ainakin minä sain jutusta siis tällaisen kuvan, voi olla ettei se ollut tarkoitus.

Kännykällä kuvaamista en juuri harrasta, mutta matkoilla otamme kuvia juuri niin, että poseeraamme jotenkin hassusti tai nätisti hymyillen nähtävyyksien edessä. Miehen käsivarsi on myös juuri sopivan mittainen kuvauttamaan meidät yhdessä kuvan reunaan (esimerkkejä postauksen loppupuolella). Minusta jälkikäteen ne kauniit postikorttimaiset maisemakuvat matkoilta ovat niitä tylsimpiä. Yleensä niistä kuvista jää rakkaimmat muistot, joissa itse pällistelee enemmän tai vähemmän onnistuneella ilmeellä sen kuvatuimman nähtäävyyden edessä. Kuvat auttavat aktivoimaan juuri minun muistojani kyseisestä kohteesta tai matkasta. Minä ainakin kuvia katsoessani muistan paljon siitä, mitä ennen, jälkeen tai kuvan ulkopuolella tapahtui.

Ifolorin kuoret ovat aivan ihania! Anoppi tilaa aina kuvia sieltä, siksi päädyimme kyseiseen firmaan.

Siksipä päätimme vihdoin tilata vanhoja matkakuvia myös paperiversioina. Olimme ostaneet jo kesällä Ikeasta kaksi yksinkertaista kehystä, joihin kuvia oli tarkoitus laittaa. Kuvien tilaaminen vähän venähti, mutta viime viikolla saimme sen lopulta aikaiseksi. Ifolorilla oli vieläpä sopivasti joku tarjous, joten pääsimme myös halvalla. 

Kehyksistä saa valittua mustan tai valkoisen taustan. Päädyimme mustaan, sillä se korosti valokuvia paremmin. 

Päätimme tilata jokaiselta tekemältämme matkalta aina yhden kuvan. Jotenkin piti myös merkitä mistä kuvat ovat. Minulla välähti heti, että nytpä toteutan haaveeni ja hankin sellaisen vanhanaikaisen koho-Dymon! Sellainen taitaa löytyä melkein joka toiselta bloggaajalta, enkä ihmettele. Sen lisäksi, että kohokirjaimissa on jotain nostalgista, on niiden painaminen samalla tavalla tyydyttävää, kuin kuplamuovin paukuttelu. 

Kierros ja naps! Ai että näitä oli hauska tehdä! Tosin kyllä käsi vähän väsyikin.

 Ikean tuotteiden mukana saa sellaisen semi-DIY-onnistumisentunteen (jos siis onnistuu). Kehyksen mukana tuli rautalankaa ja kiinnitysklipsit, eli langan pituutta ja roikkumiskohtaa pystyi itse säätämään. Se oli suhteellisen helppoa, mutta kuitenkin sen verran haastavaa, että olin ylpeä kun lopulta onnistuin saamaan rautalangan sopivan mittaiseksi ripustamista varten. 

Korupihdit ja kuvallisen ohjeet, niillä piti pärjätä.

Taulut päätyivät kirjoituspöytäni yläpuolelle. Seinä oli täysin tyhjä ja siinä oli edellisten asukkaiden Lack-hyllyjen jättämiä rumia jälkiä. Ne peittyivät taulujen avulla ainakin osittain ja seinästä tuli muutenkin ihan kivan näköinen. Hieman lisää valoa kuvat ehkä kaipaisivat, mutta kyllä niitä kelpaa näinkin katsella. Vaikka kehykset tulivat nyt täyteen, liimasin dymo-laput kuviin enkä taustaan, joten niiden paikkoja voi tarvittaessa vaihtaa. Vaakakuvat ainakin mahtuvat päällekkäin, jolloin lisätilaa saa ainakin kuvalle tai kahdelle. Sitten voikin ostaa jo lisää kehyksiä. 

Nyt voi työskentelyn lomassa muistella lomamatkoja ja vaikka haaveilla seuraavista!

Ajattelin laittaa tähän huvikseni myös nuo kuvat kaikista reissuistamme. Suurempia jaarituksia en niistä kirjoita, mutta kuvateksteihin jotain pientä. Olemme tehneet yhdessäoloaikanamme suurinpiirtein yhden tai kaksi reissua per vuosi. 

Pariisi 2007. Tämä oli eka ulkomaanmatkamme. Olimme olleet reilun vuoden yhdessä ja menneet juuri kihloihin (ei siis kuitenkaan Pariisissa). 

Tanska 2008. Olimme siis pyöräilemässä ympäri Tanskaa, enkä muista tarkkaan mistä kuva on otettu. Mies muistaisi, sillä hän toimi matkanjohtajana. Nämä on näitä miehen ottamia "käsikuvia".

Kylmäpihlaja 2008. Tämä ei ollut varsinainen matka, sillä minähän olin tuolloin töissä majakalla. Paikka on kuitenkin minulle tärkeä, joten halusin sieltäkin yhden kuvan.

Gotlanti 2009. Tämä oli meidän "ensimmäinen häämatkamme" viikko häiden jälkeen. En olisi ikinä uskonut lähteväni telttailemaan häämatkalle...

New York 2010. Tämä oli se "toinen häämatka" ja edelleen yksi suosikkikohteistani ikinä. Miehestä on reissulta  monta kuvaa, jossa lukee opaskirjaa. Tässä Flatironin edessä. 

Sveitsi 2011. Tämä kuva on Montreuxista. Olimme maan sisäisellä interrail-matkalla ja kävimme (lähes) kaikilla kielialueilla. Tämä kuva ei näytä kovin Sveitsiläiseltä, eihän?

Perugia 2012. Tästä matkasta voi lukea enemmän täältä ja täältä. Kuvan katu on ollut alunperin akvedukti!

Tukholma 2012. Tämä kuva onkin jo ollut blogissa, täällä. Miehen ekat kahvikokeilut menossa muuten.

Semmoisia matkoja olemme siis yhdessä tehneet. Kaikki ovat olleet omatoimimatkoja ja vähän vuorotellen ollaan niitä suunniteltu. Mies esimerkiksi suunnitteli nuo pyöräilyreissut ja minä taas vastasin New Yorkin ohjelmasta. Saa nähdä mihin seuraavaksi suunnataan!