Kauneutta arkeen

Tarkimmat lukijat ja ne, jotka tuntevat minut, tietävät, että minulla on diabetes. Se on iso osa arkeani, mutta olen reilun kuudentoista vuoden aikana tottunut siihen. Välillä sitä vaan havahtuu ajattelemaan, että ain niin, suurimman osan ihmisistä ei tarvitse mittailla verensokeria tai laskea paljonko pitää laittaa insuliinia. Onneksi nykyään ei juuri tarvitse rajoittaa elämäänsä tämän sairauden takia. 

"Insakori" ja omaseurantavihko. Korissa oli sikinsokin kaikki tarpeellinen ja tarpeeton.

Sellaisen asian diabetes aiheuttaa, että pitää olla joku paikka jossa pitää kaikkia hoitotarvikkeita. Vuosikaudet olen säilyttänyt kotona insuliineja, mittaria ja muuta sälää sinisessä muovilaatikossa. Uusia yöpöytiä laittaessani havahduin tajuamaan, että miksi ihmeessä minulla on tuollainen ankea laatikko, kun se voisi olla joku ihana ja kaunis. Siihenkin oli vaan niin tottunut. 

Aloitin uuden "inskakorin" aktiivisen etsinnän. Kiersin kaikki Tiimarit ja Tigerit jotka suinkin keksin, mutta missään ei tuntunut olevan sopivia laatikoita. Harkitsin tuunaamistakin, mutta en löytänyt sopivan kokoista tuunattavaa laatikkoa. Koska aloitin etsinnät aivan vastikään, päätin olla pitämättä kiirettä. 

Bungalown limenvihreä sopii hyvin yhteen inskavihon kanssa.

Eikä aikaakaan kun olin kävelyllä keskustan liepeillä ja kuljin Nannanella-nimisen uuden liikkeen ohi. Kauppa lumosi minut värikkäillä sisustustavaroilla ja olin olin aivan suu auki siitä kauniiden värien määrästä. Siellä näin myös kirkkaan värisiä korurasioita jotka vaikuttivat juuri sopivan kokoisilta tarkoituksiini. Epäröin kuitenkin korurasian lokeroita - olisivatko ne sopivan kokoisia inskatarvikkeille? Jätin rasiat kauppaan sillä kertaa.

Pari päivää mietin asiaa ja kauniit rasiat palasivat aina mieleeni. Päätin, että kyllä rasialle jotain käyttöä aina löytyy! Harmikseni osa väreistä oli ehtinyt mennä, mutta valitsin syvän limen vihreän. Aluksi minua harmitti, että pinkkiä ei enää saanut, mutta nyt olen erittäin tyytyväinen tähän. 

Rasia on sisältä ihanan mintunvihreä ja kaikille tarvikkeille on omat lokeronsa.

Kaikki tarvikkeet mahtuivat rasiaan täydellisesti. Lokerot ovat näppärät ja tavar pysyvät ojennuksessa.   Vähän on pitänyt tottua siihen, että verensokerimittaria ei enää voi pitää tuossa mustassa taskuhässäkässä, joka näkyy ekassa kuvassa. Nyt kuitenkin mittarinkin kaunis väri pääsee paljon paremmin esiin. Sehän on aivan saman värinen kuin itse rasia! 

Kirjat joutuivat väistymän hyllylle uuden inskalaatikon tieltä.

Rasia piristää kummasti elämää. Etsystä tilaamiini eväspusseihin joku vuosi sitten. 

Sen avaa oikein ilolla, eikä haittaa vaikka sen jättäisi näkyviin jonnekin. En kyllä voi käsittää, miten olen näin kauan pärjännyt ilman kaunista inskakoria. Minulla on erikseen mukanakuljetettavat insuliinit ja mittari, joita olen pitänyt kauniissa Marimekon pusseissa niin kauan kuin muistan. Minulla on aina mukana pillimehuja ja rusinoita (tai banaanilastuja tai suklaata) pienessä pussissa. Ne sentään vaihdoin muovipusseista kauniisiin

En muista tarkkaan kuinka mones Marimekon inskapussi on menossa. 

Eväspussit ovat vähän rähjääntyneet reissuissa, mutta nätit ne ovat edelleen.

Tällaisilla pienillä jutuilla voi saada paljon iloa ja väriä arkeen! Vaikka nyt on kyllä ollut aikamoista juhlaa. Tulimme miehen kanssa eilen Tukholmasta ja siitä hauskasta reissusta kerron täällä jossain vaiheessa.