Leivosten juhlaa

Mistäpä muustakaan maaliskuussa voisi blogata, kuin perinteikkäistä kevätkonserttikahveista, jotka olen järjestänyt jo viisi kertaa. Edellisistä vuosista voi lukea täällä, täällä ja täällä. Tälläkin kertaa koolla olivat molempien vanhemmat sekä minun kummini. Konserttikin onnistui ehkä parhaiten tähän mennessä ja myös itse osasin melko vaikeitakin kappaleita mielestäni hyvin. Toki mokia tuki, etenkin niissä helpoissa kohdissa, joissa ei olettanut mokaavansa. Onneksi ne on jo unohdettu, eikä niitä huomannut kukaan muu kuin minä. 

Tarjoiluissa oli jo ripaus pääsiäistä, vaikka vielä on toki edessä hiljainen viikko.

En muistakaan koska olisin nauttinut taas niin paljon leipomisesta, vaikka aina se kivaa on. Edellisenä päivänä hääräsin koko illan keittiössä ja leivoin kahvipöytään suolaista ja makeaa. Olin tietämättäni trendikäs, sillä leivoin niitä passionhedelmä keijukakkusia sekä sitruuna-minimuffinsseja. Tänään luin Maku-lehdestä, että juuri miniatyyri leivokset ovat nyt in. Vai onkohan Maku-lehden toimitus alkanut salaa seurata minun blogiani? Molemmat leivonnaiset onnistuivat hyvin ja Hosulin blogista löydettyjen sitruunamuffinsien ohje oli kertakaikkiaan suussasulavan sitruunainen. Ja koska sitruunaa ei ollu vielä tarpeeksi, laitoin päälle nokareen lemon curdia ja pienen pääsiäismunan.

Olin säilönyt tätä ohjetta Pinterestissä jo pitkään, nyt se pääsi vihdoin kokeiluun. Ja varmasti uudestaankin! Helpot ja hyvät reseptit ovat parhaita. 

Melko simppeli oli tämäkin. Mozzarellan alle tuli parmesaania ja sinappia, mikä antoi piirakalle särmää. Pelkkä mozzarella olisi ollut ehkä vähän pliisua. 

Suolaisessa leivonnassa ajattelin päästä helpolla, mutta tietenkään tämä suunnitelma ei ihan mennyt putkeen. Tai puoliksi onnistuin: tein maailman kauneinta ja helpointa parsapiirakkaa, jonka olen joskus laittanut ylös Pinterestissä. Martha Stewartin reseptissä käytetään valmista voitaikinaa, mikä tekee piiraasta älyttömän helpon. Yksinkertaisesti voitaikina kaulitaan suorakaiteen malliseksi, n. 20x40cm levyksi, leikatan noin 2 cm päästä reunasta pienet viillot levyn ympäri ja esipaistetaan 10 minuuttia 200 asteessa. Sen jälkeen levitetään piiraan päälle voimakasta juustoa ja tankoparsaa ja paistetaan vielä 20-25 minuuttia. Tuli ihan älyttömän hyvää! Olin ajatellut tehdä toisen vastaavan piiraan tomaateilla ja mozzarellalla, mutta tietenkään en ollut ostanut tarpeeksi voitaikinaa. Niinpä pyöräytin pikaisesti Kinuskikissan ohjeella käsin toisen piirakkataikinan (en sentään voitaikinaa!). 

Pöytä on katettu! Tein keijukakkusille ja muffinseille itse kyhätyn kerrosvadin tarjottimesta, lautasesta ja Koko-kulhosta. 

Herkkukynttilätkin pääsivät kokeiluun. Harmi, että nuo pienet ja söpöt palavat niin vähän aikaa!

Parasta kevät konsertissa on tietysti tärkeä ja rakas kuulijakunta, mutta on aina myös aika ihana saada konsertin jälkeen kukkakimppuja. Äitini ja kummini toivat taas huippukauniit kimput, joista saa onneksi nauttia vielä monta päivää. Anoppi puolestaan toi herkän ulkokukan (kuvia myöhemmin) lisäksi jotain muuta hauskaa. Tihrustakaapa huviksenne, mitä kauniin lasipurkin kyljessä lukee! 

Kummien kimpussa oli ihanan keväiset värit. 

Mitä purkissa lukeekaan? Taustalla hengailevat äitiyspakkauksen "Ipana" ja lapsuuden suosikkileluni Pörö. 

Olisin varmaan blogannut kahvitteluista jo aikaisemmin, mutta juhlat ja kahvittelut eivät loppuneet sunnuntaille. Maanantaina tapasin (tulevia) kollegoja ja eilen meillä vierailivat tuorein kummipoikamme perheineen. Emme olleetkaan nähneet sitten ristiäisten. Vaikka ei hänellä ikää vielä ole kyllä kovin monta kuukautta onneksi! Mukavien vieraiden ja vierailujen jälkeen onkin mukava istahtaa ihan itsekseen koneen ääreen kirjoittamaan ja fiilistelemään valokuvia.

Äidin kimpussa oli tietysti suosikkejani, jaloleinikkejä sekä nappikrysanteemeja. Tiesitkö, että nuo pienet vihreät krysanteemit ovat englanniksi "Kermit mums" eli Kermitin vihreitä krysanteemeja. 

 Millaisia kohokohtia sinun kevääseesi kuuluu?