Tuulitakkiturismia eli vinkkejä Islantiin

Lupasin vielä toisen Islantipostauksen, jossa käsittelen maata turistin näkökulmasta. Ahdan tähän kaikki varteenotettavat ravintolavinkit ja muita huomioita. Lisäksi laitan vielä muutaman jylhän maisemakuvan, sillä eihän Islannista voi tehdä postausta ilman niitä. Täytyy muuten antaa pisteet Ab asino lanam -blogin Jiille, jonka innoittama lähdimme koko maahan.

Heti aluksi täytyy suositella Mondon Islanti-opasta. Vaikka oppaan harmaat ja kuvattomat sivut eivät houkutelleet, opas oli täynnä hyviä vinkkejä, kuten varteenotettavia ravintoloita milloin missäkin syrjäkylällä ja reittiohjeita vähän erikoisempiinkin kohteisiin, kuten Landbrotalaugille. Mies ei tosin tykännyt oppaan paikoin negatiivisesta tyylistä. 

Pukeutuminen

Kuin suoraan retkeilyliikkeen mainoksesta. Huomaa värikoodaus ja taustalla sulava Skaftafellsjökull.

Suomalaisia aina parjataan tuulipukukansaksi, joka ei luovu tyylistään matkoillakaan. Tai no, alaosa vaihdetaan sorteisin, sukkiin ja sandaaleihin. No, joissain tilanteissa se tuulipuku, tai ainakin takki, on oikeasti se paras vaihtoehto. Näin on esimerkiksi Islannissa ja vaikka villakangastakki olisi ehkä tyylikkäämpi vaihtoehto, se ei pidä tuulta eikä sitä ole järkeä raahata kesäisestä Suomesta. Koko viikon säätila oli noin kymmenen asteen molemmin puolin ja tuuli oli koleampi kuin Turussa. Vaelluksilla pärjäsimme hyvin kombolla tekninen paita (esim. Craft) + fleece + vettä hylkivä tuulitakki. Housuina oli jotkut Fjällrävenin nopeasti kuivuvat. Välillä pärjäsi vähemmällä. Puuvillaa aluspaidaksi en suosittele, jos haluaa enemmän liikkua tai vaeltaa. Onneksi koin tämän karmeuden jo Suomessa. Paikallisilla tuulitakkeja ei juuri näe, mutta mieluummin näytän turistiltan kuin palelen. 

Kamera kruunaa turistiuden. Pipo on Seppälästä vuodelta 2000. 

Majoitus

Majoituimme koko viikon Reykjavikissa ja palasimme siis autolla aina illaksi majapaikkaamme. Valitsimme AR guesthousen jostain syystä Reykjavikin mittavasta hostelli yms. valikoimasta. Paikka oli keskeinen, huoneet vaikuttivat siisteiltä ja hinta oli edullinen. Kylpyhuone tosin oli käytävällä ja aamiaista ei ollut.

Sänky oli kyllä melko kapea, mutta ihan hyvin siihen mahtui.

Aamiaisen olisi voinut syödä majatalon keittiössä, mutta kahta aikaista aamua lukuunottamatta kävimme "ulkona" aamiaisella. Mondon suositteleman Bergsonin aamiaislautanen oli hyvä, mutta hintaansa  (noin kymppi) nähden niukka. Eikä kahvi kuulunut hintaan! Mies ei saanut vatsaansa täyteen. Onneksi täällä suositeltiin KEX-hostellin aamiaista. Se oli runsas, hyvä ja maksoi noin kympin (hostellin asukkaille halvempi). Tämän hipsterimpää paikkaa ei muuten ole!

Vasemmalla Bergsonin niukahko aamiainen ja aikaisen linnun hostelliaamiainen. Vasemmalla maailman hipsterein aamiainen. Niillä oli ihan oikeasti tuollaisia purkkeja, varmaan hirveä homma täyttää niitä. 

Liikkuminen

Auto parkkiin ja kohti avaraa luontoa.

