Viikonloppuisin on ihanaa, kun saa herkutella! Usein teen silloin hiukan parempaa ruokaa ja ehkä jälkiruokaakin. Joskus syömme myös ulkona, mutta harvemmin. Tykkään kyllä arkenakin tehdä ruokaa, mutta viikonloppuna se on jotenkin rennompaa. Erityisen rentoa se oli tänäviikonloppuna, kun vanhempani tulivat meille ja söimme heidän tuomansa entrecote-pihvejä kerma-suppilovahverokastikkeessa. Vähän vaihtelua äidille: hän sai kokata meidän keittiössämme! (No ei se ihan niin mennyt sentään...)
 |
| Pöytä katettu entrecotea varten (en jaksanut etsiä "hattua" aksenttimerkiksi). |
 |
| Sunnuntain salaattilounas: ilmakuivattua kinkkua, ruis-crutonkeja, avokadoa ja päärynää. |
Tänä viikonloppuna oli toinenkin erityinen herkuttelunaihe: Runebergin päivä. Meille tuli kahvittelijoita, joten tietysti minun piti leipoa runebergintorttuja. Olen tehnyt niitä kerran aikaisemmin tällä Nooran reseptillä. Itse laitoin punssia kostukkeeksi. Vadelmahilloa ei tällä kertaa kaapista löytynyt, ja selailtuani muuten vain erästä muffini-kirjaa sain idean: en laittaisikaan hilloa vaan kokonaisen vadelman!
 |
| Kameran makroasetuksella saa keskinkertaisempikin kuvaaja ihmeitä aikaan. |
Vadelma oli aivan loistava keksintö, vaikka itse sanonkin! Vadelmat olivat viime kesältä pakastamiani suomalaisyksilöitä. Laitoin marjat torttujen päälle suoraan pakkasesta juuri ennen tarjoilua. Hieman jäinen vadelma raikasti mukavasti mantelisen murenevaa leivosta.
Jos joku järkyttyy siitä, että tein tällaisen uudistuksen klassikkoon, niin minulla on perustelut. Minä luin myös hieman runebergintorttujen historiasta, sen verran mitä netistä löytyy. Fredrika Runeberg ei koristellutkaan leivosta vadelma- vaan omenahillolla. Sitä ei kerrottu, missä vaiheessa hillon maku vaihtui, mutta sen sijaan kerrottiin, että todennäköisesti leivoksen alunperin on kehittänyt kondiittorimestari Lars Astenius. Leivos on siis muuttunut matkan varrella, eikä alkuperäkään ole ehkä niin runollinen kuin usein kerrotaan. Näinollen myös minun pieni muutokseni ei ole suuri rikos alkuperäistä torttua kohtaan.
 |
| Ja vielä yksi kuva! Kakkupaperi sentään oli perinteisistä perinteisin. |
Kuulemma Runebergin Johan söi leivoksia aamiaiseksi punssin kera. Ilmeisesti punssi ei ollut tortun vaan kurkun kostukkeena. Itse en juuri likööreistä perusta, mutta arrakkipunssi olikin yllättävän hyvää. Rubebergin ja vaalipäivän kunniaksi maistoin sitä sellaisenaan jopa sormustimellisen!
Itse asiassa nämä uudenlaiset tortut ovat kauniimpia kuin tavalliset. Rakastan vanhanaikaisia kakkupapereita.
VastaaPoistaSuurensin salaattikuvan ja se oli todella hyvä ja kirkas.
Punssi on minusta parempaa kuin tavalliset liköörit, koska se ei ole niin paksua ja äklön makeaa.
Äiti
Äiti: Kakkupaperit ovat kyllä kauniita. Kokeilen niitä huomenna Alessi-tarjottimen kanssa.
VastaaPoistaSalaattikuva on itseasiassa miehen ottama! Ehkä se on siksi niin hyvä...
Punssi oli varmaan hyvää, koska siinä ei ole ristiriidassa alkoholin väkevyys ja liköörin makeus. Ainakaan liikaa.
Mulle kyllä kaikki uudistukset runebergintorttuihin on vain plussaa, en siis tykkää niistä yhtään. Taidan olla vähän kummajainen, mutta näin on monien makeisten kanssa (bebeleivokset, täytekakut, keksit, piparit, lusikkaleivät yyyhh..) Mutta erään äidin tekemä pullakranssi on taasen aivan taivaallista, sen voisi syödä vaikka kokonaan!; )
VastaaPoistaTämä eräs äiti tekee pullaa juuri siksi kun hänenkin mielestään pulla on kahvipöydässä melkein parasta. Kakut on ok, mutta makeaa kakkua otan usein vain tosi vähän. Vaikka kyllä jotkut kakutkin on mun mieleen.
VastaaPoistaItse en tänä vuonna valmistanut ainuttakaan Runebergin torttua. Mutta Karkkiksen tortut näyttivät niin syötävän hyviltä, että alkoi tehdä mieli niitä. Ehkä meillä syödään vauvaleivoksina maaliskuun juhlissa tuon näköisiä torttuja.
VastaaPoistaKaitaliinan ja Alman äiti
Kaitaliina: Minä taas tykkään enemmän kaikista muista herkuista paitsi pullasta. Tai no, sekin menee kyllä. Vaikka sokerisia herkkuja enemmän tykkään kyllä suolaisista. Pienenäkin otin kahvilassa aina lihapasteijan!
VastaaPoistaEräs äiti: No on se sun pulla ihan ok... Mut mun kakut on parhaita eikö vaan? :D
K:n ja A:n äiti: Nuo koristeet sopisikin hyvin vauvajuhliin. Vadelmia voi laittaa ihan minkä vaan muunkin muffinssin koristeeksi.
Hei, jei! Ihanaa, että sä teit näitä, kun itse leivoin Runebergin päivänä vaan pizzaa! Nyt tuli kyllä oikein ikävä näitä torttuja, täytyy ehkä leipoa niitä jossain vaiheessa myöhemmin. Vadelmat näyttävät aivan ihanilta koristeena, näin täytyy tehdä itsekin seuraavalla kerralla (itse kuitenkin vadelmahillolle persona laittaisin varmaan vadelman normaalin hillon päälle, ei vaan voi jäädä ilman... :P ) Kaitaliinaa täytyy vielä vähän rohkaista, kun hän sanoi, ettei tykkää runebergintortuista: en mäkään, paitsi näistä!
VastaaPoistaRunebergin tortun koristaminen pakastevadelmalla täytyy säätää pakolliseksi kulttuuriasetuksella!
VastaaPoistaT. Virpi
Noora: Hillo toimisi oikein hyvin "kiinnikkeenä" vadelman alla. Nyt laitoin sokerikuorrutusta.
VastaaPoistaJa nämä maistuu tosiaan IHAN eriltä kuin kaupan/konditorioiden tortut. Paljon paremmilta siis! :)
Virpi: Täytyy tehdä kansalaisaloite asiasta!
Hei!
VastaaPoistaEnpä olisi silloin tammikuussa 35 vuotta sitten osanut uneksia, että tortut pääsevät vielä joskus näin hienoon tyyliblogiin.
Terveisin Nooran äiti
Nooran äiti: Hihi, kiitos! Kyllä resepti ansaitsee päästä vaikka mihin!
VastaaPoistaIhania ruokakuvia :). Toi vadelma kuulostaa tosiaan huippuidea, ei ole niin ällömakea kuin se normaaliversio :).
VastaaPoistaRonja: Vadelma tosiaan raikasti leivosta tosi kivasti. Ainakin kaupan torttujen hillot on usein ihan liian makeita ja sellaisia tahmeita kökköjä.
VastaaPoista