Karkkiksen puolipyöreät synttärihipat

Totesin eilen Tiimarissa, että ilmeisesti 25-vuotiaat eivät enää tarvitse kynttilöitä kakun päälle, koska paketissa oli vain 24 kynttilää. Se ei kuitenkaan estänyt minua järjestämästä kunnon lastenkutsumeinigillä koristeltuja synttärikemuja ystävilleni puolipyöreiden ikävuosieni kunniaksi. Oli aivan järjettömän hauskaa ja kuten aina, juhlien järjestelyt olivat puoli hupia (tai ainakin neljäsosa). 

Nämä nyt eivät ole ihan puolipyöreitä. 

En muista milloin olisin viimeksi koristellut juhlia varten, mutta nyt innostuin askartelemaan juhliin värikkäitä koristeita. Olin nähnyt tällaisia silkkipaperipalleroita ennenkin netissä, mutta vasta nyt päätin kokeilla sellaisten tekemistä. Se olikin tosi helppoa! Lisäksi voin kehuskella käyttäneeni suurimmaksi osaksi kierrätysmateriaaleja, sillä osa silkkipapereista oli tullut vaateostosten mukana kääreinä. Osa taas oli varmaan viidentoista vuoden takaa ala-asteen askartelujäännöksiä.

Siimat leikkasin myöhemmin pois. Huomaa eteiseen lamppuun jäänyt Swiffer-pölyhuiskan varsi.

Silkkipaperikukkasilla sai kivasti juhlatunnelmaa ja värit olivat tietysti ihania ja kirkkaita. Huomasin, että kannattaa valita melko ohut silkkipaperi, sellainen ihan perus tiimarista ostettu. Ostin uusia värejä askartelukaupasta ja se olikin todella paljon tuhdimpaa. Se ei revennyt tai rypistynyt niin helposti, mutta se ei myöskään ollut niin kauniin läpikuultava eikä sitä ollut helppo leikata. Tässä vielä ohje pallon tekemiseen:

1. Laita kahdeksan haluamasi kokoista arkkia silkkipaperia päällekkäin. Taittele paperit haitariksi.

2. Kiinnitä taitetut paperit keskeltä esimerkiksi rautalangalla. pienemmät voi myös nitoa. (Vartta ei tarvitse jättää, mutta tästä yksilöstä tuli kukka "kimppuun", joten siksi tuo pidempi varsi.)

3. Leikkaa päihin haluamasi kuvio. Kokeile erilaisia kulmia ja pyöreitä. 

4. Revi kerros kerrokselta keskeltä ulospäin niin, että muodostuu pallo.

Kuistille tein viirinauhoja, jotka tosin piti heti seuraavana päivänä siirtää pyykkien tieltä pois. 

Herkkupöytään tein itse pari suolaista piirakkaa, porkkanakakun ja täytekakun.  Lisäksi tarjosin parsa-pekonipiiraita pakkasesta.Vieraat toivat nyyttärimeiningillä karkkia, hedelmiä, herneitä, mansikoita ja mustikkapiirakan. Kinkkupiirakat ja popparit eivät kiireessä ehtineet pöytään.

Pöydän "centerpiece" oli silkkipaperikukkakimppu. 

Lautasliinatkin toki sopivat teemaan. Pikkulautaset riittivät melkein. Kaksi viimeistä sai ison lautasen. 

Porkkanakakun tein muuten vanhalla luottoreseptillämme, mutta tein siitä gluteenittoman/vehnättömän vaihtamalla vehnäjauhot perunajauhoiksi. Lisäsin psylliumjauhetta tuomaan kuohkeutta ja ilmeisesti onnistuin, koska sekä maku että rakenne olivat hyviä. Kuorrutteeseen laitoin summamutikassa noin 200g tuorejuustoa, vähän tomusokeria ja puolen sitruunana mehun. Alkuperäisen porkkanankakun reseptin sain setäni vaimolta ja sitä tarjotaan aina serkkuni synttäreillä.

THE porkkanakakku

• 2 munaa
• 1,5-2 dl sokeria
• 100 g voita löllönä, ei sulana
• 2,5 dl vehnäjauhoja (tai reilu 1,5 dl perunajauhoja, johon sekoitetaan 1,5 tl psylliumia)
• 1 tl leivinjauhetta
• 3/4 tl ruokasoodaa
• 1 tl kaardemummaa
• 1 tl kanelia
• 1 tl vaniljasokeria
• 2,5 dl porkkanaraastetta (noin 3-4 porkkanaa)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Jos käytät psylliumia, sekoita se kuivien aineiden joukkoon. Vatkaa munat ja sokeri. Lisää voi ja sen jälkeen kuivat aineet. Lisää lopuksi porkkanaraaste ja paista uunissa 180 asteessa noin 40 minuuttia.

Helppoa ku mikä!

Lähes täydellinen kakku. Kuorrute vähän repeili. 

