Ensin elämä on yhtä juhlaa ja sitten tiskataan

Blogi on ollut hiljaa viime viikon otsikossa mainitusta syystä. Tai no, onhan tässä ollut opiskelukiireitäkin, mutta loppuviikko oli yhtä juhlaa. Ensin itsenäisyyspäivänä vietimme erään miehen sukulaisen 65-vuotispäiviä ja perjantaina juhlistimme kavereiden kesken miehen tulevia synttäreitä. Kerron joitain otteita molemmista.

Suklaa-pavlova

Miehen setä vaimoineen asuu upeassa kartanossa, jossa riittää ihasteltavaa. Lisäksi minä pidän kovasti sukulaisten näkemisestä, joten odotin juhlia innolla. Juhlissa on sekin kiva puoli, että saa pukeutua! Juhlapukujuhlia on liian harvoin. Vaikka hauskinta näissä juhlissa oli kaikenlainen seurustelu ja suvun lasten juoksentelu ympäri taloa, erityismaininta täytyy antaa ruoille! Ateriana tarjottiin maittavaa hirvikeittoa, jälkiruokana vispipuuroa ja kahvin kanssa aivan upeita kakkuja.

Lisäys: kakut olivat Kahvila Opaliinan luomuksia.

Kartanoidylliä.

Olette varmaan jo päätelleet, että kuvissa olevat kakut ovat juuri näitä upeita kakkuja. Ne olivat mielestäni niin käsittämättömän kauniita. Tietysti ne olivat myös herkullisia! Harmi, että illan hämärässä kuvista ei tullut ihan tarkkoja, enkä oikein osaa säätää salamaakaan niin, että kuvista tulisi nättejä. Luotan siihen, että anopilta saa parempia kuvia jossain vaiheessa. Kuvista saa kuitenkin selvää, joten katsokaa ja ihailkaa!

Valkosuklakakku, jonka koristeet sopivat itsenäisyyspäivään.

Karpalo-kinuskitartaletteja. 

Kotiin päästyämme loppuilta vierähtikin linnan juhlien ja joulukorttien parissa. Sytytin myös itsevaletut kynttilät ensimmäistä kertaa. Paloivat tasaisesti! 

Kuvaan pääsivät myös Surku-nalle ja Rääpy-pupu.

Seuraavana päivänä alkoikin juhlapöydän antimien valmistaminen. Tällä kertaa en tehnyt aivan yhtä paljon alusta asti itse, sillä halusin ottaa rennosti. Silti kaikenmoista tuli tehtyä ja kokeiltua. Vieraiden tarkkaa lukumäärää emme tienneet, mutta odotimme jotain 10-20 väliltä. Facebookin kautta kutsutuista ei aina tiedä ja sähköpostilistan kautta kutsutuista vielä vähemmän. Mies kutsui myös vanhoja luokkatovereitaan, mikä toi väriä vakkarivieraiden joukkoon. 

Muriaanien kuningas toivotti vieraat tervetulleiksi.

Koristeita oli vähän vähemmän, kuin minun taannoisissa synttäripirskeissäni. Joulukoristeiden lisäksi keksin kuitenkin spontaanisti laittaa oveemme Muriaanien kunigas -naamarin. Tein sen aikoinaan meidän kahden hengen tiernapoika-esitykseen.

Juhlapöydän antimia.

Tarjosin kokoa-itse kana-ceasar-salaattia, lohimössö-ruissipsejä, puolivalmiita patonkeja, korvapuusteja ja myöhemmin suklaakakkua. Vieraat toivat mm. pullaa ja erilaisia karkkeja. Illan hitti olivat lohimössö-ruissipsit. Mössön ohje löytyy täältä. 

Illan suksee. 

Kokeilin riskillä kahta itselleni uutta leipomusta eli korvapuusteja ja uutta suklaakakkua. Korvapuustit onnistuivat yli odotusten, mutta kakku oli vain ok. Kakun ohjeen otin Lontoon tee-herkkukirjasta, jonka reseptit ovat toistaiseksi olleet mainioita. Kakun ainekset vain sekoitettiin ja lykättiin uuniin! Kakkupohja sinänsä oli ihan hyvää, samoin väliin tullut mustaherukkahillo. Suklaakuorrutus sen sijaan jäi niin litkuksi, että kävi näin:

Onneksi konvehdit kakun päällä olivat sentään hauskan näköisiä!

Ja onneksi oli pullaa!

Syömisen lisäksi ilta sujui pelatessa. Varsinaisena teemana oli nintendo Wiillä pelaaminen, sillä parikymmentä vuotta sitten miehen synttäreitä vietettiin myös nintendon parissa. Juhlissa pelikonsolin päältä pyyhittiin pölyt oikein olan takaa. Makuuhuoneessa oli lisäksi lautapeli-huone, jossa pelattiin Bezzerwizzeriä ja Rappakaljaa. Mahtavaa!

Iltaan kuului myös yleistä karkelointia. Henkilöt eivät liene tunnistettavissa, joten uskaltanen laittaa kuvan tänne blogiin. 

Miehen kakkulautanen löytyi keittiön ylähyllyltä jemmasta vasta sunnuntaina.

  Mutta kaikki loppuu aikanaan ja viikonloppuna onkin sitten saanut siivota jälkiä. Tänään tiskasin viimeiset ja ne ärsyttävimmät tiskit. Muun muassa tuon suklaakuorrutuksen saaneen tarjottimen. Nyt on onneksi hommat hoidettu ja voi ottaa katseen kohti seuraavaa juhlaa. Tällä kertaa se taitaa olla joulu!