Arkihuolesi kaikki heitä

Voi kunpa voisikin, mutta raskahasti käypi askelet, äidin hommat on niin kiireiset! Olen ehkä aiemminkin todennut, että melkoisen raskas, kiireinen ja väsynyt. En tarkoita tätä mitenkään valittaen tai voivotellen, vaan ihan vaan todeten. Joskus vaan on vähän raskaampaa, kyllä sitten taas helpottuu toivottavasti. Onneksi viime viikonloppuna sain pienen energiapiikin ja sain laitettua kotia hieman lähemmäs joulukuntoa.

Montako arkista asiaa bongaat? Joulukorttiaskartelut eivät näy näköjään kuvassa. 

Joulu tulee arjen keskelle. Siitä kertoo hyvin kuva meidän ensimmäisestä adventtikynttilän sytytyksestä. Kuva on otettu oikeastaan maanantaina, koska ensimmäisenä adventtina emme olleet kotona koko perhe yhtä aikaa. Haisukaapin päällä on adventtiasetelman lisäksi joulukorttiaskartelut nostettuna pois Bonskun näppien ulottuvilta ja me olemme jo yövaatteissa. Romanttiset tulitikut on jälleen unohdettu kaappiin ja sytytinvalinta on moderni ja helppo versio. Kynttilöitäkin on vain kaksi, koska Bonsku on katkaissut niistä puolet, eikä uusia ole ehditty hankkia (nyt on).

Yksi itämaan viisaista kääntyi poseeraamaan. 

Onneksi tunnelma tulee arjenkin keskelle. On hauskaa avata Bonskun kanssa kalenterinluukkuja ja opettaa adventtiperinteitä, kuten meidän pienen seimiasetelmamme kokoaminen. Tällä hetkellä itämaan tietäjät vaeltavat jälleen keittiössä ja Maria ja Joosef ovat vielä "Nasaretissa" kirjahyllyssä. Adventtina hahmot siirtyvät taas lähemmäs pientä tallia. Jeesus-vauva odottaa tallin takana esiin nostamista. 

Synttärilahjaksi saamani lasiastia pääsi oikeuksiinsa, kun laitoin sen sisään pienen led-valosarjan.

Joulukortit ovat onneksi jo hyvällä mallilla, sillä tänä vuonna valitsin oikeasti aika helpon mallin. Kiire tulee silti, sillä ne pitää postittaa jo tiistaina! Pää surraa jouluideoista ja haaveilen taas koko kuukauden joululomasta, jonka voisi käyttää vain jouluasioiden tekemiseen ja sesongista nauttimiseen. Kuten olen ennenkin todennut, joulustressi ei minulla synny siitä, että yrittäisin tehdä kaiken tietyn kaavan mukaan, vaan siitä, että kerta kaikkiaan muut pakolliset asiat vievät liikaa aikaa kivoilta jouluasioilta. 

Yksi kotimme kauneimmista kohdista. Tätä tuijottelen, kun muualla on sotkuista. Eli aika usein. 

Vähitellen ja pienistä jutuista nauttien, siihen yritän keskittyä. Ja onneksi varsinaisen joulun aikaan saa melko mukavan vapaan pätkän helpolla, joten silloin ainakin pääsee nauttimaan! Oranssia-blogista bongasin myös ihanan joulu-bongauspohjan, jossa todella keskitytään huomaamaan niitä pieniä, arkiseltakin tuntuvia jouluasioita. Otan sen käyttöön ainakin mielessäni.

Tämä ihana joulukirja on jo luettu moneen kertaan. Se on niin kaunis, että ansaitsee päästä esille. Frank Sinatran joululauluja taas on hyvä kuunnella levysoittimella. 

 Miten sinun arjessasi näkyy joulu?