Arkikuvahaaste etenee vähän hitaanlaisesti, koska arkihan on yhtä juhlaa... tai sitten ei. Nämä kuvat eivät ole onneksi tältä päivältä, mutta kertonevat enemmän kuin neljällä tuhannella sanalla, mitä arki joskus on. Aargh.
|
Ulkovaatteita joka säähän. |
|
Olohuoneen tilanne ei ole paha. Yleensä lattiapintaa näkyy paljon vähemmän. |
|
Valitan miehelle, kun hän jättää vaatteitaan Bonskun teltan päälle. Missäs omat vaatteeni lojuvatkaan? |
|
Komeat tiskivuoret, pyykkivuorista puhumattakaan. |
Jep. Onneksi on näitä kolmipäiväisiä viikonloppuja.
Mutta onneksi aika isotkin vaate- ja tiskivuoret selvittää aika nopeasti, kun tulee sopiva hetki. Erityisesti vaatteet on nopeasti ripustettu paikoilleen, tiskit kestää vähän kauemmin. Ja pienikin tiskikone on kullan arvoinen.
VastaaPoistaAva
Jep, onneksi aika nopeasti saa monet sotkut pois, kun vaan saa hetken rauhassa siivota ilman, että eräs sotkee samalla toisessa huoneessa lisää.
PoistaAh, otan osaa. Hienot kuvat. :D
VastaaPoistaKiitos. Joskus pitää vähän ravitella blogimaailmaa näillä todellisilla arkikuvilla.
PoistaJep. Tuttua. Juuri luovuin isosta tietokoneesta ja iloitsin, kun työpöydän pinta vapautui taiteilukäyttöön. Nyt työpöytää ei enää näe kaiken roinan alta. Mitä enemmän tasoja hankin, sitä enemmän ja korkeampia röykkiöitä muodostuu. Joku luonnonlaki.
VastaaPoistaJep, entropia kasvaa eli kaikki kulkee jatkuvasti kohti epäjärjestystä. Tuttua niin termodynamiikassa kuin arjen keskellä.
Poista