Täytekakku sen sijaan ei ollut niin helppo nakki. Tai itse kakku oli, mutta kuorrutus aiheutta vähän päänvaivaa. Harkitsin senkin tekemisen gluteenittomana/vehnättömänä, mutta lopulta en halunnut alkaa kokeilla juuri ennen juhlia "vierailla" jauhoilla, joten tein sen tavallisista. Tein perus kuuden munan kakkupohjan. Täytteeseen tuli Unelmakakut kirjasta mukailtuna 4dl kermavaahtoa sekoitettuna purkilliseen sitruunarahkaa, sokerin jätin pois. Ensimmäisen kerroksen väliin tökin lisäksi vadelmia ja toiseen mansikoita. Hyvää oli ja raikasta. 

Kuorrutteen tein niin ikään Unelmakakut kirjan ohjeella sulatetuista vaahtokarkeista ja tomusokerista. Kakun päälle se oli helpompi levittää kuin marsipaani, mutta pieniä koristeita sillä oli vaikeampi tehdä. Alunperin minun piti tehdä kakun päälle enemmän tekstiä, mutta massa tarttui liikaa muotteihin.  Lisäksi unohdin lisätä karamellivärit siinä vaiheessa, kun tomusokeria ei ole vielä lisätty sulatettuihin vaahtokarkkeihin. Olisin halunnut väreistä vähän kirkkaampia, mutta niiden saaminen tasaiseksi tomusokerivaiheessa oli liian haastavaa. Kakusta ei pitänyt alunperin tulla valkoinen., Mutta maku oli tärkein ja kuorrutteen pieni repeilykään ei pitkään haitannut. Olen ennenkin joutunut vähän paikkailemaan kakkuja. Bannerissa olevan keltaisen kakun rusetti on laitettu paikkaamaan reikää, joka syntyi kun kuorrute jäi kiinni kakkukupuun...

Vaahtokarkkikuorrute

• 400 g vaahtokarkkeja
• noin. 400-500 g tomusokeria
• 1½-2 rlk vettä (joka muuten unohtui minulta)
• rypsiöljyä

1. Voitete mikronkestävä kulho öljyllä ja laita siihen vesi ja vaahtokarkit. Kuumenna mikrossa täydella teholla 30 sekuntia kerrallaan välillä sekoittaen, kunnes karkit ovat sulaneet.

2. Sekoita tässä vaiheessa haluamasi elintarvikeväri! Jaa tarvittaessa useampaan pieneen kulhoon.

3. Sihtaa noin 300 g tomusokeria toiseen kulhoon ja tee sokerin kekselle kuoppa. Kaada vaahtokarkkimassa siihen. Öljyä kädet ja ala vaivata tomusokeria karkkimassaan.

4. Lisää tomusokeria vähän kerrallaan, kunnes se ei enää tartu käsiin. Se saa jäädä melko pehmeäksi.

5. Jos et käytä kuorrutetta samantien, kääri se tiiviisti kelmuun. Käytä kuorrute kuitenkin mielellään samanpäivän aikana. Se säilyy huoneen lämmössä ja pehmenee tarvittaessa mikrossa (noin 10 sekuntia.)

Kynttilöitä oli lopulta kaksi plus viisi. Eikö siitä tulekin 25?

Ohjelma oli melko vapaa, mutta alkuillasta oli lauluseurat niille, jotka tunnen "kristillisistä piireistä". Syöminen, pelit ja seurustelu alkoi myöhemmin. Ilta kului mukavasti ensin syöden ja seurustellen, sitten Singstaria pelaten ja tuli illasta sekin vaihe, kun katsottiin Youtubesta hauskoja videoita. Singstarissa oli vähän jännitysmomenttia ilmassa, kun kumpikaan yli kymmenen vuotta vanhoista Playstation kakkosen ohjaimista ei ottanut toimiakseen. Lopulta kuitenkin toinen alkoi toimia, kunhan pattereita painoi paikalleen käsin. Naapurit saivat nauttia niin Abbasta kuin Nirvanastakin.

Virallinen kakunleikkauskuva.

Lahjapöytä, jolla tosin on hämäämässä myös vanhoja esineitä.

Yllätyksekseni sain myös lahjoja ja kortteja. Hauska sattuma oli, että sain monta sellaista asiaa, joita olen harkinnut joskus ostavani, mutten ole raaskinut. Esimerkkeinä ihanan värikäs pallovalosarja ja alhaalla näkyvä pizzakivi. Taitavat ystävät tuntea makuni aika hyvin, sillä sain monta kirkkaan värikästä lahjaa! Hauskimmasta päästä oli erään ystävän pakkausteipistä tekemä kamera. Kuvausominaisuuden ovat vähän heikot, mutta kevyt on kuin mikä. 

Kiitos kaikille hauskoista juhlisa, jos vieraat sattuvat lukemaan tämän! Ja myös niille, jotka eivät päässeet paikalle, mutta olivat hengessä mukana.