Kaupunkiseikkailu lasten kanssa osa 1: Boheemi ja pramea Praha

Jos joku ajattelee, ettei lasten kanssa pääse enää vapaasti matkustamaan, niin se jos mikä on kyllä turha huoli. Tietysti matkustaminen lasten kanssa vaatii joko tiukkaa suunnittelua tai vaihtoehtoisesti suunnitelmien hyvin joustavaa muuttamista. Me harrastamme enemmän tuota jälkimmäistä ja suunnittelemme matkojamme nykyään etukäteen melko vähän. lö,0 (pienet matkaterveiset Tintiltä). Näin matkasta muodostuu seikkailu, jossa vältetään liian tiukkapiponen suorittaminen ja toisaalta rutiinit solahtavat matkustamisen lomaan helposti. Vessoja ja ruokapaikkoja on hyvä pitää silmällä kyllä koko ajan.

Praha lasten kanssa - onnistuu!

Tällä kertaa lähdimme lasten kanssa oikein kunnon kaupunkilomalle. Kaupungit valikoituivat siten, että ensin keksin haluavani Wieniin. Sinne lentäminen oli kuitenkin melko kallista, joten mies ehdotti Prahaa. Sekin kuulosti hyvältä, mutta mieleni teki silti Wieniin. Niinpä selvitimme, onko sinne helppo junayhteys. Ja kyllä, kaupunkien välillä oli vain reilun neljän tunnin suora junayhteys. Ja koska junailuun lähdimme, päätimme vielä jatkaa Wienistä Budapestiin ja lentää sieltä kotiin. Prahassa ja Wienissä vietimme kussakin kolmisen päivää ja Budapestissä yhden illan ja yön. Oli hauska nähdä kolme erilaista suurkaupunkia lyhyessä ajassa.  Päätin pilkkoa reissumme kahteen osaan, sillä muuten postauksesta olisi tullut valtavan pitkä.

Saavuimme Prahaan illalla ja syömisen jälkeen menimme melkein suoraan nukkumaan. Täytyy onnitella miestä hyvästä hotellivalinnasta: Axa Hotel oli tyylikäs 1932 rakennettu hotelli, jossa oli hyvin säilytetty funkis-henki. Huoneen parvekkeelta oli myös hyvät näköalat Prahan kattojen ylle ja kadulle. Suunnittelimme illalla hieman nähtävyyksiä, joita ehtisimme visiittimme aikana nähdä. Lasten ehdoilla, mutta myös aikuisia kiinnostavia paikkoja. Prahan kehuttu eläintarha valikoitui ensimmäiseksi kohteeksi.

Tapiiri on niin hauska eläin! Sen kärsä venyy suloisesti, kun se syö.

Seeprat ovat aina tyylikkäitä. 

Melkein läpy jääkarhun kanssa. 

Jos Lontoon eläintarha jäi hinnan vuoksi kiertämättä, oli Prahan eläintarha todella edullinen - aikuiselta vain noin kahdeksan euroa. Myös ruokailu eläintarhassa oli kohtuullisen hintaista, vaikka varmasti paikalliseen hintatasoon nähden kallista. Eläintarha oli todella laaja ja kaikkia eläimiä ei jaksettu edes kiertää. Mieleenpainuvimpia olivat leikkisät gorillat, suloinen tapiiri, loistokkaat kirahvit ja edestakaisin uiskenteleva jääkarhu. Sesongin ulkopuolella eläintarhassa oli jonkin verran kunnostustöitä ja iso osa eläimistä asusteli laajojen ulkotilojen sijaan sisällä. Tämä ehkä hieman latisti kokemusta, sillä sisätiloissa lasin takana kiertelevät tiikerit muistuttavat eläintarhan varjopuolista enemmän kuin kesäaikaan ulkona liikkuvat eläimet. Eläintarhassa oli esimerkiksi laaja "savanni", joka nyt oli tyhjillään. Silti eläintarha oli hyvä kokemus ja sesongin ulkopuolella oli myös ihanan väljää liikkua. 

Prahan vanhaa kaupunkia. 

Iso osa matkasta oli ihan vain kiertelyä ja kaupungin hengen aistimista. Prahassa oli paljon kauniita rakennuksia, pompöösejä ja kruusattuja barokkifasadeja ja kepeän koristeellista jugendia. Talot olivat kyllä toinen toistaan kauniimpia, mutta kaupungissa oli myös pientä boheemia rosoa. Erityisen vehreänä Praha ei ollut, sillä ainakaan ydinkeskustassa puistikoita oli harvassa. Vehreää oli kuitenkin Petřínin kukkulalla, jossa kävimme kahteen otteeseen: ensin ihailemassa mini-Eiffelin huipulta pimeässä loistavaa kaupunkia ja  seuraavana päivänä nauroimme kippurassa kuvillemme 1800-luvun peilitalossa. Funikulaarilla oli hauska matkata ylös kukkulalle, mutta hauskaa oli myös tulla serpentiinitietä pitkin kukkulaa alas. 

