Kuorrutusta

Anoppini on maailman taitavin kuorruttaja. Enkä tarkoita nyt kakkuja tai leivoksia, vaikka niidenkin koristelun hän taitaa. Tarkoitan kuorruttamista sisustusmielessä. Minä luulen, ettei kellään ole niin kaunista anoppilaa kuin minulla (tai no, miehen anoppila on myös kaunis). Olen aina ihaillut anoppini taitoa tehdä kotiin kauniita asetelmia, jotka ovat juuri sopivan koristeellisia eivätkä yhtään liiallisia. Ne näyttävät yhtä aika harkituilta ja huolitelluilta ja toisaalta siltä, kuin ne olisivat vain ilmestyneet siihen. 

Pääsiäiskuorrutusta vuodelta 2013

Vaikka minäkin pidän paljon esineitä esillä, minun tekemäni "sisustukselliset asetelmat" ovat aina jotenkin suoraviivaisempia, enkä millään osaa kuorruttaa, vaikka toisaalta haluaisin. Etenkin kuisti on sellainen paikka, johon haluaisin aina vähän enemmän romanttista ja kuorrutettua tunnelmaa. Tänä keväänä olen jälleen yrittänyt tehdä kuistista edes hitusen romanttisemman ja pehmeämmän. Nyt päätin oikein tietoisesti miettiä, mikä tekee anopin "kuorrutuksista" niin kauniita.

1. Kukat

Älkää välittäkö noista saappaista... Tai siis nehän tuovat sopivan rustiikkia tunnelmaa!

Kukkia pitää olla ja mielellään runsaasti. Yritin nyt hankkia kuistille useampia erilaisia kukkia eli tällä hetkellä siellä on tete-narsisseja, perunanarsissi ja anopilta saamani kaunis kellokukka. Vieläkin voisi ehkä ostaa muutaman kukan lisää, jotta kuistille tulisi oikein upea kukkaistunnelma.

2. Nauhat ja rusetit

Säästän aina kaikki rusettinauhat lahjapaketeista. Niille löytyy aina uusiokäyttöä!

Anoppi käyttä paljon kauniita nauhoja ja rusetteja asetelmissaan. Ne eivät ole ollenkaan liiallisia tai teennäisiä, vaan tuovat asetelmiin sopivasti runsautta. Minäkin keksin laittaa rusetit Ikean suosikkipurkkien ympärille korostamaan purkkien suloisuutta. 

3. Pienet yksityiskohdat

Anopin asetelmissa on aina kivoja pieniä ykstyiskohtia. Laitoin jokaiseen ikkunaan jotain kaunista. Nämä lasisydämet on itseasiassa saatu anopilta ja sopivat kuistille aivan täydellisesti sulostuttamaan. 

Lasia, helmiä ja pitsiä. Voiko tämän romanttisempaa olla?

4. Monenlaiset astiat ja koristeelliset, mutta tyylikkäät ruukut

Anopilta saatu sateenvarjo sopi hienosti kukkien (ja vesipullojen) kaveriksi.

Erilaisten kukkaruukkujen ja maljojen yhdistely on osa anopin asetelmien tyyliä. Etsin varastoistani eri tyylisiä kukkapurkkeja ja yhdistelin niitä vielä toisiin astioihin. Perunanarsissi on kauniin kukkavadin päällä ja kellokukka sinkkiämpärissä roskiksesta löydetyn ruusutassin päällä. 

5. Harkittu rentous

Oho, vähän taitaa muovipussikin pilkistää ruukusta. Nooh, haitanneeko tuo.

Asetelmat eivät saa olla liian pyntättyjä, vaan niissä pitää olla myös huolettomuutta tai rentoutta. Välillä rentous syntyy vanhan talon valmiiksi mutkallisista paikoista ja huonekaluista, välillä jostain muista. Näissä minun asetelmissa rennointa taitaa olla tuo vihreä niini ja hörselö, jotka saavat pursua ruukuista huolettomasti.

Täysin en päässyt irti omasta tyylistäni, eikä ole tarvekaan. Mielestäni onnistuin luomaan aika hyvin ripauksen kuorrutettua romantiikkaa kuistille. Vai mitä mieltä olette?

Lasiset pääsiäismunat pääsivät heti suosikkikoristeiksi.

Pääsiäisloristeissa pitäydyin myös melko yksinkertaisella, mutta tutun värikkäällä linjalla. Keittiössä pöytää koristavat kahvikonserttikahvien jäljiltä leivoskynttilät ja niiden väliin laitoin ystäväpariskunnalta saatuja värikkäitä lasisia pääsiäismunia. Muutama söpö tipu lapsuudesta on ripoteltu sinne tänne ympäri kotia. Pitkästä aikaa kylvin myös rairuohoa Emoselta saaduilla siemenillä ja se kasvoikin hienosti!  Ruohon joukkoon pääsivät itsehuovutetut "väriviiriäisen munat".

Coturnix colorix valitsi tänä vuonna pesäkseen rairuohon.

Näiden koristekuvien myötä toivotan kaikille hyvää pääsiäistä!