Järkälemäinen kestovaippapostaus

Olen aina ajatellut, että jos saamme lapsia, haluan kokeilla kestovaippoja. Mitenkään itsestäänselvyytenä en kokeilun onnistumista pitänyt, sillä olen kuullut monenlaisia tarinoita, niin hyviä kuin huonoja. Päätin kuitenkin kokeilla, sillä yrittänyttä ei laiteta (ihme sanonta muuten). Ensin tutustuin erilaisiin vaippavaihtoehtoihin blogien ja Vaippailmiö-kirjan avulla. Kestovaippojen termit tuntuivat edelleen silti vähän mystisiltä ja hankalilta, mutta kun erilaisia vaippoja pääsi hiplaamaan, alkoivat eri vaihtoehdot avautua paremmin (kuori-, sisä- ja taskuvaipat, näpsyt, lisäimut, you name it). Jos harkitset kestovaippoja, ei kannata antaa termistön hämätä, sillä ne oppii lopulta nopeasti. Tai vaikkei oppisi, niin kyllä vaippoja voi silti oppia käyttämään. Täällä on kestovaippa-asiaa hyvin selitettynä. Myös tämä blogi on aika helmi, sillä minusta on mahtavaa, että bloggaaja sanoo heti esittelyssä osakestoilevansa, eli käyttävänsä välillä myös kertakäyttöisiä. Turha purismi tai pakko on huono lähtökohta. Me käytämme ehkä 90% kestoja nykyisin, mutta välillä on mennyt kertiksiä enemmän.

Tuttu näky tätä nykyä. Ilman kuivausrumpuakin selviää kestovaipoista ja muusta pyykkivuoresta. 

Hankin ennen Bonskun syntymää kattavan satsin lähes käyttämättömiä kestovaippoja Tori.fi:n kautta. Jollain perheellä ne olivatkin tuntuneet huonoilta, joten vaipat oli päätetty pistää eteenpäin. Ja hyvä niin, sillä me saimme niistä erinomaisen aloituspaketin. Paketti sisälsi monta eri tyyppistä vaippaa joita kokeilla. Ainoa, mikä mietitytti oli se, että moni vaippa oli S-kokoinen ja jännitimme, olisiko Bonsku jo syntyessään liian iso niihin. Tämä pelko osoittautui turhaksi ja vaikka painoa on sittemmin tullut ihan hyvää tahtia, hän on kuitenkin aika hoikan mallinen. Kertaostona vaipat tuntuivat kalliilta, mutta laskeskelin, että ne maksaisivat itsensä takaisin melko nopeasti, vaikka ehtisimme käyttää niitä vain muutaman kuukauden. Sain vaippoja lisäksi ystäviltä ja myös Kikiltä eli Pikku-Okon äidiltä, mikä olikin hauska ylimääräinen blogi-ilahdutus!

Vaippakorit on nostettu seinälle pallokoukkuihi. Vaipat ovat koreissa milloin missäkin järjestyksessä, välillä siistimmin ja välillä sotkuisemmin. 

Nyt lopulta asiaan. Meillä kestovaipat ovat toimineet erinomaisesti! Bonbon oli syntyessään melko pikkuinen ja kaikkein pienimmätkin kertisvaipat sairaalassa eivät istuneet ollenkaan. Ja ne myös falskasivat. Olin ajatellut, että alamme kestoilla vähitellen, mutta todella nopeasti huomasimme, että kestot toimivat kertiksiä paremmin. Mieskin tykästyi kovasti kestoihin ja valitsee aina mieluummin keston kuin kertsin. En väitä, että kaikilla vauvoilla kestoilu onnistuisi näin hyvin, mutta kirjoitan tämän kannustavana kokemuksena. Tietysti vauva-arjesta on turha tehdä ylikuormittavan haastavaa, jos kokee kestot vaikeiksi, mutta me koemme ne yllättäen paremmiksi kuin kertsit. Esittelenkin tässä meidän toimivimmat vaipat ja mainitsen samalla hitit ja hudit.

1. Sisävaippa + kuori

Dreamnappyn sisävaippa ja myllymuksujen kuori. 

Tämän yhdistelmän olemme todenneet kaikkein toimivimmaksi. Sisävaippa siis imee ja muovitettu kuorivaippa suojaa. Vaikka se tarkoittaakin sitä, että pitää pukea ikään kuin kaksi vaippaa päällekkäin, niin aika näppärästi se käy kun tottuu. Sisävaipoissa neppikiinnitys on minusta tarraa parempi, mutta siitä voi olla montaa mieltä.