Petrinin kukkulan näkötorni on rakennettu pieni Eiffel-tornin kopio. 

Onko tämä kuva peilitalosta vai eläintarhasta?

Yhdeksi pääkohteistamme valitsimme Prahan linnan, joka osoittautui melkoiseksi turistirysäksi sesongin ulkopuolellakin. Huh, en voi edes kuvitella paikkaa kesäpäivänä! Toisaalta en ihmettele suosiota, sillä onhan se merkittävä osa Prahan historiaa. Alue on vltava (pun intended) Kiersimme alueella Pyhän Vituksen katedraalin, Pyhän Yrjön Basilikan ja suloiset minikokoiset keskiaikaiset talot "kultakujalla" sekä linnapihoilla muuten vaan. Pyhän Yrjön basilika oli näistä vaikuttavin, sillä siinä on paljon jäljellä osia, jotka on rakennettu jo 900-luvulla. Rauhallinen tunnelma turistien keskellä varmasti vaikutti myös.

Prahan linnan jollain linnapihalla. Alue on tosi iso, enkä oikein edes hahmottanut kaikkea. 

Kultakujalla oli söpöjä piskuisia keskiaikaisia taloja. Osassa oli pieniä käsityöpuoteja, osa oli sisustettu keskiaikaisiksi asumuksiksi. 

Lasten kanssa liikkuminen Prahassa oli helppoa. Kadut ovat leveät ja sileät, joten rattaat kulkivat näppärästi. Tosin autoilla ja ratikoilla oli selvästi etuajo-oikeus ja jalankulkijan oli hyvä katsoa tarkkaan, milloin ylittää tien. Koska kuljimme pitkiä matkoja, Bonsku oli paljon rattaissa ja Tintti kyydissä. Liikuimme julkisilla näppärästi ja nopeasti, toki suhteellisen pienellä alueella. Välillä tuntui, että Tintti kyllä joutui olemaan koko päivän liina- tai reppukyydissä, sillä leikkipuistoja ei turhan usein tullut vastaan ja yksi löytämämme meni kiinni jo neljältä. Se tuntuu aivan käsittämättömältä näin suomalaisesta, joka vie lapsensa puistoon, vaikka ulkona olisi säkkipimeää ja räntää sataisi vaakasuoraan. Mainostinkin parille paikalliselle äidille, että "in Finland we have this thing called mud pants, kurahousut". Löysimme viimeisenä iltana lopulta leikkipuiston ja leikkihetki illalla Vltava joen keskellä olevalla pienellä saarella oli melko ikimuistoinen. 

Vltavan hieno leikkipuisto. 

Hyvää syötävää Prahassa oli melko helppo löytää. Emme joutuneet sortumaan pikaruokaketjuihin tai pizzaan kertaakaan. Myös hintataso on suhteellisen edullinen, jos nyt ei ihan pahimmasta turistirysästä ruokaansa osta. Sielläkin hinnat ovat "vain" Suomen tasoa, ei Suomen turistitasoa. Löysimme muun muassa hyvän tsekkiläistä ruokaa tarjoavan paikan ja hyvän vegaanipaikan hotellimme läheltä. Jälkimmäisessä ruoka maksettiin painon mukaan, mikä on aina bonus vähän syövän lapsen vanhemmalle. Miljööltään mieleenpainuvin oli Grand Cafe Orient, jonka sisustus on uusittu vastaamaan alkuperäistä kubistista tyyliä. Kubismi on ilmeisesti ollut hyvinkin tsekkiläinen juttu, joten sikälikin mielenkiintoinen kohde. 

Kubistinen Mustan madonnan talo, jonka toisessa kerroksessa on Grand Cafe Orient. 

Torstai iltana saavuimme Prahaan ja sunnuntai aamupäivänä matkamme jatkui kohti Wieniä. Junayhteys kesti tosiaan reilut neljä tuntia, mikä oli vielä oikein siedettävä aika. Junissa oli hyvät palvelut, joskin leikkivaunua tuli hieman ikävä. Kunnollista höyryjenpäästelypaikkaa lapsille ei ollut, vaikka perhevaunu olikin erikseen. Lapset riehuivat sitten melko tyhjän vaunun käytävillä. Matkat menivät hyvin tablettipelien, Oppi&ilo puuhakorttien, eväiden ja muutamien kirjojen avulla. Juna on kyllä suosikkitapani matkustaa. Ah, asuapa Manner-Euroopassa, pääsisi junalla helposti vaikka ja mihin!

Keskittyneet matkaajat. 

Seuraavassa osassa pääsette matkustamaan meidän kanssa Wieniin ja pikavisiitille Budapestiin, näkemisiin!