Satokauden parhaat

Pyysin mieheltä joululahjaksi satokausikalenterin. Se on siis kalenteri, jossa kerrotaan joka kuukausi, mitkä vihannekset ja hedelmät ovat milloinkin parhaimmillaan. Vaikka melko hyvin olenkin mielestäni perillä satokausista, se antaa kivasti vinkkiä erikoisemmista jutuista, joita kannattaa bongata kaupasta ja torilta. Satokausiajattelu kannattaa, sillä satokauden hedelmien ja vihannesten ostaminen on edullista, ekologista ja terveellistä. Näin talvikautena esimerkiksi eksoottiset hedelmät ovat sesongissa monessa paikassa, joten ne ovat myös herkullisimmillaan näin suomalaisen näkökulmasta, joka ei voi vaan mennä ulos ja poimia banaania puusta. Ajatuksesta Satokausikalenterin takana voi lukea lisää heidän kotisivuiltaan.

Kätevästi satokauden tuotteet listattuna. Lisäksi tähdellä on merkitty tuotteet, jotka sisältävät esimerkiksi erityisen paljon jotain vitamiinia. 

Satokausikalenterin myötä päätin vähän haastaa itseäni ja keksin, että teen joka kuukausi postauksen ruoasta, joka on tehty satokauden tuotteista. Kalenterissa on eritelty aina ulkomaiset ja kotimaiset tuotteet, joten mahdollisuuksien mukaan yritän käyttää molempia. Lisäksi siinä on eritelty tuore- ja varastokasvikset. Esimerkiksi hollantilaiset päärynät ovat varastokasviksia, jotka ovat parhaimmillaan nyt alkuvuodesta. Olenkin aina ihmetellyt tätä tammikuun päärynäsesonkia!

Vähän näyttää tällä kertaa ruskeankirjavalta tämä hedelmävati.

Talvella salaatin tekeminen on aina vähän haastavaa, sillä sekä kotimaisissa että ulkomaisissa tomaateissa on puutteensa ja tomaatti on minulle salaatin ehkä tärkein raaka-aine. Niinpä usein keskitalvella korvaankin vihannessalaatit pitkälti hedelmäsalaatilla (joskin kyllä niitä vihanneksiakin syödään, älä äiti murehdi). Juuri nyt olen bongannut aivan ihanan kypsiä mangoja torilta edullisesti ja ananaskin on parhaimmillaan.

Hedelmäsalaattiin voi laittaa oikeastaan melkein mitä vain, mutta yleensä minun perusohjeeni on kaksi mietoa ja kaksi kirpeää hedelmää. Viikonloppuna hedelmäkorista löytyi verigreippiä, kiiviä, banaania ja päärynää. Niistä syntyi nopea ja makoisa hedelmäsalaatti, joka on kaukana kaupan purkkisalaattien mauista! Bonsku sai maisteltavakseen päärynää, joka on hänen suosikkinsa. Myös verigreippiä hän on maistellut innokkaasti.

Valmis salaatti! Namskis, parhaimmillaan tuoreena.

No mites kotimaiset tuotteet sitten? On selvää, etteivät kurkut ja tomaatit ja muut vihannekset ole sesongissa talvisaikaan. Niinpä pitää vielä vähän aikaa tyytyä varastokasviksiin ja juureksiin. Onneksi niistäkin saa monenlaista! Päätin aloittaa hyvällä perusruoalla, lihakeitolla. Tai yhtä hyvin olisi voinut tehdä mitä tahansa muutakin keittoa, mutta nyt halusin kokeilla tehdä oikein hauduttamalla kokolihasta perinteiden lihakeiton. Sain kauppahallin lihakaupasta vinkin käyttää naudan selkää ja sain vielä ydinluunkin mukaan keittoa maustamaan. Keitot ovat olleet älyttömän käteviä nyt, kun Bonskukin syö kiinteitä. Siinä saa samalla vaivalla kypsytettyä vauvallekin juureksia maisteltavaksi tikkuina tai soseena. Ennen suolan lisäämistä, tietysti.

Juureksia joka lähtöön. Lanttua ei tällä kertaa ollut valmiina, joten piti tehdä ilman sitä. 

Perinteinen lihakeitto

n. 1,5-2 kg naudan selkää
Ydinluu
Vettä 
Muutama peruna
Lanttu
Juuriselleri
Porkkanoita
Sipuli
Pari laakerinlehteä
Muutama kokonainen musta- ja valkopippuri
(suolaa)

1. Laita liha kattilaan ja kaada vettä päälle niin, että liha peittyy. Lisää joukkoon laakerinlehdet ja pippurit. Kun vesi alkaa kiehua, kuori aluksi pintaan muodostuva vaahto pois esimerkiksi reikäkauhalla. Anna lihan hautua keskilämmöllä pari tuntia tai niin kauan, että liha irtoaa luista.

2. Pilko juurekset ja perunat. Määrillä ei ole niin väliä minusta ja juureksia voi vaihdella maun ja saatavuuden mukaan. Pilko myös sipuli.

3. Ota liha pois kattilasta ja anna sen vetäytyä hetki. Laita juurekset ja sipuli kypsymään liemeen. Sillä aikaa irrota liha luista ja pilko se. Lisää lopuksi liha kattilaan mukaan.

Bonbon sai lihakeiton ja hedelmäsalaatin näköjään samalla kertaa. Maistelussa on sekä päärynää että porkkanaa.

Keitosta tuli hurjan hyvää ja riittoisaa! Laskeskelin, että hinnaksi tuli sellainen pari euroa per annos. Kyllä vaan oikein pitkään haudutettu liha on herkullista. Jos ei syö lihaa, niin keittoja voi varioida vaikka millä mitalla ja laittaa tilalle kalaa, kanaa tai vaikka papuja. Uskoisin, että keitto on kuitenkin melko hyvä tapa syödä liharuokia, sillä lihaa ei tarvitse olla kovin paljon suhteessa muuhun ruokaan.

Aijuu, piti se omakin annos kuvata. Oli herkullisempaa kuin miltä näyttää!

Tästä siis lähtee satokausivinkit-postaussarjani. Välillä yritän valita myös niitä vähän eksoottisempia vaihtoehtoja kuin perusjuureksia tässä alkuvuodesta. Kesällä taitaa yllättääkin runsauden pula!

Oletko sinä tutustunut satokausiajatteluun?