Pehmeneekö pää: Karkkis valitsee pehmeitä sävyjä!

Yleensä työstäm "isoja" (tai siis isompaa kuin vaikkapa tyyny tai maljakko) sisustushankintoja vähitellen. Vain harvoin rysäytän ja ostan täysin spontaanisti jonkin muutamaan kymppiä kalliimman asian kotiin. Tietysti osittain se on johtunut rahatilanteestakin, mutta myös siitä, että olen tietyissä suhteissa harkitseva ihminen. Se viimeinen askel päätökseen tapahtuu kuitenkin usein melko nopeasti. Marssin kauppaan, mietin hetken lopullista valintaa ja ostan tuotteen. Näin kävi taannoin eteisen uuden maton kanssa, jonka vihdoin tällä viikolla sain myös paikalleen. 

Uusin harkittu ostopäätös ja kauan odotettu ostopäätös. 

Olin ihaillut Futon shopin ikkunassa kauniita muovimattoja joka kerta, kun kävelimme ohi vakkari-thaimaalaisen mennessämme. En vain keksinyt, mihin olisin itse mattoa tarvinnut. Eräänä kauniina päivänä eteisen tummanharmaa matto alkoi tympiä. Lisäksi se alkoi olla jo melko kulunut ja mikä pahinta, sen kumipohja oli alkanut tarttua muovimattoon kiinni. Pääni päälle syttyi lamppu ja totesin,että siinäpä oiva käyttötarkoitus uudelle matolle. 

Tällaista paljastui edellisen maton alta joulu talvi tunnelmavalojen johdon lisäksi. Eihän se matto siinä ehtinytkään olla kuin nelisen vuotta. Kumi lähti irti erilaisilla tököteillä, mikrokuituliinalla ja ihmesienellä. 

Niinpä marssin Futon shopiin vertailemaan erilaisia mattovaihtoehtoja. Kävi ilmi, että niitä olikin jos jonkinlaisia. Ihailemani muovimatot olivat Brita Sweden -merkkisiä ja niissä oli valittavissa kuoseja ja värejä joka lähtöön. Oli graafisempaa ja herkempää, pirteämpää ja neutraalimpaa. Päädyimme lopulta yhdessä miehen kanssa hyvin epä-karkkismaisen väriseen mattoon Karin-kuosilla. Valinta osui neutraaliin harmaaseen, jotta matto sopisi moneen paikkaan ja toisaalta väri on yhdisteltävissä moneen väriin. Kuosiksi emme valinneet kaikkein graafisinta, jotta kuvio ei olisi liian levoton ruutulattiaan yhdistettynä. 

Matto pisti eteisen sisustuksen uusiksi. Tuplakupla sopii hauskasti maton kuosiin. Peilin viereisestä nurkasta löytyy nyt paikka miehen hirveän rumille, mutta käytännöllisille laukuille.  Oma käsveskanihan on ilo silmälle. 

Matto piti tilata, koska oikean pituista ei ollut valmiiksi myymälässä. Siinä vierähtikin sitten melkein kaksi kuukautta, sillä ilmeisesti Ruotsin päässä asiat etenivät hitaasti. Olin kuitenkin tyytyväinen, että olin valinnut ihan tavallisen kivijalkakaupan nettikaupan sijaan, sillä minun ei itse tarvinnut alkaa karhuta mattoa toimittajalta. Hintakin oli melkein sama kuin nettikaupoissa toimituskuluineen. 

Eteistä toisesta kulmasta. Keltainen nojatuoli saattaa lähteä Bonbonin tavaroiden tieltä, mutta toisaiseksi saa toimia käsilaukun paikkana. Huomaatko jotain muuta erilaista verrattuna edelliseen kuvaan?

Maton paikalleen saaminenkin oli pieni operaatio, kun ensin piti irrottaa edellisen maton jättämät jäljet lattiasta. Kun sitten uusi matto oli paikallaan, en heti ollutkaan niin ihastunut kuin oletin. Jotenkin aloin pelätä, tuliko sittenkin tehtyä liian pliisu valinta. Uudelleen sisustamalla eteistä matto alkoi kuitenkin muotoutua osaksi huonetta ja nyt nyt olen siihen jo oikein tyytyväinen. Väri sopii täydellisesti seinien harmaaseen sävyyn ja matto tuntuu miellyttävältä jalkojen alla. Ja mikä parasta, sen voi kääntää aina toisin päin ja saada taas vähän uutta ilmettä huoneeseen, kun kuvion ja pohjan värit ovat päinvastaiset. Eikä tämän pitäisi sulaa lattiaan kiinni.

Näkymä, joka odottaa kun saavun kotiin. Tosin mies yleensä löhöää töistä tullessani jossain muualla. 

Pehmensin hieman eteisen värimaailmaa maton myötä. Jotenkin aloin kaivata sen rinnalle valkoista ja vaaleita sävyjä. Onneksi kaapista löytyi valmiiksi Juhannusruusu-putkityyny ja jäänsininen Casa Stockmannin samettityyny. Turkoosi jakkara vaihtui valkoiseen. Nyt eteinen on jotenkin ihanan harmoninen. Ehkä yksi tällainen vaaleansävyinen huonekin mahtuu tänne karkkivärien keskelle.

Mitäs pidät uudesta matosta? Oletko itse harkitsija vai heräteostaja?