Parhaat kuorivaipat ovat Imsevimsen (höh, niitä ei olekaan kuvissa), mutta flanelliset Imsevimsen sisävaipat taas koimme huonoiksi ja hankaliksi (niillekin on kuitenkin löytynyt käyttöä, ks. kohta 6). Sisävaippa ja kuori ei falskaa meillä juuri koskaan ja toimii hyvin myös öisin. Samoilla sisävaipoilla olemme pärjänneet kohta kolme kuukautta ja vaipoissa on edelleen säätövaraa. Jossain kohtaa kuitenkin täytyy ostaa uusia vaippoja, eli koko vaippaikää näillä ei pärjää.

Dreamnappyn vaippoja. Neljä vaipoista ostettiin käytettynä ja pari uutena. Kaikki ovat edelleen monen pesun jälkeen aivan iskemättömän näköisiä. 

 Emme ole kokeilleen sisävaipoissa kovin montaa merkkiä, kun hankkimassani vaippapaketissa löytyi heti hyvä. Suurin osa sisävaipoista on Dreamnappy-merkkisiä. Vaippoihin saa halutessaan lisättyä imutehoa sujauttamalla taskuun ns. lisäimun eli ylimääräisen läpyskän imevää kangasta. Osassa on lisäksi ulosvedettävä lisäimu valmiina. Näiden vaippojen huono puoli on se, että ne kuivuvat hitaasti, koska imevä osa on kiinteästi vaipassa. Ilman kuivausrumpua kuivumiseen menee tehokkaan linkouksenkin jälkeen vähintään vuorokausi. Patterien päällä kuivumista voi ehkä nopeuttaa, jahka alkavat lämmetä.

Hankkimassamme vaippapaketissa oli myös kolme Pikkupirpanat-merkkistä vaippaa. Kyseistä merkkiä ei enää ilmeisesti saa, mutta käytättynä näitä varmaan voi saada käsiinsä. Ne ovat aika samanlaisia kuin Dreamnappyt eli hyvin yksinkertaisia  ja helppokäyttöisiä sisävaippoja. Yhdessä on lisäksi nepeillä kiinnitettävä lisäimu. Pirkkupirpanat imevät hyvin, mutta kuivuvat hitaasti, kuten Dreamnappytkin.

Pikkupirpanoita. Tuo alimmainen XS-kokoinen on jo jäänyt pieneksi, nyyh!

2. Harso + näpsy + villahousut/kuori

Harso on kelpo vaippa edelleen. Nykyisin sen saa hyvin kiinnitettyä "näpsyllä" eli tuolla violetilla härpäkkeellä. Villahousut pitää tehdä villasta, joka ei ole superwash-käsitelty. Resorit tosin ovat superwahs-villaa ja ihan hyvin vaippa on pitänyt. 

Etenkin aivan pienenä käytin Bonskulla paljon ihan perinteistä harsovaippaa. Sen päälle sopii jotenkin luontevasti tuollainen villakuori, vaikka myös muunlaisia kuoria voisi käyttää. Pienellä vauvalla harson imuteho riitti hyvin ja Bonbon selvästi tykkäsi harsoista ihollaan, eivätkä ne alkaneet ärsyttää kuten kertakäyttövaipat. Harson taittelu sujui kätevästi tällä ohjeella ja taittelin harsot aina suoraan narulta koriin. Kiinnitän harson paikoilleen tuollaisella "näpsyllä", jonka hampaat uppoutuvat harson kuituihin, mutta eivät kuitenkaan yllä vauvan ihoon. Nykyisin harsojen imu ei ihan riitä, mutta joskus olen laittanut harsoon tuollaisen lisäimun. Muut vaipat tuntuvat tällä hetkellä toimivan paremmin, mutta etenkin ihan pienellä harsot olivat hyviä.

Heh, harsoihin liittyy hauska sattumus. Ollessani jälkitarkastuksessa Bonskun vaippa piti vaihtaa lääkäriä odotellessa. Paikalla oli kandi ja selvästi kokenut kätilö. Kätilö patisti kandin katsomaan vaipanvaihtoa ja sanoi "menepä katsomaan, miten nykyaikana vaihdetaan vaipat". No, minulla oli juuri silloin käytössä se perinteistäkin perinteisempi harsovaippa! 

3. Sisätäyttövaippa + imut + kuori

Imuiksi laitan yleensä yhden mikrokuituisen "nopeaksi imuksi" ja yhden luonnonkuituisen "hitaaksi imuksi". Sisätaskuvaippa on Kestovaippakaupan ja kuori käytettynä ostettu Popolino,. 

Tilasin Kestovaippakaupan alennuksesta muutaman sisävaipan uutena. Yllätys olikin suuri, kun ne olivatkin sisätäyttövaippoja eli niissä ei ollut kiinteästi ommeltua imua lainkaan vaan pelkkä tasku ulkoimmankankaan ja ihoa vasten tulevan kankaan välissä. Alkuhämmästyksestä päästyäni totesin kuitenkin tehneeni hyvän hankinnan, sillä sisätäyttövaipat kuivuvat luonnollisesti hurjan paljon nopeammin kuin vaipat, joissa on monta kangaskerrosta. Lisäimuja, joita vaippohin laitetaan, on meillä aina sen verran ylimääräisiä, että kuivia riittää vaippojen täytteeksi. 

