Tintti Tintin Tinttisen ristiäiset

Päähenkilö otti lunkisti ja nukkui melkein koko päivän. Tällä kertaa saatiin "poseerauksia" myös kastepuvussa, kun Bonskun juhlissa unohtui. Kuvaajana mummu. 

Vietimme toissa sunnuntaina Tintinin ristiäisiä. Tälläkin kertaa halusimme pitää ristiäiset jo melko pian syntymän jälkeen, koska kastetilaisuus on meille tärkeä. Keskityn tässä kuitenkin nyt vain juhlien pinnallisempaan puoleen. Luin Bonskun ristäispostausta ja ihmetyksekseni luin sieltä, että jännitin kovasti juhlia etukäteen. Tällä kertaa ei kyllä ollut jännitystä kuin juuri sen verran kuin on hyväkin olla ennen juhlia eli ihan vain pikkuisen ja positiivisesti.

Kukkia ja teemavärejä. Värit taisivat tulla marimekon kankaan inspiroimina, vaikka en tietoisesti tätä liinaa ajatellutkaan. 

Jämäkukista sai söpöt koristeet kivituikkuihin. 

Kastepöytä. Tungin kimppuun lisää harsoa, jolloin sain siitä sellaisen kuin ajattelin. 

Valitsin yhdeksi "teemaväriksi" oranssin, koska se oli ollut myös Bonskun ristiäisten toinen teemaväri. Muina teemaväreinä oli limen vihreä ja ihan ripaus pinkkiä eli ihan lempparivärejäni. Mihinkään baby blue -värimaailmaan en pyrkinyt siis. Visioin mielessäni täydellisen kukkakimpun, jossa oli pääasiassa harsokukkaa ja siellä täällä teemavärien mukaisia kukkia. Ihan sellaista en kukkakaupasta lopulta saanut, mutta tuunaamalla sain kimpusta melkein sellaisen kuin visioinkin. Muuten koristeet olivat samoja kukkia rennosti maljakoissa. Tällä kertaa en väsännyt lippuviirinauhaa.

Tarjoilupöytä koko komeudessaan. 

Täydellinen kakku! Kuvaajana mummu. 

Tarjoilut tilasin puhtaasti instagramin perusteella. Moni vieraista naureskeli, että se taitaa olla tätä nykypäivää. Ihastuin keväällä Simppelin sormiruoka Marjutin nuorimmaisen ristiäiskakkuun ja selvisin, mistä se on peräisin. Sieltä löysin suloisen Bake 'n' cake -leipomon, jonka instagramtili on täynnä toinen toistaan kauniimpia kakkuja. Tilasin vaaleanvihreän "valukakun" teemavärisillä marengeilla ja sain juuri sellaisen kuin halusinkin. Ja se maku! Vadelma-sitruuna-täyte oli aivan ihanan raikas hellepäivän kakussa. Ainoa huonopuoli oli, että valtava kakku meni juhlissa kokonaan, emmekä saaneet rääppeitä seuraavalle päivälle. Taisi olla aika herkkua muidenkin mielestä. Suolaisena herkkuna oli näyttävä kreikkalainen voileipäkakku, joka oli myös herkullinen. Lisäksi mumi teki etunimen alkukirjaimen muotoisia marenkeja ja lusikkaleipiä ja mummu aitoja karjalanpiirakoita. Nam!

Punasipuliruusu vei sydämeni instagramissa, joten piti tilata samanlainen. Myös maku oli kohdallaan. Kuvaajana mummu. 

Kastetilaisuus sujui hyvin. Tintille tuli hieman nälkä jossain vaiheessa, mutta sylikummitäti hoiti tilanteen hienosti ja sai hytkytettyä Tintinin tyytyväiseksi. Kastepappina oli miehen setä, joka on myös vihkinyt meidän aikanaan. Kummeiksi valitsimme kaksi ystäväpariskuntaa. Mies säesti virret pianolla. Tai oikeastaan myös Bonsku säesti, sillä kun musiikki oli alkamassa, hän huusi haluavansa "kitaransa" eli foam rollerin. Hän sai laskea musiikin käyntiin ja "soitti" kitaraansa niin tosissaan kuin vain 3-vuotias voi foam rolleria soittaa. Tämä oli itse kasteen lisäksi yksi päivän liikuttavimpia hetkiä, kun muuten niin vilkas isoveli rauhoittui soittamaan. Ja oli hän rauhallinen koko muunkin toimituksen ajan. Etunimi oli otettu käyttöön jo synnytyslaitoksella, mutta muut nimet paljastettiin vasta kasteen yhteydessä. Etunimi oli vain kiva nimi, eikä tullut suvusta, mutta toinen nimi tuli miehen isoisältä ja kolmas kauempaa suvusta (ja lisäksi oli meidän perheen koiran nimi, joten melkein suvusta sekin). 

Kaunis kastetilaisuus. Kuvaajana mummu. 

Bonsku ja kitara. Kuvaajana mummu. 

Juhlat sujuivat tavalliseen tapaan kahvitellen ja seurustellen. Lisäksi toinen kummitädeista lauloi kauniin laulun. Lahjat Bonsku avasi veljensä puolesta innokkaasti. Tintti sai kummilusikan, kasteristin, käsinkudotun rengasliinan, lelukaaren, merimiesasun ja pehmopupun, Kastehelmi-rasian ja Pikkukakkos bodyn sekä rahaa. Mukavasti osa lahjoista tuli käyttöön heti (mm. lelukaari, jonka alla hän nytkin pötköttelee) ja osasta on iloa myöhemminkin. 

Meidän ihana perhe. Kuvaajana mummu. 

Aivan ihanat juhlat siis, mutta eipä tällä vieraskokoonpanolla voi muuta odottaakaan. Harmi, ettei Tintin itse muista juhlista mitään. Tärkein juttu tietysti on kuitenkin kaste vaikkei juhlia muistaisikaan. Pian päästäänkin jo seuraaviin juhliin, sillä sunnuntaina on vanhempieni perinteiden kesäjuhlat ja sitä ennen minun synttärit (tosin vain perheen kesken).