Islannissa ei julkinen liikenne oikein ole kovin runsasta, joten päätimme vuokrata auton Sadcarsilta. Nimestään huolimatta firmassa ei ole mitään surullista, kaikki toimi ihan hyvin ja pulju oli auki kellon ympäri. Suurimman virheen teimme me itse, kun emme vuokranneet nelivetoista autoa. Tavallisella autolla ei saa liikkua tai oikeastaan edes pysty kaikilla teillä. Matkamme kesto oli sen verran lyhyt, ettei tämä oikeastaan haitannut, mutta pidemmällä reissulla olisimme halunneet tehdä reissuja varmaan muuallekin kuin kansallispuistoihin. 

Syöminen ja kahvittelu

Meiltä ei valitettavasti saa vinkkejä Reykjavikin tyylikkäimpiin ravintoloihin, mutta joihinkin kivoihin paikkoihin kuitenkin. Laiskuuttamme kiersimme todella monta Mondon ehdottamaa paikkaa.Todella monessa paikassa oli tarjolla hampurilaisia. En tiedä onko tämä jokin islantilainen trendi, yritys saada amerikkalaisturistit tuntemaan olonsa kotoisaksi vai sattumaa. Parhaat purilaiset söimme Kaffi Krúsissa, Sellfossissa, kun palasimme Golden cirlceä pitkin kotiin.

Matkan hampparisaldo ja yksi hätäpäivällinen marketista. Yllä oikealla Kaffi Krúsin hamppari ja alla vasemmalla Prikiðin eli sen vanhimman kahvilan hamppari. Minä otin jotain paneroitua turskaa.

Toinen ateria olikin useimpina päivinä trangialla valmistettua pussiruokaa. Ravintolan miljööstä ei voi kuitenkaan valittaa.

Torstain Reykjavik-päivänä kunnostauduimme kahvittelussa. Kävimme sekä Reykjavikin vanhimmassa että toiseksi vanhimmassa kahvilassa/ravintolassa ja lisäksi vielä yhdessä melko uudessa paikassa, Babalússa. Siinä vanhimmassa, Prikiðissä, tosin söimme emmekä kahvitelleet. Näistä suosikkini oli hämyisä Mokka kaffi, jonka sisustus on suoraan 50-luvulta (kuva edellisessä postauksessa). Babalún miljöö oli myös hauska ja talo kivan oranssi. Suklaakakussakaan ei ollut valittamista. 

Yhtä aikaa matkan rumin ja kaunein annos, Fish and moren maukas kalapata. Tämän paikan löysimme ihan itse!

Babalún villi sisustus inspiroi villiin anonymiteettiin.

Kaupat ja vintage

Reykjavikin ydinkeskusta on siitä harvinainen, ettei siellä näkynyt ainoatakaan Henkkamaukkaa tai muuta ulkomaista ketjuliikettä. Ainoat ketjut olivat paikallisia ulkoiluvaatemerkkejä. Pieniä vaate- ja kirjakauppoja sekä myös matkamuistomyymälöitä oli sitten enemmän. Emme hirveästi shoppailleet tällä matkalla, mutta täytyy antaa erityismaininta paikallisille vintage-liikkeille. Kävin vain kahdessa, Nostalgiassa ja Spúútnikissa, mutta kumpikin vakuutti. Ne olivat avaria, valikoimaa oli riittävästä, muttei liikaa. Nostalgiasta löysin puoleen hintaan eli reilulla kolmella kympillä vaaleansinisen pitsimekon. Täältä voi lukea enemmän Reyjkavikin vintage-tarjonnasta.

Mekko on oikeasti heleämmän värinen. Kauluksen reuna on leikattu pitsin kuvioiden mukaan.

Mitä olisin halunnut vielä nähdä

Sininen laguuni  jäi vielä kokematta, kuten muutama muukin lämmin uintikohde. Kaikkea ei saanut kuitenkaan tähän matkaan mahtumaan. Jäätikkövaellus ja issikkaratsastus olisi myös kiva kokea joskus tulevaisuudessa. Reykjavikin museoita ja gallerioita emme juuri kiertäneet, kävimme vain melko pienessä kansallisgalleriassa. Museoihin olisi kiva tutustua lisää.

Millaisia maisemia mahtaa tulla vastaan seuraavalla reissulla?

Tässä tuli vähän erilaista näkökulmaa meidän reissuun. Ehkä tänne eksyy joku Islantiin aikova, jolle vinkit ovat hyödyksi. Minne sinä haaveilet matkustavasi seuraavaksi?