Sisätäyttövaippa ja kuori toimivat yhtä hyvin kuin tavallinen sisävaippa ja kuori. Jos taloudessa ei ole kuivausrumpua, niin näihin kannattaa panostaa. Useimmiten sisätäyttövaipat napataan meillä taskuvaippojen kanssa ensimmäisenä narulta käyttöön sillä aikaa, kun muut vaipat vielä kuivuvat. 

Kestovaippakaupan vaipoissa pinta on joustofroteeta, joka sekin imee hiukan. Sisäpinta on urheiluvaatteissa käytettävää coolmaxia (ylärivi) tai fleeceä (alin vaippa). Fleece tekee tuosta mustavalkoisesta vaipasta ehkä vähän turhan paksun.

4. Taskuvaipat

Mikrokuitu ja bambuimu sujautetaan taskuvaipan takana olevaan taskuun. Totsbotsin taskuvaippa oli ihan paras parin ekan kuukauden ajan, mutta nyt on jo liian pieni, vaikka vaipan mainostetaan menevän 8 kg asti!

Taskuvaippoja mainostetaan monesti helpoimmaksi vaippatyypiksi (all-in-one-vaippojen jälkeen), sillä niissä on itsessään vedenpitävä pinta eli ne tarvitsevat sisälleen vain imut. Minusta taas taskuvaipat on ollut kaikkein vaikein saada pitäviksi, vaikka olen kokeillut vaikka minkälaisia imuyhdistelmiä. Luulen, että se johtuu, sillä, ettei taskuissa ole ns. vuotosuojia, jotka tulevat reisien ympärille. Taskuvaipoista on valikoitunut käyttöön vain muutama, sillä osa hankituista taskuista on vaan aina falskannut. Luulen, että monella kestoilu kaatuu falskaaviin taskuvaippoihin.

Taskuvaippojen etu on luonnollisesti se, että ne kuivuvat nopeasti ja ovat myös nopeita pukea, sillä kuorivaippaa ei tarvitse päälle. Lisäksi niitä saa eri merkeiltä aivan valtavan ihanissa kuoseissa. En ole viitsinyt kokeilla kovin montaa taskuvaippaa, sillä muun tyyppiset vaipat ovat olleet parempia. Pari vaippaa on kuitenkin toiminut hyvin: Bumgeniuksen tasku ja äitiyspakkauksen Pilvi-taskuvaippa. Aluksi meillä oli ahkerassa käytössä myös pari Totsbots-taskua, mutta ne jäivät pieneksi ennen aikojaan. Aivan pikkuvauvalle ne istuivat kuitenkin loistavasti.

Vihreä on Bumgeniuksen (käytetty), violetti Pilvi (äitiyspakkaus) ja oranssi Totsbotsin (yksi käytetty, toinen kaverilta). 

Etenkin taskuja käytettäessä irtonaisia lisäimuja on hyvä olla paljon. Parhaiten meillä on toiminut jo aikaisemmin mainittu mikrokuitu + babmuyhdistelmä. Jonkin verran olen surautellut myös itse imuja hankkimastani bambufroteesta ja kierrätyskankaista. 

Erilaisia lisäimuja. Marimekon tunika sai uuden elämän vaipoissa. 

5. All-in-one-vaipat

Muksut-AIO ja Muumivaippa ovat molemmat kotimaisia. 

Kaikkein lähimpänä kertisvaippaa kestovaipoista ovat All-in-one-vaipat, joissa on kaikki kirjaimellisesti samassa paketissa: vedenpitävä pinta, imut ja kaikki. Meillä on muutamia AIO-vaippoja ja ne ovat olleet ihan hyviä, joskaan eivät yhtä vedenpitäviä kuin sisä(täyttö)vaippa ja kuori. Imsevimsen AIO on ehkä paras, sillä siinä on vuotosuojat. Muksujen AIO sen sijaan falskaa välillä reisistä. AIO vaipat kuivuat yllättäen kohtuullisen nopeasti, sillä niiden osat saa hyvin levitettyä (ks. kuva). Näitä suosimme (lyhyillä) reissuilla, sillä ne on yhtä helppo pukea päälle kuin kertiskin.

Kertakäyttövaipoista parhaita ovat kotimaiset muumivaipat. Niitä käytämme vähän pidemmillä yöreissuilla ja satunnaisesti muutenkin. Muista kertiksistä Liberot haisevat jo valmiiksi ja Pampersit eivät istuneet. Ja miksi käyttää ulkomaista, jos kotimainen on parempaa? Hintoja en tosin ole vertaillut.

Imsevimsen AIO on hieman värjääntynyt, mutta eipä tuo haittaa. Popolinon (oikealla) AIOn imut eivät ole yhtä hyvät kuin muissa ja kuosissa on etanoita ja toukkia. Ne eivät kuitenkaan ällötä kuten aidot. 

6. Tee-se-itse-vaipat

Vanhoista pyjamahousuista, kaapinperukoilta löydetyistä kankaista ja Marimekon tunikasta tehtyjä vaippoja. Marimekon vaippa on kaikkein hienoin tekemäni vaippa! 

Aluksi ajattelin, etten tekisi vaippoja itse, sillä se tuntui liian hankalalta. Sitten kuitenkin päätin kokeilla ensin tehdä muutamia taskuvaippoja, mutta ne falskasivat aina, joten ne jäivät nopeasti pois käytöstä. Vähän aikaa pidimme niitä kyllä villahousujen kanssa, jolloin villikset pysäyttivät vuodot. Kestovaippojen tullessa tutummiksi aloin tehdä itse sisävaippoja. Osa kankaista oli kierrätettyjä (mm. vanhoja reikiintyneitä flanellipyjamahousuja) ja osa uusia (bambufroteeta imuksi, fleeceä ja coolmaxia ihoa vasten). Imuiksi leikkelin myös Imsevimsen flanelletteja, jotka sellaisenaan eivät meillä toimineet. Nyt vaippoja on jo helppo saumuroida ja ommella ja ne ovat yhtä toimivia kuin ostovaipatkin. Ainoastaan neppien kiinnitys on ollut hankalaa ja osa nepeistä on vähän vaikea saada kiinni.Olen kehitellyt vaippoja eteenpäin ja nyt parhaaksi olen todennut tehdä imun niin, että sen saa vedettyä vaipasta ulos kuivumista nopeuttamaan.

7. Vaippahuolto

Likaisia vaippoja säilytetään ilmavasti korissa. Pesuaineena käytämme Erisania. 

 Tietysti kestovaipat tarkoittavat jonkin verran pyykkihuoltoa. Pesemme vaipat noin joka toinen tai kolmas päivä, vähän vaippojen kulumisen mukaan. Nyt vaippoja on kertynyt n. 25 aktiivisessa käytössä olevaa vaippaa (+ muutama kuorivaippa), jotka tuntuvat riittävän hyvin. Pesen vaipat kaikki 60 asteessa sekaisin. Samassa pyykissä pestään mm. pyllypyyhkeet. Sappisaippualla käsittelen joskus pahimmat kakkatahrat, mutta aika satunnaisesti. Toki säännöllisellä tahranpoistolla vaipat pysyisivät vielä kauniimpina, mutta aika vähän värjäytymiä on tullut näinkin. Väittäisin, että roskiksen vientiin ja vaippapakettien raahaamiseen menee yhtä paljon aikaa kuin vaippojen pyykkihuoltoon. Olen tajunnut alkaa hyödyntää pyykkikoneen ajastustoimintoa, joten usein vaippasatsi löytyy aamulla puhtaana koneesta.

Kestovaippojen käytössä on tietysti yhtenä tärkeänä kriteerinä niiden ekologisuus, mutta en sillä viitsi silti hirväesti nyt huudella tai moralisoida. Itselle niistä tulee kuitenkin parempi mieli ja omatunto. Yksi hyvä syy valita kestovaipat on tietysti niiden ulkonäkö. Kauniin vaipan pukeminen vauvalle on mielestäni paljon piristävämpää kuin aina samanlaisen ja tylsänvalkoisen kertiksen. Tässä piilee tietysti vaaransa, sillä aina voi ruveta kuosihulluksi ja ostella mielinmäärin vaippoja, mutta onneksi olen sen verran pihi, ettei niin ole käynyt. Välillä kyllä käyn kurkkimassa valmisvaippoja eri nettikaupoissa ja vähän huokailemassa. Toistaiseksi kuitenkaan uusille vaipoille ei ole tarvetta.

Tästä postauksesta tuli varsinainen järkäle, mutta oikeastaan sitä oli hauska kirjoittaa. Aikaakin siinä meni, kun piti kuvata kaikki vaipat. Ehkä joku uskaltautuu kokeilemaan kestoja tämän perusteella. Toisaalta varmaan osa lukijoista varmaan haukotteli jo otsikon nähdessään, mutta väliäkö tuolla! Seuraavaksi yritän taas kirjoittaa jotain ei-niin-vauvaisaa.

Mitä ajatuksia kestovaipoista sinulle heräsi? Oletko kenties hurahtanut tai skeptikko?